Harold Harefoot – kiistanalainen Englannin kuningas (1035–1040)
Harold Harefoot (n.1015–1040) — kiistanalainen Englannin kuningas: vallanperintö Canuten suvussa, poliittiset juonittelut, arvoituksellinen kuolema ja perintö.
Harold Harefoot, myös Harold I, (noin 1015 – 17. maaliskuuta 1040) oli Englannin kuningas vuosina 1035–1040. Hänen sanotaan olleen Englannin, Tanskan, Norjan ja osan Ruotsista hallinneen Canute Suuren poika. Canuten kumppaniksi mainitaan Aelgifu of Northampton. Siihen, oliko Harold todella Canuten poika ja missä määrin hänen syntyperänsä oli laillinen, suhtauduttiin aikalaislähteissä epäilevästi.
Tausta ja syntyperä
Haroldin syntymäajaksi arvioidaan noin 1015. Hänen äitinsä Aelgifu edusti Canuten englantilaista tai anglosaksista yhteyttä, mikä teki Haroldin aseman poliittisesti herkän. Monet saagat ja kronikat ovat ristiriitaisia tai puolueellisia; osa lähteistä pitää Haroldia täysverisenä Canuten poikana, toiset viittaavat epäilyihin tai leimaavat hänet laittomaksi.
Valtaannousu ja kiistat
Kun Canute kuoli 12. marraskuuta 1035, perimysjärjestys oli epäselvä. Canuten nuorempi velipuoli Harthacanute, Canuten ja hänen kuningattarensa Normandian Emman poika, oli muodollisesti laillinen perillinen sekä tanskalaisten että englantilaisten kruunuksiin. Harthacanute ei kuitenkaan voinut matkustaa kruunajaisiinsa, koska Norjan kuningas Magnus I ja Ruotsin kuningas Anund Jaakob uhkasivat hyökätä hänen Tanskan kuningaskuntaansa. Tämän vuoksi Harthacanute jäi poissa Englannista ja tilanne Englannissa ratkesi paikallisten valtaeliittien, kuningattaren Emma ja eri jaarlien välisiin valtataisteluihin.
Aluksi osa englantilaisista johtajista tunnusti Haroldin vain regentiksi, mutta ajan myötä hänet hyväksyttiin tosiasialliseksi hallitsijaksi ja myöhemmin myös kruunattiin kuninkaaksi. Hallitsijan asemaa ja oikeutusta vastaan nousi vastustusta — muun muassa kuningatar Emma sekä osa aatelista asettuivat Harthacnutin puolelle. Tilanne oli siis jakautunut ja kiistelty.
Hallituskausi
Haroldin hallituskausi oli suhteellisen lyhyt ja paikoin levoton. Hän hallitsi Englannin asioita vuosina 1035–1040 ja hänen nimellään lyötiin kolikoita, mikä vahvisti hänen asemansa valtionpäämiehenä. Aikalaislähteet kertovat myös sisäisistä välienselvittelyistä, luovista politiikanratkaisuista ja paikallisesta voimatasapainosta: hänen tukijansa tulivat pääosin Aelgifun kannattajajoukosta ja useista äänialueista, kun taas Harthacnutin ja Emman kannattajat vastustivat häntä.
Vuonna 1036 tapahtui tapahtuma, joka on herättänyt historian tutkijoiden ja kronikankirjoittajien huomion: kuningatar Emma ja hänen pojistaan peräisin oleva Avioliittojen perintötekijä — näitä tapahtumia käsitellään eri tavoilla lähteissä. Yksi tunnettu ja kiistanalainen tapaus on Alfred Aethelingin (Edvard Suuren velipuolen) kuolema, jonka yhteydessä esitetään erilaisia syytöksiä ajan johtajia vastaan. Monet lähteet ovat myöhemmin kuvanneet Haroldin hallitsijana kiistanalaiseksi ja paikoin julmaksi, mutta lähteet eivät aina ole yksimielisiä ja voivat heijastaa poliittista propagandaa.
Kuolema ja perintö
Harold kuoli Oxfordissa 17. maaliskuuta 1040, juuri kun Harthacanute valmisteli tanskalaisten mahdollista hyökkäystä Englantiin. Hänet haudattiin Westminsterin luostariin. Kuolemansa jälkeen hänen tilalleen astui Harthacanute, joka saapui Englantiin ja otti vallan. Haroldin maine on historiallisissa kuvauksissa usein kielteinen: hänet on nähty joko epäoikeutettuna valtaannostajana tai vakautta tuoneena hallitsijana vaikeassa tilanteessa.
Arvio ja lähteet
Harold Harefootin hallituskausi on esimerkki 1000-luvun Euroopan dynastisista kiistoista, joissa perintöoikeudet, poliittinen vaikutusvalta ja sotilaallinen läsnäolo risteävät. Aikalaislähteet, kuten anglosaksinen kronikka ja myöhemmät keskiaikaiset historiateokset, antavat ristiriitaisen kuvan: osa lähteistä tuomitsee hänet laittomana ja väkivaltaisena, toiset myöntävät hänen pitäneen yllä järjestystä vaikeina aikoina. Nykyhistoriantutkimus pyrkii painottamaan lähteiden puolueellisuuden arviointia ja sijoittamaan Haroldin toimet laajempaan poliittiseen kontekstiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Harold Harefoot?
V: Harold Harefoot oli Englannin kuningas vuosina 1035-1040.
K: Kuka oli Harold Harefootin isä?
V: Harold Harefootin isä oli Canute Suuri, Englannin, Tanskan, Norjan ja osan Ruotsista kuningas.
K: Kuka oli Harold Harefootin laillinen perillinen sekä tanskalaisten että englantilaisten valtaistuimille?
V: Harold Harefootin nuorempi velipuoli Harthacanute, joka oli Kanutin ja hänen kuningattarensa Normandian Emman poika, oli hänen laillinen perijänsä sekä tanskalaisten että englantilaisten valtaistuimille.
Kysymys: Miksi Harthacanute ei voinut matkustaa kruunajaisiinsa?
V: Harthacanute ei voinut matkustaa kruunajaisiinsa, koska Norjan kuningas Magnus ja Ruotsin kuningas Anund Jaakob uhkasivat hyökätä hänen Tanskan kuningaskuntaansa.
K: Kuka asetti Haroldin väliaikaisesti regentiksi?
V: Godwin, Wessexin jaarli, ja kuningatar asetti Haroldin väliaikaisesti regentiksi.
K: Milloin Harold Harefoot kuoli ja mihin hänet haudattiin?
V: Harold Harefoot kuoli 17. maaliskuuta 1040 Oxfordissa, ja hänet haudattiin Westminsterin luostariin.
K: Miksi Harthacanute valmisteli tanskalaisten hyökkäysjoukkoja, kun Harold Harefoot kuoli?
V: Harthacanute valmisteli tanskalaisten hyökkäysjoukkoja, koska hän halusi saada valtaistuimensa takaisin Harold Harefootilta.
Etsiä