Canute
Canute (tai Cnut Suuri) (n. 995-12. marraskuuta 1035) oli Englannin, Tanskan, Norjan ja osan Ruotsia hallitseva viikinkikuningas sekä Schleswigin ja Pommerin kuvernööri tai yliherra. Tanskan vaikutusvalta Pohjanmeren alueella ei ollut koskaan suurempi kuin hänen aikanaan. Hänellä oli sopimuksia Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Henrik II:n ja Konrad II:n kanssa ja hyvät suhteet aikansa paaveihin.
Kummit oli ainoa mies, joka oli Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas. Hän hallitsi myös osaa Ruotsista.
Keskiaikainen vaikutelma: Edmund Ironside (vasemmalla) ja Cnut (oikealla).
Canute hänen valtakautensa aikana lyötyyn kolikkoon.
Kanuutin valtakunta
Englannin valloitus
Kesällä 1015 Canutin laivasto lähti kohti Englantia mukanaan ehkä 10 000 hengen tanskalainen armeija 200 pitkälaivalla. Cnut oli koko Skandinaviasta saapuneiden viikinkien joukon kärjessä. Hyökkäysjoukko kävi usein läheistä ja julmaa sotaa englantilaisten kanssa seuraavien neljäntoista kuukauden ajan. Käytännössä kaikki taistelut käytiin Aethelredin poikaa, Edmund Ironsidea, vastaan.
Noustuaan valtaistuimelle vuonna 1016 Canute teloitutti monia Edmundin seuraajia, jotta hänen kruununsa olisi turvallinen.
Perhe
Kristityllä Kanutilla oli kaksi vaimoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa tai ehkä jalkavaimonsa oli nimeltään Ælfgifu. Hän oli käsinpidettävä vaimo, mikä tarkoittaa, että avioliitto solmittiin käsin eikä kirkollisessa seremoniassa. Tämä oli tuohon aikaan laillista. Hänestä tuli hänen pohjoinen kuningattarensa.
Hänen toinen vaimonsa oli Normandian Emma, jota kutsuttiin vanhassa englanninkielessä myös Ælfgifuksi. Heidän häänsä olivat kristilliset häät. Häntä pidettiin etelässä, ja hänellä oli tila Exeterissä.
Molemmat vaimot synnyttivät poikia, joista tuli Englannin kuninkaita. Canute piti kirkon suloisena monilla lahjoilla.
Kysymys
- 1 - Northamptonin Ælfgifu
- Sweyn Knutsson, Norjan kuningas
- Harold Harefoot, Englannin kuningas
- 2 - Normandian Emma
- Harthacanute, Tanskan ja Englannin kuningas
- Tanskan Gunhilda meni naimisiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Henrik III:n kanssa.
Canute ja aallot
Tarina kertoo, että Canute istui valtaistuimellaan ja käski merta kääntymään takaisin. Emme tiedä, tapahtuiko näin todella. Se näyttää olevan peräisin Henry of Huntingtonilta (n. 1088 - n. 1154). Hän kertoo sen seuraavasti:
"Kun kuningas Cnute oli hallinnut kaksikymmentä vuotta, hän jätti tämän elämän Shaftesburyssä ja haudattiin Winchesteriin vanhaan katedraaliin. Muutama sana on omistettava tämän kuninkaan vallalle. Ennen häntä Englannissa ei ollut koskaan ollut yhtä suurta valtaa omaavaa kuningasta. Hän oli koko Tanskan, koko Englannin, koko Norjan ja myös Skotlannin herra. Niiden monien sotien lisäksi, joissa hän oli erityisen maineikas, hän teki kolme hienoa ja suurenmoista tekoa.... Kolmas oli se, että kun hän oli valta-asemansa huipulla, hän määräsi tuolinsa asetettavaksi meren rantaan vuoroveden tullessa. Sitten hän sanoi nousevalle vuorovedelle: "Olette minun alaiseni, sillä maa, jolla istun, on minun, eikä kukaan ole vastustanut herruuttani rankaisematta. Siksi käsken sinua olemaan nousematta maalleni, äläkä kehtaa kastella isäntäväsi vaatteita tai raajoja. Mutta meri nousi tavalliseen tapaan ja kasteli epäkunnioittavasti kuninkaan jalat ja sääret. Niinpä kuningas hyppäsi takaisin ja huusi: "Antakaa koko maailman tietää, että kuninkaiden valta on tyhjää ja arvotonta, eikä ole muuta nimeä ansaitsevaa kuningasta kuin se, jonka tahdosta taivas, maa ja meri tottelevat ikuisia lakeja. ' Sen jälkeen kuningas Cnut ei enää koskaan kantanut kultaista kruunua kaulassaan, vaan asetti sen ristiinnaulitun Herran kuvan päälle, ylistääkseen ikuisesti Jumalaa, suurta kuningasta. Jonka armosta kuningas Cnutin sielu nauttikoon lepoa."
Henry of Huntingdon, Historia Anglorum (VI.17).
