Hendrik Verwoerd — Etelä-Afrikan pääministeri ja apartheidin arkkitehti

Hendrik Verwoerd — Etelä-Afrikan pääministeri ja apartheidin arkkitehti: hänen politiikkansa, vaikutuksensa rotuerotteluun, kansanäänestys, murha ja kansainvälinen kritiikki.

Hendrik Frensch Verwoerd (8. syyskuuta 1901 – 6. syyskuuta 1966) oli Etelä-Afrikan pääministeri vuosina 1958–1966 ja yksi apartheidin keskeisimmistä suunnannäyttäjistä. Hänelle on annettu lempinimi ”apartheidin arkkitehti”, sillä hän oli keskeinen henkilö rotuerottelua ja erilliskehityksen politiikkaa muotoiltaessa ja toimeenpantaessa. Verwoerd syntyi Alankomaissa; hänen perheensä muutti Eteläiseen Afrikkaan, kun hän oli noin kaksivuotias. Ennen politiikkaan siirtymistään hän toimi opettajana ja akateemisissa tehtävissä sekä jatkoi opintojaan myös Euroopassa.

Poliittinen ura ja ideologia

Verwoerd liittyi kansallispuolueeseen (National Party) ja nousi puolueen johtoon 1950-luvulla. Vuonna 1950 hänestä tuli alkuasukkaiden asioiden ministeri (alkuasukkailla tarkoitettiin tuolloin maan mustia afrikkalaisia), ja tehtävässä hän kiteytti ja toimeenpani järjestelmällisiä rotuerotteluun perustuvia lakeja ja käytäntöjä. Verwoerdin näkemys "separate development" eli erilliskehityksestä tarkoitti käytännössä sitä, että eri roturyhmät tuli pitää erillään politiikassa, taloudessa, koulutuksessa ja asumisessa.

Monet apartheidin keskeisistä laeista ja käytännöistä laadittiin tai voimistettiin hänen ministerikautensa ja pääministerikaudellaan. Näitä olivat muun muassa väestönrekisteröintiä, alueellista eriyttämistä ja erityishuomiota alkuperäiskansojen hallinnolle koskevat toimet. Verwoerd kuvaili julkisesti apartheidia kerran jopa "hyvän naapuruuden politiikaksi", mikä kuvasti hänen pyrkimystään oikeuttaa rotuerottelun termein erillisten ryhmien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta — todellisuudessa käytännöt johtivat laajoihin pakkosiirtoihin, oikeuksien riistoon ja koulutuksellisiin sekä taloudellisiin epätasa-arvoihin.

Kansainvälinen asema ja turvallisuuspolitiikka

Verwoerdin hallinto pyrki kehittämään Etelä-Afrikan puolustuskykyä ja armeijaa. Hallitus investoi puolustusteollisuuteen ja tutkimukseen; myöhemmin, 1970–1980-luvuilla, maassa kehittyi myös ydinaseohjelma. Verwoerdin politiikka ja apartheidin harjoittaminen johtivat kansainväliseen kritiikkiin ja eristykseen: Etelä-Afrikan suhde moneen muuhun valtiolle vaikeutui, ja järjestöissä kuten YK:ssa apartheid tuomittiin.

Sisäinen vastarinta ja tapahtumia

Apartheidin vastustus voimistui 1950–1960-luvuilla. Helmikuun ja maaliskuun 1960 tapahtumat, kuten Sharpevillen ampumistilanne (21. maaliskuuta 1960), jolloin turvallisuusjoukot surmasivat mielenosoittajia passilakeja vastaan, lisäsivät sekä kotimaista että kansainvälistä paineita. Tapahtumien seurauksena liikkeet kuten African National Congress (ANC) ja Pan Africanist Congress (PAC) joutuivat kieltotoimien kohteiksi ja monia aktivisteja pidätettiin tai pakeni maan ulkopuolelle.

Huhtikuun 9. päivänä 1960 valkoinen maanviljelijä nimeltä David Pratt yritti murhata Verwoerdin ampumalla hänet, mutta Verwoerd selviytyi hyökkäyksestä hengissä.

Tasavallaksi muuttuminen

Vuonna 1960 Verwoerd järjesti Etelä-Afrikassa kansanäänestyksen siitä, pitäisikö maa pysyä kansainyhteisön valtakuntana Britannian monarkin alaisuudessa vai ryhtyä tasavallaksi. Parlamentti äänesti ehdotuksen esittämisestä ja äänestys pidettiin lokakuussa 1960. Kansanäänestyksessä 52 prosenttia äänesti tasavallan puolesta, ja Etelä-Afrikasta tuli tasavalta 31. toukokuuta 1961. Tasavallan perustaminen oli osa Verwoerdin pyrkimystä itsenäisempään kansalliseen suvereniteettiin samalla, kun hänen hallintonsa jatkoi apartheidin toimeenpanoa.

Murha ja sen jälkiseuraukset

Verwoerd murhattiin Kapkaupungissa 6. syyskuuta 1966 pian sen jälkeen, kun hän oli astunut parlamenttitaloon kello 14.15. Hänet puukotti parlamentin lähettiläs Dimitri Tsafendas, joka iski Verwoerdia kaulaan ja rintaan useita kertoja, ennen kuin muut parlamentin jäsenet saivat tappavan hyökkäyksen loppumaan. Lääkärikoulutuksen saaneet jäsenet riensivät Verwoerdin avuksi ja aloittivat sydän- ja keuhkoelvytyksen. Verwoerd kiidätettiin Groote Schuurin sairaalaan, mutta hänet todettiin kuolleeksi sairaalaan saavuttuaan. Verwoerd oli kuollessaan kaksi päivää ennen 65-vuotissyntymäpäiväänsä.

Tsafendas pidätettiin välittömästi ja hänet myöhemmin todettiin mielisairaaksi; hänet suljettiin eristykseen loppuelämäkseen. Verwoerdin murha ei lopettanut apartheidia, mutta se syvensi poliittista epävarmuutta ja jatkoi keskustelua hallinnon yleisestä legitimiteetistä.

Perintö

Verwoerdin perintö on kiistanalainen ja laajalti tuomittu: hänen politiikkansa jätti syvät arvet eteläafrikkalaiseen yhteiskuntaan. Apartheidin järjestelmä vaikutti miljoonien ihmisten elämään, aiheutti väkivaltaa, taloudellista syrjintää ja koulutusmahdollisuuksien kaventumista useille väestöryhmille. Kansainvälisesti Verwoerdin johtama Etelä-Afrikka kohtasi kasvavaa kritiikkiä ja lopulta laajaa eristystä, joka vaikutti maan politiikkaan ja talouteen vuosikymmeniä.

Historiallisesti Verwoerdia tutkitaan sekä Etelä-Afrikassa että kansainvälisesti erottamattomasti apartheidin suunnittelijana ja toimeenpanijana. Hänen politiikkansa seuraukset näkyivät vielä apartheidin purkamisen jälkeen, ja murroksen jälkeinen Etelä-Afrikka on joutunut käsittelemään laajoja oikeudenmukaisuuden, jälleenrakennuksen ja sovituksen kysymyksiä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Milloin Hendrik Frensch Verwoerd syntyi?

K: Mistä hänen vanhempansa olivat kotoisin?

K: Missä asemassa hän oli vuonna 1950?

K: Kuka yritti murhata hänet vuonna 1960?

K: Minkä kansanäänestyksen hän julisti vuonna 1960?

K: Milloin Etelä-Afrikasta tuli tasavalta?

Kysymys: Mitä sotilaallista kehitystä Verowoerdin johtama kansallisen puolueen hallitus teki menestyksekkäästi?

Hae kirjaimella