Tasavalta – määritelmä, historia, tyypit ja esimerkit

Tasavalta: määritelmä, Rooman historia, tyypit ja esimerkit. Selvitä presidentin rooli, ero monarkiaan sekä tunnetuimmat kansainväliset tasavallat.

Tekijä: Leandro Alegsa

15-12-2025 22:27

Tasavalta on kuninkaaton hallitusmuoto, jossa ei ole perinnöllistä monarkiaa tai perinnöllistä aristokratiaa. Perusajatus on, että valta perustuu kansaan tai sen valitsemiin edustajiin eikä perintöön. Sana tasavalta tulee latinan kielestä res publica, joka tarkoittaa "julkista asiaa". Usein tasavallan tunnuspiirteitä ovat perustuslaki, vaalit ja vallan kolmijako (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta), mutta käytännöt vaihtelevat maittain.

Historia

Varhaisia tasavallallisia järjestelyjä on esiintynyt eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Licchavi Intiassa on mainittu yhtenä varhaisimmista tasavalloista 6.–5. vuosisadalla eaa. Kreikassa monet kaupunkivaltiot itäisellä Välimeren alueella kehittivät äänestämiseen ja kansankokouksiin perustuvia hallintomuotoja, joiden ajatuksia jäljiteltiin myöhemmin laajasti. Roomassa muotoutui hyvin tunnettu tasavallan muoto, kun roomalaiset vuonna 509 eaa. syöksivät viimeisen kuninkaan vallasta ja perustivat roomalaisen tasavallan, jossa kansalaiset valitsivat edustajia hoitamaan yhteisiä asioita.

Tasavallan keskeiset piirteet

Kansanvaltaisuus: Valta on periaatteessa kansassa, joka valitsee edustajat tai valtiojohtajat.
Perustuslaki: Usein tasavaltainen valtio perustuu kirjattuun perustuslakiin, joka määrittää vallanjaon ja kansalaisoikeudet.
Vaalit: Joissain tasavalloissa järjestetään säännölliset ja vapaamuotoiset vaalit; toisissa vaalijärjestelmät voivat olla rajoitetumpia tai muodollisia.
Erottelu kuninkaallisuudesta: Tasavallassa valtionpäämies ei ole perinnöllinen monarkki.

Tyypit ja hallintojärjestelmät

Tasavalta voi olla hyvin erilainen käytännössä. Yleisimmät mallit ovat:

Presidensiaalinen tasavalta: Valtionpäämällä (presidentillä) on laaja toimeenpanovalta ja hänet valitaan yleensä suoraan kansan äänillä (esim. Yhdysvallat).
Parlamentaarinen tasavalta: Presidentti tai valtionpäämies on usein seremoniallinen, ja hallituksen johtaja on parlamentin valitsema pääministeri (esim. monet Euroopan tasavallat).
Puolipresidiaalinen (semi-presidensiaalinen) järjestelmä: Johtavat toimijat ovat sekä presidentti että pääministeri, joiden valtaoikeudet jakautuvat (esim. Ranska).
Yhden puolueen tai autoritaarinen "tasavalta": Joissakin maissa käytetään nimitystä tasavalta, vaikka demokratia ja vapaat vaalit puuttuvat (esim. usein viitataan Pohjois-Koreaan ja Kuubaan tällaisina tapauksina).
Muut erityismuodot: esim. islamilaiset tasavallat, sosialistiset tasavallat tai liittovaltiot, joissa eri alueilla on oma hallintonsa.

Päämiehen valinta ja roolit

Presidentti on yleisin tasavallan valtionpäämiehen nimike. Presidentin valta voi olla laaja tai lähinnä seremoniallinen. Joissakin maissa presidentti valitaan suorilla vaaleilla, toisissa parlamentti tai erityinen valintakokous valitsee hänet. Lisäksi monissa tasavalloissa valtionpäämies eroaa hallituksen johtajasta: presidentti on valtion seremoniallinen edustaja ja pääministeri johtaa hallitusta.

Tasavalta vs. perustuslaillinen monarkia

Perustuslailliset monarkiat ovat järjestyksiä, joissa on kuningas tai muu monarkki, mutta monarkin valta on rajoitettu perustuslailla ja valta käytännössä kuuluu demokraattisille instituutioille. Tällaisia ovat mm. Yhdistynyt kuningaskunta, monet kansainyhteisön valtakunnat, Alankomaat, Thaimaa ja useat Skandinavian maat. Vaikka perustuslaillinen monarkia muistuttaa monin tavoin tasavaltaa, perusero on se, että valtionpäämies on monarki eikä valittu edustaja. Perustuslaillisen monarkian instituutiot voivat toimia hyvin samankaltaisesti kuin tasavallan vastaavat instituutiot.

Esimerkkejä ja huomioita

Yhdysvallat ja Intia ovat tunnettuja demokratian muotoja edustavia tasavaltoja. Toisaalta jotkut maat kutsuvat itseään tasavallaksi, vaikka niiden hallintotapa on autoritaarinen: tästä esimerkkinä mainitaan usein Pohjois-Korea ja Kuuba. On siis tärkeää erottaa nimitys "tasavalta" ja todellinen poliittinen käytäntö.

Historiallisesti on myös tapauksia, joissa valtion johtajalla on ollut muu nimike kuin kuningas mutta toiminta muistutti perinnöllistä valtaa — esimerkiksi Rooman valtakunnassa käytetty "keisari" tai Alankomaiden tasavallassa käytetty "stadtholder" saattoivat toimia perinnöllisesti ja monarkkisesti.

Lopuksi — mitä tasavalta tarkoittaa nykypäivänä

Tasavalta ei tarkoita automaattisesti demokratiaa, mutta se merkitsee yleensä sitä, että valtionpäämies ei ole perinnöllinen monarkki. Tärkeämpiä mittareita demokratian laadusta ovat vapaat vaalit, sananvapaus, riippumaton tuomioistuin ja kansalaisoikeuksien toteutuminen. Käytännössä tasavaltojen kirjo on laaja: ne vaihtelevat liberaaleista demokratioista autoritaarisiin järjestelmiin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on tasavalta?

A: Tasavalta on hallitusmuoto, jossa ei ole monarkiaa eikä perinnöllistä aristokratiaa. Se on peräisin Roomasta, ja sana tulee latinan sanoista res publica, joka tarkoittaa "julkista asiaa". Tasavallassa kansallinen suvereniteetti on hallituksen, ei keisarin tai monarkin, vallassa. Tasavallan valtionpäämiehen valitsevat yleensä kansalaiset suorilla vaaleilla tai edustajat, jotka toimivat heidän ylimpänä edustajanaan.

Kysymys: Miten Rooman tasavalta syntyi?

V: Rooman tasavalta perustettiin vuonna 509 eaa., kun roomalaiset kukistivat Rooman kuningaskunnan ja valitsivat edustajat hallitsemaan heidän puolestaan.

K: Mikä on perustuslaillinen monarkia?

V: Perustuslaillinen monarkia on maa, jossa on kuningas tai muu monarkki, mutta jossa on myös vapaat vaalit. Tämäntyyppinen järjestelmä muistuttaa tasavaltaa, koska sitä on muutettu siten, että valta on poistettu monarkilta ja tasavaltaisuuden mukaisia instituutioita on asennettu. Esimerkkejä ovat esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Alankomaat, Thaimaa ja Skandinavian maat.

Kysymys: Ovatko kaikki maat, joissa on presidentti, tasavaltoja?

V: Ei välttämättä; joitakin maita voidaan kutsua "tasavalloiksi", vaikka niiden valtionpäämiestä ei kutsuttaisikaan "kuninkaaksi". Vaikka esimerkiksi Rooman valtakunnassa oli "keisari" ja Alankomaiden tasavallassa "stadholder", ne toimivat silti perinnöllisinä monarkkeina.

K: Kuka oli Licchavi?

V: Licchavi oli Intian kuningaskunta, joka oli yksi varhaisimmista tunnetuista tasavalloista 6.-5. vuosisadalla eaa.

K: Miten kreikkalaiset kaupungit valitsivat johtajansa?

V: Kreikkalaiset kaupungit valitsivat johtajansa äänestämällä tai arpajaisjärjestelmällä pikemminkin kuin muut kaupunkivaltiot tuona aikana.

K: Mikä erottaa tasavallat muista hallintomuodoista?

V: Tasavallat eroavat toisistaan, koska lait laaditaan ja pannaan täytäntöön ilman kuninkaallista valtaa, kun taas muissa hallitusmuodoissa lait laaditaan kuninkaallisella vallalla.

Etsiä