Johan Ludvig Runeberg — Suomen kansallisrunoilija ja Vänrikki Stoolin tarinat

Johan Ludvig Runeberg (ruots. [ˈjuːhan ˈlʊdvɪɡ ˈrʉːnəbærj]; 5. helmikuuta 1804 - 6. toukokuuta 1877) oli suomalainen runoilija. Hän on Suomen kansallisrunoilija ja merkittävä suomalaisen kieli- ja kulttuuriperinteen muovaaja. Runeberg kirjoitti pääosin ruotsin kielellä, mutta hänen teoksensa on käännetty monille kielille ja ne ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös suomenkieliseen kirjallisuuteen.

Elämä ja tausta

Runeberg syntyi Pietarsaaressa ja sai varhaisen koulutuksensa Pohjanmaalla. Hän opiskeli Turun yliopistossa ja työskenteli myöhemmin opettajana ja kirjallisena vaikuttajana. Suuren osan aikuiselämästään hän asui ja työskenteli Porvoossa, missä hän myös kuoli vuonna 1877. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) oli itsekin kirjailija ja vaikutti miehensä elämään ja kirjoitustyöhön. Heidän kotinsa Porvoossa on nykyisin museona ja vierailukohteena.

Kirjallinen tyyli ja teemat

Runebergin runous edustaa romanttisia suuntauksia; siinä korostuvat isänmaallisuus, ihmisyyden arvo ja myötätunto. Hän kuvasi usein tavallisten ihmisten elämää, ristiriitoja ja sankaruutta arjessa, ja pyrki näyttämään, että sodan ja yhteiskunnallisten kriisien keskelläkin yksilön ihmisyys pysyy samankaltaisena riippumatta osapuolesta. Runebergin kerronta on usein suorasanaista ja kuvauksissa on voimakas tunne- ja moraaliulottuvuus.

Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner)

Runebergin tunnetuin teos on Fänrik Ståls sägner (Vänrikki Stoolin tarinat). Teos ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860, ja se koostuu yhteensä 36 runosta. Tarinat kertovat vuoden 1808–09 Suomen sodasta ja kuvastavat sodan vaikutuksia yksilöihin ja koko kansaan. Kirjassa Runeberg pyrkii osoittamaan, että syvällä sisimmässään ihmiset ovat samanlaisia sodan molemmin puolin; pienistä, arkipäiväisistä ihmisistä tulee sankareita omassa elämässään.

Runon ensimmäisestä osasta löytyvä laulu "Vårt land" (Maamme, Maamme suomeksi) on valittu Suomen kansallishymniksi. Hymnin sävelen teki Fredrik Pacius vuonna 1848, ja suomenkielinen tunnettu käännös on mm. Paavo Cajanderin tekemä. Fänrik Ståls sägnerin kuvaukset ja henkilöhahmot ovat vaikuttaneet syvästi suomalaiseen kansalliseen identiteettiin ja kansalliseen muistiin.

Muut teokset ja vaikuttava työ

Runeberg julkaisi myös runokokoelmia, lauluja ja satiirisia tekstejä. Hänen laajempaa tuotantoaan luonnehtii ilo ihmisen arjellisesta kestävyydestä, moraaliset pohdinnat ja kiinnostus historian herättämiin tunteisiin. Runeberg oli aikanaan keskeinen kulttuurivaikuttaja; hän osallistui keskusteluun kansallisista kysymyksistä ja kirjallisuuden merkityksestä kansakunnalle.

Perintö ja muistaminen

Runebergin vaikutus on edelleen näkyvä Suomessa. Hänen syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta vietetään Runebergin päivänä, jolloin perinteisesti nautitaan Runebergin torttuja. Useita muistomerkkejä, päiviä ja tapahtumia on nimetty hänen mukaansa, ja hänen kotitalonsa Porvoossa toimii museona. Runebergin tärkeys suomalaiselle kulttuuri-identiteetille näkyy siinä, että hänen runonsa ovat osa koulujen opetusta ja kansallista muistitietoa.

Runeberg kuoli 6. toukokuuta 1877. Hänen teoksensa elävät yhä niin kirjallisuudessa, kansallisessa symboliikassa kuin juhla- ja arkikulttuurissakin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Johan Ludvig Runeberg?

Kysymys: Millä kielellä Johan Ludvig Runeberg kirjoitti?

K: Mikä on Runebergin tunnetuin teos?

K: Milloin Runeberg kirjoitti Fänrik Ståls sägnerin?

K: Mistä Fänrik Ståls sägner kertoo?

Kysymys: Minkä kuuluisan suomalaisen laulun Runeberg loi?

K: Milloin Johan Ludvig Runeberg eli ja milloin hän kuoli?

Hae kirjaimella