Suomi | maa Pohjois-Euroopassa

Ihmiset ja kulttuuri

Suomen kansaa kutsutaan suomalaisiksi. Suurin osa suomalaisista puhuu äidinkielenään suomea. Noin kuudella prosentilla suomalaisista on äidinkielenään ruotsi. He asuvat pääasiassa Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Suomalaiset opiskelevat koulussa myös pakollista englantia ja ruotsia. Suurin osa suomalaisista työskentelee joko palvelualoilla (eli kaupoissa, pankeissa, toimistoissa tai yrityksissä) tai tehtaissa. Suomalaiset pitävät usein saunomisesta ja luonnosta. Monilla suomalaisilla perheillä on kesämökkejä, pieniä taloja, joihin he menevät rentoutumaan kesälomallaan. Tärkeimmät juhlat, joita suomalaiset viettävät, ovat juhannus ja joulu.

Suomen suosituimpia urheilulajeja ovat jääkiekko, hiihto, yleisurheilu ja jalkapallo. Suomalaiset ovat voittaneet kilpailuja myös uinnissa, moottoriurheilussa ja voimistelussa.

Suomen pohjoisimmassa osassa, Lapissa, asuu muutaman tuhannen saamelaisen ryhmä (jota kutsutaan myös lappalaisiksi). Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa ja Ruotsissa. Monet saamelaiset viljelevät poroja. Alun perin saamelaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä. Aikaisemmin saamelaiset olivat paimentolaisia, mutta nykyään he asuvat vakituisissa taloissa.

Hyvin harva suomalainen on kotoisin muista maista. Vuonna 2016 noin 4 % asukkaista oli syntynyt toisessa maassa.

 

Luonto ja sää

Suurin osa Suomesta on mäntymetsän peitossa. Joutsen, jota pidettiin kauan sitten pyhänä, on Suomen kansallislintu. Puu on Suomen tärkein luonnonvara. On arvioitu, että jopa kolmannes Euroopan unionin puuvaroista on Suomessa.

Suomen kansalliseläin on ruskeakarhu. Suurin eläin on hirvi, joka kuuluu hirvieläinten heimoon.

Siellä on satoja jokia ja tuhansia makean veden järviä. Kalastus on suosittu urheilulaji. Suomessa arvioidaan olevan lähes 180 000 järveä.

Myös monet Itämeren saaret kuuluvat Suomelle. Tuhannet saaret kuuluvat Ahvenanmaan saaristoon. Matkailijat kaikkialta maailmasta tulevat katsomaan Lapin tuntureita ja revontulia.

Suomen korkein vuori on Halti, joka on 1328 metriä korkea. Suurin järvi on Saimaa, 4400 neliökilometriä. Suomen pisin joki on Tornionjoki. Suurin joki (valuma-alueen mukaan) on Kemijoki, 552 kilometriä pitkä.

Suomen sää vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Kesä kestää yleensä toukokuusta syyskuun alkuun, ja lämpötila voi nousta jopa +30 °C:een. Syksyt ovat pimeitä ja sateisia. Talvella lunta alkaa sataa Helsingissä yleensä joulukuun alussa (Lapissa lunta voi sataa jo lokakuussa), ja talvella lämpötila voi laskea -40 °C:een. Korkein Suomessa mitattu lämpötila on +37,2 °C ja alin lämpötila -51,5 °C. Talvi kestää yleensä maaliskuun puoliväliin, jolloin lumi sulaa Helsingissä (Lapissa lumi sulaa yleensä vasta toukokuun alussa), ja kevät kestää toukokuun loppuun. Kevät voi olla ailahtelevainen, ja sää voi muuttua pakkasesta auringonpaisteeseen muutamassa päivässä. Kuuluisat revontulet ovat yleisiä Lapissa.

 
Tämä kuva on Kolilta, Pohjois-Karjalasta.  

Historia

Ihmiset tulivat Suomeen 10 000 vuotta sitten. Se oli juuri jääkauden jälkeen, kun maata peittänyt jäätikkö oli vetäytynyt.

Jotkut uskovat, että jo ensimmäiset ihmiset Suomessa puhuivat nykyistä suomea muistuttavaa kieltä. Tiedetään, että suomen kielen varhaista muotoa puhuttiin Suomessa rautakaudella. (Rautakausi Suomessa oli 2500-800 vuotta sitten).

Suomen ensimmäiset asukkaat metsästivät eläimiä "metsästäjä-keräilijöinä". Jotkut ihmiset alkoivat viljellä viljelykasveja noin 5 200 vuotta sitten. Maanviljelystä tuli hitaasti yhä suositumpi ja siitä tuli tärkein elämäntapa aina nykyaikaan asti.

Muinaiset suomalaiset olivat pakanoita. Suomalaisen panteonin tärkein jumala oli Ukko. Hän oli taivaan ja ukkosen jumala, aivan kuten Odin, toinen skandinaavinen jumalakuningas. Nämä voimat olivat yleisiä pakanallisten jumalakuninkaiden panteoneissa, jotka vaihtelivat suomalaisesta Ukkoista skandinaaviseen/germaaniseen/saxonilaiseen Odiniin aina itään asti kreikkalaisten Zeukseen ja roomalaisten Jupiteriin.

Noin tuhat vuotta sitten, kun suurin osa Euroopasta omaksui kristinuskon, myös Suomi alkoi noudattaa kristinuskoa. Kristinuskon uskonpuhdistuksen aikana 1500-luvulla suurin osa suomalaisista tuli protestantteja. Joitakin pakanallisia tapoja on edelleen jäljellä nykyään kristittyjen suomalaisten keskuudessa, kuten karhunpalvonta.

Keskiajalta lähtien Suomi oli osa Ruotsia. Vuonna 1809 Venäjä otti Suomen Ruotsilta. Suomi oli osa Venäjää, mutta lyhyen ajan kuluttua siitä tuli itsenäinen. Periaatteessa suomalaiset hallitsivat Suomea, vaikka tsaari hallitsi virallisesti. Suomalaiset saattoivat luoda omia lakejaan ja heillä oli oma valuutta (nimeltään markka), omat postimerkit ja omat tullit. Suomella ei kuitenkaan ollut omaa armeijaa.

Vuoden 1905 Venäjän vallankumouksen aikana Suomen suuriruhtinaskunnassa sosialidemokraatit järjestivät vuoden 1905 yleislakon (12.-19. marraskuuta [O.S. 30.10.-6.11.]). Perustettiin punakaartit. 12. elokuuta [O.S. 30. heinäkuuta] 1906 venäläiset tykkimiehet ja sotilasinsinöörit nousivat kapinaan Helsingin Sveaborgin (myöhemmin Suomenlinna) linnoituksessa. Suomen punakaarti tuki Sveaborgin kapinaa yleislakolla, mutta kapina tukahdutettiin lojaalien joukkojen ja Itämeren laivaston laivojen toimesta 60 tunnissa.

Itsenäistymisen jälkeen

Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, mikä tarkoitti, ettei se enää ollut osa Venäjää. Venäjällä tapahtui kommunistinen vallankumous, ja vuoden 1922 jälkeen Venäjä oli osa Neuvostoliittoa. Suomessakin oli kommunisteja, jotka yrittivät saada aikaan vallankumouksen Suomessa Tämä vallankumousyritys aiheutti Suomen sisällissodan. Kommunistit hävisivät sisällissodan, eikä Suomi muuttanut vanhaa kapitalistista järjestelmäänsä

Neuvostoliiton johtajana toiminut Stalin ei pitänyt siitä, että sen naapurina oli kapitalistinen maa. Stalin halusi, että Suomesta tulisi kommunistinen valtio ja osa Neuvostoliittoa. Suomen johtajat kieltäytyivät: he halusivat pysyä itsenäisinä. Neuvostoliitto lähetti paljon joukkoja Suomen itärajan yli yrittäen saada Suomen liittymään siihen, mikä johti talvisotaan. Neuvostoliitto voitti lopulta ja valtasi suurimman osan Karjalasta ja muita osia Suomesta.

Adolf Hitler oli Saksan diktaattori, ja hän halusi hyökätä Neuvostoliittoon. Suomi halusi saada takaisin menettämänsä alueet, joten se liittyi Saksan hyökkäykseen, joka alkoi operaatio Barbarossalla vuonna 1941. Toisen maailmansodan Suomen osuutta kutsutaan Suomessa jatkosodaksi. Suomi ei kuitenkaan ollut fasistinen tai antisemitistinen maa. Suomalaiset olivat kiinnostuneita vapaudesta pikemminkin kuin diktatuurista.

Saksan hävitessä sodan Suomi oli jo edennyt Neuvostoliittoon saadakseen takaisin edellisessä rauhassa menetetyt alueet. Suomi halusi lopettaa sodan Neuvostoliiton kanssa, mikä johti rauhaan. Jälleen kerran Suomi joutui luopumaan valloittamistaan alueista. Tällä kertaa rauha Neuvostoliiton kanssa teki Suomesta ja Saksasta vihollisia. Suomalaiset taistelivat saksalaisia vastaan, ja saksalaiset vetäytyivät Norjaan polttaen koko Lapin takanaan. Tätä kutsutaan Lapin sodaksi. Suomi pysyi itsenäisenä.

Sodan jälkeen Suomeen rakennettiin monia tehtaita. Monet ihmiset muuttivat maatiloilta kaupunkeihin. Tuolloin suuret tehtaat valmistivat tuotteita, kuten paperia ja terästä. Yhä useammat ihmiset työskentelivät kehittyneemmissä töissä, kuten huipputekniikassa. Lisäksi monet ihmiset menivät yliopistoihin saadakseen hyvän koulutuksen. Suomi oli ensimmäisiä maita, joissa suurimmalla osalla ihmisistä oli internet-yhteys ja matkapuhelin. Tunnettu matkapuhelimia valmistava yritys Nokia on kotoisin Suomesta.

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomen valuutta vaihdettiin euroon vuonna 2002.

 
Suomalaiset sotilaat sodan aikana  


Kivikirves Suomesta.  


Mielenosoitus vuonna 1905 - Jakobstadissa  

Talous

Suomessa on sekatalous. Vapaat markkinat hallitsevat suurinta osaa tavaroiden tuotannosta ja myynnistä, mutta julkinen sektori on mukana palveluissa. Vuonna 2013 verot olivat 44 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on neljänneksi suurin Euroopassa Tanskan, Ranskan ja Belgian jälkeen.

Vuonna 2014 palvelujen osuus bruttokansantuotteesta oli 70 prosenttia.

Suurin yritys vuonna 2014 oli öljynjalostamo Neste Oil. Toiseksi suurin oli Nokia. Kaksi metsäteollisuutta Stora Enso ja UPM-Kymmene olivat sijoilla kolme ja neljä. Viides oli Kesko, joka myy päivittäistavaroita K-supermarketeissa.

 

Vaalit

Suomen eduskuntaan valitaan 200 jäsentä vaaleissa. Lisäksi valitaan Suomen presidentti, kaupunginvaltuustojen jäsenet ja Suomen jäsenet Euroopan parlamenttiin. Vaalit ovat salaiset ja välittömät. Ihmiset äänestävät suoraan haluamaansa henkilöä. Presidentinvaaleissa äänestetään vain henkilöä, ei poliittista puoluetta. Kaikki muut vaalit ovat suhteellisia. Järjestelmä on yhdistelmä, jossa äänestetään henkilöitä ja puolueita. Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen. Yleisissä vaaleissa jokaisella on yksi ääni.

 

Kuuluisia suomalaisia