Suomen kieli
Suomen kieli on suomalais-ugrilainen kieli, joka on uralilaiseen kieliperheeseen kuuluva kieliryhmä. Se on toinen Suomen kahdesta virallisesta kielestä. Se on myös virallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Suomi on yksi Euroopan neljästä kansalliskielestä, joka ei ole indoeurooppalainen kieli. Kolme muuta ovat viro ja unkari, jotka ovat myös uralilaisia kieliä, sekä baskin kieli.
Sukulaiskielet
Suomen kielioppi ja useimmat suomen kielen sanat eroavat suuresti muiden eurooppalaisten kielten kielistä, koska suomi ei ole indoeurooppalainen kieli. Kaksi muuta kansalliskieltä, jotka ovat uralilaisia kieliä kuten suomi, ovat viro ja unkari. Virolaiset ja suomalaiset voivat yleensä ymmärtää toisiaan, mutta heidän kielensä ovat hyvin erilaisia. Vaikka suomi ja unkari ovat sukulaiskieliä, ne eivät näytä tai kuulosta samanlaisilta. Suomen ja unkarin kielet erosivat toisistaan jo kauan sitten, ja kumpikin kieli kehitti oman sanastonsa. Ihmiset, jotka osaavat suomea, eivät ymmärrä unkaria ilman lisäopintoja, eivätkä unkarilaiset ymmärrä suomea. On kuitenkin joitakin perussanoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia, esimerkiksi: 'käsi' (suomi 'käsi' vs. unkari 'kéz') 'mennä' (suomi 'mennä' vs. unkari 'menni'), 'kala' (suomi 'kala' vs. unkari 'hal').
Suomen kielioppi
Suomi on synteettinen ja agglutinatiivinen kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että suomen kielen sanoilla on runko, jonka sisällä on muita osia, jotka muodostavat sanan merkityksen. Suomen kieli muistuttaa tässä suhteessa japanin kieltä, turkin kieltä ja latinan kieltä. Suomen kielessä on 17 tapausta/sanatyyppiä (sanatyypit). Voit ajatella, että "tapaus" on sanaan lisätty pääte, joka auttaa kuvaamaan sen tarkoitusta lauseessa. Verbeillä on 5 temporaalia (preesens, mennyt aika, perfekti, pluperfekti ja futuuri). Lisäksi verbeillä on kaksi partitiivin (aktiivin ja passiivin) tapausta. Gerundeja, jotka ovat verbeistä muodostettuja substantiiveja (esim. lukeminen - lukemaan), on myös suomessa runsaasti (lukeminen - lukea).
Suomen kieli on monimutkainen, itseään muokkaava kieli. Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut sen erittäin vaikeaksi kieleksi englantia äidinkielenään puhuville. Vaikeus johtuu paitsi kielen kieliopillisesta rakenteesta myös ääntämisestä ja intonaatiosta englannin kieleen verrattuna.
Suomalainen oikeinkirjoitus ja ääntäminen
Suomen kieli lausutaan niin kuin se kirjoitetaan. Joidenkin kirjainten ääntäminen on samanlainen kuin englannissa. Kuitenkin:
- 'j' on kuin englannin 'y' sanassa 'yes'.
- 's' on kuin englannin 's' sanassa 'sad' (ei koskaan kuten 'z').
- "h" lausutaan aina, myös tavun lopussa, esim. "ahdas" ("kapea").
- kaksoisvokaalit tekevät äänteestä pitkän
- 'ä' on samanlainen kuin 'a' englanninkielisessä 'cat' -kielessä.
- 'ö' on melkein kuin englannin artikkeli 'a'. Se lausutaan pyöristetyillä huulilla, kuten 'eu' ranskan 'peur'ssa tai saksan 'ö'ssä.
- c-kirjainta ei käytetä. Se korvataan joko kirjaimella "k" tai "s" sekaannusten välttämiseksi ja kirjoittamisen yksinkertaistamiseksi.
- q-kirjainta ei käytetä. Se korvataan joko kirjaimella "k" tai "kv", jotta kirjoittaminen olisi yksinkertaista.
- y-kirjain lausutaan kuten ranskan kielen u-kirjain tai i-kirjain in-kirjaimessa, mutta huulet pyöristetään, mikä on hyvin lähellä ö-kirjainta.
- z-kirjain lausutaan ts-kirjaimena kuten saksan kielessä. Se kirjoitetaan usein "ts", jotta kirjoittaminen olisi yksinkertaisempaa.
- x-kirjain kirjoitetaan yleensä ks-kirjaimena, jotta kirjoittaminen olisi yksinkertaisempaa, esimerkiksi sanassa "taksi" sanan "taxi" sijasta.
Englannin puhujat hengittävät usein ulos, kun he sanovat kirjaimia kuten "k", "p" ja "t". Suomen kielessä näin ei tehdä, ja "äänen nieleminen", kuten vanha sanonta kuuluu, vaatii paljon harjoittelua.
Suomen diftongien (öy, yö, äy, eu jne.) oikea ääntäminen on vaikeaa.
Esimerkkejä suomenkielisistä sanoista
| Yksi | Yksi |
| Kaksi | Kaksi |
| Kolme | Kolme |
| Kyllä | Kyllä |
| Ei | Ei |
| Minä | I |
| Sinä/Te | Sinä |
| Hän | Hän |
| Minä | Me |
| Hän | He |
| Olen/Minä olen | Minä olen... |
| Suomi | Suomi |
| Talo | Talo |
| Koti | Etusivu |
| Tie | Way |
| Äiti | Äiti |
| Isä | Isä |
| Tyttö | Tyttö |
| Poika | Poika |
| Vauva | Vauva |
| Auto | Auto |
| Juna | Juna |
| Lentokone | Lentokone |
| Ravintola | Ravintola |
| Nukke | Nukke |
| Sänky | Sänky |
| Tuoli | Puheenjohtaja |
| Kaupunki | Kaupunki/kaupunki |
| Puisto | Park |
| Polkupyörä | Polkupyörä |
| Kukka | Kukka |
| Kevät | Kevät |
| Kesä | Kesä |
| Syksy | Syksy/syksy |
| Talvi | Talvi |
Suomalaiset perusilmaukset
| Hei | Hei |
| Mitä kuuluu? | Mitä kuuluu? (epävirallinen) |
| Kiitos hyvää | Oikein hyvä, kiitos |
| Kiitos | Kiitos. |
| Kiitos paljon | Kiitos paljon |
| Hyvää huomenta | Hyvää huomenta. |
| Hyvää iltaa | Hyvää iltaa. |
| Hyvää yötä | Hyvää yötä. |
| Hyvästi | Hyvästi |
| Nimeni on Anna | Nimeni on Anna |
| En osaa puhua suomea | En osaa suomea |
| Puhutteko englantia? | Puhutko englantia? |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on suomen kieli?
A: Suomen kieli on Suomessa puhuttu uralilainen kieli, jota pidetään yhtenä maan kahdesta virallisesta kielestä.
Q: Kuinka monta virallista kieltä Suomessa on?
A: Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja suomi on toinen niistä.
K: Puhutaanko suomen kieltä Suomen ulkopuolella?
V: Kyllä, suomi on virallinen vähemmistökieli Ruotsissa.
K: Onko suomen kieli indoeurooppalainen kieli?
V: Ei, suomen kieli ei ole indoeurooppalainen kieli. Se on yksi neljästä Euroopan kansalliskielestä, joka ei ole indoeurooppalainen kieli.
K: Mitä muita uralilaisia kieliä suomen kielen lisäksi on?
V: Myös viro ja unkari ovat uralilaisia kieliä suomen lisäksi.
K: Mikä on baskin kieli?
V: Baskia on toinen eurooppalainen kieli, joka ei ole indoeurooppalainen kieli.
K: Onko suomen kielellä mitään yhteyttä muihin kieliin?
V: Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kieliperheeseen, johon kuuluvat myös viro, unkari ja saame. Näillä kielillä on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta ne eivät ole sukua indoeurooppalaisille kielille, kuten englannille, ranskalle tai saksalle.
