Laxmi Aggarwal (s. 1. kesäkuuta 1990) on "Stop Acid Attacks" -ryhmän johtohahmo Intiassa. Vuonna 2014 Yhdysvaltain presidentinvaimo Michelle Obama myönsi Laxmille International Women of Courage Award -palkinnon. NDTV (New Delhi Television Limited) valitsi hänet vuoden intialaiseksi.

Happohyökkäys ja toipuminen

Teini-ikäisenä Laxmi joutui vakavan happohyökkäyksen uhriksi sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt ehdotuksesta. Hyökkäys aiheutti vakavia palovammoja kasvoihin ja käsiin ja vaati useita leikkauksia ja pitkäaikaista kuntoutusta. Toipumisensa aikana Laxmi alkoi käyttää julkisuutta ja omaa kokemustaan nostaakseen esiin happohyökkäysten uhrien tilanteen ja tarpeet.

Activismi ja vaikuttaminen

Laxmi osallistui Stop Acid Attacks -kampanjan toimintaan ja nousi pian sen näkyväksi kasvoksi. Hän on ajanut aktiivisesti tiukempaa lainsäädäntöä, happojen myynnin sääntelyä, parempaa rikosoikeudellista seuraamusta hyökkääjille sekä korvauksia ja kuntoutusta uhreille. Laxmi ja muut aktivistit veivät asian myös tuomioistuimiin; aktivismi ja oikeustoimet johtivat myönteisiin muutoksiin, kuten ohjeisiin happojen myynnin rajoittamisesta, uhrien tukitoimien parantamisesta ja rikosoikeudellisten seuraamusten selkiyttämisestä.

Työssään Laxmi on käyttänyt sosiaalista mediaa, julkisia kampanjoita ja yhteiskunnallista vaikuttamista lisätäkseen tietoisuutta, kerännyt varoja leikkausten ja kuntoutuksen rahoittamiseksi sekä tukenut muita selviytyjiä oikeudellisissa prosesseissa ja yhteiskunnallisen jälleenintegraation edistämisessä.

Palkinnot, tunnustukset ja kulttuurivaikutus

  • International Women of Courage Award (2014) — myönnetty Michelle Obaman toimesta.
  • NDTV:n valinta vuoden intialaiseksi (2014).
  • Hänen tarinansa on innoittanut myös elokuvallista käsittelyä: elokuva Chhapaak (2020) kuvaa happohyökkäyksen uhrin kokemuksia ja nosti aihetta laajempaan julkiseen keskusteluun.

Vaikutus ja perintö

Laxmi Aggarwal on yksi Intian näkyvimmistä happohyökkäysten vastaisista toimijoista. Hänen aktivisminsa on lisännyt yleistä tietoisuutta ongelmasta ja edistänyt oikeudellisia ja sosiaalisia muutoksia, jotka parantavat uhrien asemaa. Hänen työnsä on auttanut konkretisoimaan, miten yksittäisen selviytyjän ääni voi johtaa laajempiin yhteiskunnallisiin reformeihin ja vaikuttaa sekä kansalliseen että kansainväliseen keskusteluun väkivallan ja sukupuoleen liittyvistä rikoksista.