Lee Harvey Oswald (18. lokakuuta 1939 – 24. marraskuuta 1963) oli keskeinen henkilö Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn salamurhan seurauksissa. Useiden virallisten tutkimusten mukaan Oswald toimi tarkka-ampujana Kennedyn ampumisessa Dallasissa, Texasissa 22. marraskuuta 1963, mutta tapauksen yksityiskohdista ja motiivista on edelleen kiistanalaisuutta ja erilaisia tulkintoja.
Tausta ja elämä
Oswald syntyi New Orleansissa vuonna 1939. Hän palveli Yhdysvaltain merijalkaväessä 1950-luvun lopulla, missä hän oppi muun muassa ampumataitoja ja kiinnostui poliittisista kysymyksistä. Vuonna 1959 hän poistui Yhdysvalloista ja asui noin kolme vuotta Neuvostoliitossa, missä hän meni naimisiin Marina Prusakovan kanssa. Palattuaan Yhdysvaltoihin vuonna 1962 Oswald työskenteli Dallasissa, mm. Texas School Book Depository -rakennuksessa, josta osan todettiin liittyvän Kennedyn surmaan.
Kennedyn murha ja pidätys
22. marraskuuta 1963 presidentti Kennedy ajaa avoautossa Dallasin kadulla. Useimmat tutkijat katsovat, että osumat tulivat Texas School Book Depositoryn rakennuksen kuudennesta kerroksesta. Poliisi löysi rakennuksesta kiväärin (tavallisesti mainittu Mannlicher–Carcano) ja laukauksista epäiltyjä patruunan hylsyjä.
Oswald pidätettiin samana päivänä ensin epäiltynä poliisi J. D. Tippitin murhasta, jonka sanotaan tapahtuneen pian Kennedyn ampumisen jälkeen. Pian hänen epäiltiin myös Kennedyn salamurhasta.
Oswaldin lausunnot ja kohtelu
Pian pidätyksensä jälkeen Oswald puhui toimittajille käytävällä. Oswald huusi: "En ole ampunut ketään" ja "Minut on pidätetty, koska asuin Neuvostoliitossa. Olen vain syntipukki!" (syntipukki tai joku, jota syytetään jostain, minkä joku muu on itse asiassa tehnyt). Myöhemmin lehdistötilaisuudessa eräs toimittaja kysyi: "Tapoitteko te presidentin?" Oswald vastasi: "Ei, minua ei ole syytetty siitä. Itse asiassa kukaan ei ole vielä sanonut sitä minulle. Kuulin asiasta ensimmäisenä, kun salissa olleet lehtitoimittajat kysyivät minulta tuon kysymyksen." Kun häntä johdettiin ulos salista, kuului kysymys: "Mitä teitte Venäjällä?" ja "Miten loukkasitte silmänne?" Oswald vastasi: "Poliisi löi minua".
Murha Dallasin poliisiasemalla
Kaksi päivää myöhemmin, kun Oswaldia oltiin siirtämässä poliisin päämajasta piirikunnan vankilaan, yökerhon omistaja Jack Ruby ampui ja haavoitti häntä kuolettavasti televisiokameroiden suorien lähetysten edessä. Oswald menehtyi pian saamiinsa vammoihin. Rulyn pidätys ja myöhemmät oikeudenkäynnit lisäsivät salaliittoteorioiden spekulaatioita; Ruby tuomittiin alun perin murhasta, mutta tuomio kumottiin ja uusi oikeudenkäynti määrätty — Ruby kuoli syöpään ennen uutta oikeudenkäyntiä.
Tutkimukset ja kiistely
Kennedyn murhaa tutkittiin useissa virallisissa selvityksissä. Vuonna 1964 Warrenin komissio (The President’s Commission on the Assassination of President Kennedy) totesi Oswaldin toimineen yksinään. Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa — mukaan lukien FBI:n ja paikallisen poliisin alkuvaiheen selvitykset sekä 1970-luvun lopulla toimineen House Select Committee on Assassinations (HSCA) — päädyttiin osin eri johtopäätöksiin. HSCA totesi vuonna 1979, että Kennedyn murha "todennäköisesti" oli seurausta salaliitosta; samalla komitea totesi, että Oswald ampui Kennedyn, mutta sen toteamus toisen ampujan mahdollisuudesta herätti lisää keskustelua. HSCA:n päätelmiin vaikuttivat mm. akustiset analyysit, joiden luotettavuudesta on sittemmin kiistelty.
Perintö ja keskustelu
Lee Harvey Oswaldista on muodostunut sekä historiallinen että kulttuurinen symboli — hänen henkilöhistoriansa, poliittinen taustansa ja se, että hänet tappoi toinen tunnettu henkilö välittömästi pidätyksen jälkeen, ovat ruokkineet laajaa spekulaatiota ja salaliittoteorioita. Vaikka useat viralliset tutkimukset ovat käsitelleet tapausta yksityiskohtaisesti, tutkijoiden, toimittajien ja yleisön keskuudessa on yhä erimielisyyttä motiivista, mahdollisista avustajista ja koko tapahtumaketjusta.
Oswaldin elämä, hänen toimet ennen marraskuuta 1963 ja tapahtumien oikeudellinen sekä poliittinen jälkikäsittely ovat edelleen tutkimuksen ja keskustelun kohteena. Tapauksen monimutkaisuus ja eriäviä tulkintoja sisältävät tutkimukset pitävät Kennedyn murhan yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ja kiistanalaisimmista historiallisen tutkimuksen aiheista.