Dame Margot Fonteyn DBE (o.s. Peggy Hookham, Reigate, Surrey, 18. toukokuuta 1919 - Panama City, 21. helmikuuta 1991) oli englantilainen ballerina. Häntä pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista klassisen baletin tanssijoista.

Hän vietti koko uransa tanssijana Kuninkaallisessa baletissa, ja kuningatar Elisabet II nimitti hänet lopulta seuran Prima Ballerina Assolutaksi. Tämä on harvoin tanssijalle annettava kunnia. Kuninkaallisen baletin korkein arvo on nykyään päätanssija. Fonteynin nimitys Brittiläisen imperiumin komentajattareksi (Dame commander of the British Empire) on naispuolinen vastine ritarin arvonimelle.

Fonteyn tanssi vuoteen 1979 asti, jolloin hän täytti lähes 60 vuotta. Tämä on epätavallista kenellekään tanssijalle, niin miehelle kuin naisellekin. Hänen uransa odotettiin päättyvän vuoden 1960 tienoilla, mutta se syntyi uudelleen, kun hän aloitti uuden yhteistyön Neuvostoliitosta paenneen venäläisen tanssijan kanssa. Hän oli Rudolph Nurejev, yksi 1900-luvun kolmesta suurimmasta balettitanssijasta. Vaikka Nurejev oli 19 vuotta nuorempi, kumppanuus kukoisti, ja sitä kutsuttiin "balettihistorian kuuluisimmaksi kumppanuudeksi". s188

Varhainen elämä ja koulutus

Margot Fonteyn syntyi ja kasvoi Englannissa. Hänen syntymänimensä oli Peggy Hookham, mutta hän otti esiintymisnimekseen Margot Fonteyn. Nuorena hän sai peruskoulutuksen balettiin ja eteni nopeasti ammattilaisuralle. Fonteynin varhaista koulutusta leimasivat kurinalaisuus, musiikillinen herkkyys ja vahva tekniikka, jotka myöhemmin tekivät hänestä Dioran ja klassisten roolien ihanteellisen tulkitsijan.

Ura Kuninkaallisessa baletissa

Fonteyn liittyi Vic-Wells -seuraan, joka myöhemmin kehittyi nykyiseksi Kuninkaalliseksi baletiksi. Hänestä tuli nopeasti seuran keskeinen solisti ja pian yksi sen tunnistettavimmista tähdistä. Fonteynin repertuaariin kuuluivat muun muassa klassiset pääroolit kuten Giselle, Odette/Odile (Joutsenlampi), Aurora (Prinsessa Ruusunen) ja Romeon ja Julian draaman herkkä tulkinta.

Hänen tanssityylinsä tunnettiin erityisesti ballerinamaisesta eleganssista, kontrolloidusta linjasta, ilmaisuvoimasta ja erinomaisesta musiikillisesta tunteesta. Fonteyn oli myös arvostettu yhteistyökumppani ja opettaja, joka vaikutti seuraavan sukupolven tanssijoihin.

Yhteistyö Rudolf Nurejevin kanssa

Kun Rudolf Nurejev pakeni Neuvostoliitosta 1960-luvun alussa, hänen yhteistyönsä Fonteynin kanssa herätti yleisön ja kriitikoiden laajaa ihastusta. Heidän parinsa esitykset toivat uudenlaista jännitystä ja draamaa klassiseen repertuaariin: Nurejevin tekninen loisto yhdistyi Fonteynin hienostuneeseen näyttämöpresenssiin. Parivaljakko esiintyi laajasti ympäri maailmaa ja vakiinnutti paikkansa balettihistoriassa.

Henkilökohtainen elämä ja avioliitto

Fonteyn meni naimisiin panamalaisen poliitikon ja diplomaattin Roberto Ariasin kanssa vuonna 1955. Pariskunnan avioliitto oli julkisuudessa hyvin näkyvä, mutta se ei ollut aina onnellinen. Mies selvisi salamurhaajan luodeista kymmenen vuoden kuluttua avioliitosta, ja tapahtuma vaikutti perheen elämään merkittävästi. Fonteyn jatkoi esiintymistä myös taloudellisten ja hoivavastuujensa takia, ja hän pysyi miehensä rinnalla tämän elämän loppuun asti; pariskunta oli virallisesti naimisissa Ariasin kuolemaan vuonna 1989 saakka. Avioliittoa varjostivat myöhemmin myös huhut ja uutisotsikot miehen mahdollisista suhteista ja poliittisista skandaaleista.

Myöhemmät vuodet ja perintö

Fonteyn jatkoi tanssimista ja esiintymistä aina 1970-luvun loppuun saakka, ja hän teki useita merkittäviä paluuesiintymisiä Nurejevin kanssa. Hän sai uransa aikana useita kunniamainintoja ja arvonimiä, ja hänen panoksensa baletin kansainväliseen levittämiseen on kiistaton. Fonteyn oli paitsi esiintyjä myös inspiroiva opettaja ja kulttuurivaikuttaja, jonka pitkä ura ja tyyli säilyttivät klassisen baletin näkyvyyden 1900-luvun loppuun saakka.

Margot Fonteyn kuoli Panama Cityssä 21. helmikuuta 1991. Hänestä jäi laaja taiteellinen perintö: tallenteita, muistoja lukuisista merkittävistä rooleista ja vaikutus moniin myöhempiin sukupolviin balettimaailmassa. Häntä muistetaan yhä yhtenä klassisen baletin ikonillisimmista esiintyjistä.

Tärkeimmät tunnustukset:

  • Dame Commander of the Order of the British Empire (DBE)
  • Nimitys Prima Ballerina Assoluta Kuninkaallisen baletin historiassa
  • Laaja kansainvälinen arvostus ja pysyvä asema baletin kestosuosikkien joukossa