Michael Smith — Nobel-palkittu Kanadan biokemisti, paikkaohjattu mutageneesi

Michael Smith — Nobel-palkittu kanadalainen biokemisti, joka kehitti paikkaohjatun mutageneesin. Lue hänen urastaan, Nobel-voitostaan, palkinnoistaan ja vaikuttavasta lahjoitustyöstään.

Tekijä: Leandro Alegsa

Michael Smith CC, OBC, FRS (26. huhtikuuta 1932 – 4. lokakuuta 2000) oli brittiläissyntyinen kanadalainen biokemisti, joka tunnetaan erityisesti paikkaohjatun mutageneesin kehittäjänä. Hän sai vuoden 1993 kemian Nobel-palkinnon yhdessä Kary Mullisin kanssa — Mullis palkittiin PCR-menetelmän (polymeraasiketjureaktio) kehittämisestä ja Smith paikkatarkkojen DNA-muutosten tekemisen menetelmien luomisesta. Smithin työ mahdollisti DNA:n ja proteiinien rakenteen ja toiminnan yksityiskohtaisemman tutkimisen ja käynnisti uusia sovelluksia bioteknologiassa ja lääketieteessä.

Tutkimus: paikkaohjattu mutageneesi

Paikkaohjatulla mutageneesillä (site-directed mutagenesis) tarkoitetaan menetelmiä, joilla DNA:han voidaan kohdistetusti ja suunnitellusti tuoda yksittäisiä emäs- tai aminohappomuutoksia. Smithin kehittämät tekniikat antoivat tutkijoille mahdollisuuden muuttaa tiettyjä aminohappoja proteiineissa ja siten kartoittaa niiden vaikutuksia proteiinin rakenteeseen ja toimintaan. Tämä avasi tien mm. proteiinien toiminnan ymmärtämiseen, entsyymien tehostamiseen, lääkekehitykseen ja geneettisesti muokattujen organismien tutkimukseen.

Ura ja yhteistyö

Valmistuttuaan tohtoriksi Manchesterin yliopistosta vuonna 1956 Smith siirtyi tutkimustyöhön Kanadaan, missä hän työskenteli mm. yhdessä Nobel-palkitun tutkijan Har Gobind Khoranan kanssa British Columbia Research Councilissa Vancouverissa. Smithin ura yhdisti perustutkimusta ja soveltavaa työtä; hänen menetelmänsä levisivät nopeasti molekyylibiologian työkalupakkiin ja vaikuttivat laajasti niin akateemiseen tutkimukseen kuin teollisuuteenkin.

Tunnustukset, anteliaisuus ja perintö

Smith sai Nobel-palkinnon lisäksi lukuisia muita kunnianosoituksia ja palkintoja, ja hänet muistetaan erityisesti anteliaisuudestaan ja tukityöstä tiedeyhteisölle. Hän lahjoitti puolet Nobel-palkinnon rahapalkinnosta tutkijoille, jotka työskentelivät skitsofrenian genetiikan parissa. Toisen puoliskon hän suuntasi Vancouverissa toimivalle BC Science World -tiedekeskukselle ja Kanadan naisten tiede- ja teknologiajärjestölle (Society for Canadian Women in Science and Technology). Smith sai myös mm. Royal Bank -palkinnon vuonna 1999 ja lahjoitti saamansa apurahan BC Cancer Foundationille. Hänet on tunnustettu merkittäväksi vaikuttajaksi Kanadan tieteellisessä kentässä, ja hänen työnsä vaikutukset näkyvät edelleen bioteknologian ja molekyylibiologian tutkimuksessa ja sovelluksissa.

Perintö: Michael Smithin kehittämät menetelmät ovat edelleen keskeisiä monissa laboratoriomenetelmissä. Paikkaohjattu mutageneesi on edelleen käytössä proteiinien rakenteen ja toiminnan selvittämisessä, entsyymien suunnittelussa ja monissa muissa sovelluksissa, ja hänen esimerkkinsä tutkimuksen tukemisesta ja tiedeyhteisön vahvistamisesta on innoittanut useita lahjoituksia ja stipendejä Kanadassa.

Paikkakohtainen mutageneesi

Vuonna 1978 Smith ja Fred Sangerin entinen kollega Clyde A. Hutchison III ottivat käyttöön uuden tekniikan molekyylibiologiassa. Tämä tekniikka, jota kutsutaan "oligonukleotidiohjatuksi mutageneesiksi", osoitti, miten yksittäisen mutanttigeenin vaikutus voidaan selvittää. He kehittivät synteettisen DNA:n. Sen avulla he vertasivat erilaisia proteiinimolekyylejä osoittaakseen, mitä mutaatio teki.

Uusi teknologia mahdollisti geenien tarkoituksellisen muuttamisen organismin ominaisuuksien muuttamiseksi. Se auttaa uusissa diagnostisissa strategioissa ja geneettisten sairauksien uusissa hoidoissa. Se voi jopa mahdollistaa keinotekoisten elämänmuotojen luomisen.

Työryhmän julkaisu, jossa kuvattiin paikkaohjattua mutageneesiä, julkaistiin nimellä "Mutagenesis at a specific position in a DNA sequence" Journal of Biological Chemistry -lehdessä syyskuussa 1978. Ryhmän työstä Smith sai vuoden 1993 kemian Nobel-palkinnon yhdessä polymeraasiketjureaktion keksijän Kary Mullisin kanssa.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Michael Smith?


V: Michael Smith oli brittiläissyntyinen kanadalainen biokemisti.

K: Mistä Michael Smith sai Nobelin kemianpalkinnon?


A: Michael Smith sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1993 työstään paikkaohjatun mutageneesin kehittämiseksi.

K: Kenen kanssa Michael Smith opiskeli British Columbia Research Councilissa?


V: Michael Smith opiskeli tohtori Har Gobind Khoranan kanssa British Columbia Research Councilissa.

K: Milloin Michael Smith valmistui tohtoriksi?


V: Michael Smith valmistui tohtoriksi vuonna 1956 Manchesterin yliopistosta.

K: Mitä Michael Smith teki puolet Nobel-palkintorahoistaan?


V: Michael Smith antoi puolet Nobel-palkintorahoistaan skitsofrenian genetiikkaa tutkiville tutkijoille.

K: Mitä Michael Smith teki toisella puolella Nobel-palkintorahoistaan?


V: Michael Smith antoi toisen puolen Nobel-palkintorahoistaan BC Science Worldille Vancouverissa ja Society for Canadian Women in Science and Technology -järjestölle.

K: Minkä muun palkinnon Michael Smith sai ja mitä hän teki sillä apurahalla?


V: Michael Smith sai Royal Bank -palkinnon vuonna 1999, ja hän lahjoitti apurahan BC Cancer Foundationille.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3