Äiti Teresa (26. elokuuta 1910 – 5. syyskuuta 1997) oli albanialainen roomalaiskatolinen nunna, joka perusti hyväntekeväisyysjärjestön Missionaries of Charity ja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1979 työstään köyhien ja sairaiden auttamiseksi. Hän syntyi Skopjessa (silloin Osmanien valtakunnan alueella, nykyisin Pohjois-Makedonia) ja suurimman osan aikuiselämänsä hän eli ja työskenteli Kalkutassa (Kolkata), Intiassa, missä hän perusti kodeja köyhille, orvoille, sairaalle ja kuoleville.
Äiti Teresa liittyi nuorena Loreto-koulun nunnaluokkaan ja muutti Intiaan. Vuonna 1946 hän kertoi kokeneensa seurakunnassa tai junamatkalla vahvan kutsun palvella "köyhimpiä köyhiä", minkä seurauksena hän jätti luostarielämän ja vuonna 1950 perusti Missionaries of Charity -yhteisön. Järjestö avasi muun muassa kodin kuoleville (Nirmal Hriday), orpokoteja, leprakeskuksia, sairaanhoitopisteitä ja muita avustusprojekteja. Äidin johdolla yhteisö kasvoi kansainväliseksi: siihen kuului satoja nunnia ja vapaaehtoisia sekä toimipisteitä useissa maissa.
Työnsä aikana Äiti Teresa pohjautui kristilliseen lähimmäisenrakkauden periaatteeseen ja osin pyhän Franciscus Assisilaisen ihanteisiin. Hänen maineensa levisi laajalti 1970-luvulla, osittain Malcolm Muggeridgen elokuvan ja kirjassa Something Beautiful for God esitetyn kuvauksen kautta; hänestä tuli monille symboli köyhien puolesta toimimisesta. Hänellä oli vahvat mielipiteet elämänsuojelusta: hän vastusti aborttia ja totesi muun muassa, että "suurin rauhan tuhoaja on abortti" — ajatuksen, jota hän usein toisti ilmaistakseen elämän kunnioittamisen tärkeyttä.
Äiti Teresa sai elinaikanaan lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia. Merkittävimpiä olivat Nobelin rauhanpalkinto (1979) ja Intian korkein siviilipalkinto Bharat Ratna (1980). Hänen työtoimintansa ja henkilökohtainen omistautumisensa saivat laajaa arvostusta, mutta häntä koski myös kritiikkiä ja keskustelua liittyen esimerkiksi joihinkin toimintatapojen lääketieteellisiin ratkaisuihin, hoidollisiin olosuhteisiin ja varojen käytön avoimuuteen; nämä näkökohdat ovat olleet osa hänen perintönsä moniäänistä arviointia.
Kuolemansa jälkeen paavi Johannes Paavali II esitti hänen kanonisaatioprosessinsa, ja Äiti Teresa julistettiin autuaaksi (pyhimyksen prosessin yksi vaihe) vuonna 2003. Hänet kanonisoitiin pyhimykseksi 4. syyskuuta 2016 paavi Franciscuksen toimesta Pyhän Pietarin kirkossa Vatikaanissa, ja kirkollisessa perinteessä hänet tunnetaan nimellä Blessed Teresa of Calcutta (sittemmin pyhimys).
Äiti Teresan perintö on laaja ja monipuolinen: hänestä tuli monille inhimillisyyden ja hyväntekeväisyyden symboli, ja Missionaries of Charity -järjestö jatkaa edelleen palveluaan maailman eri maissa. Samalla hänen toiminnastaan ja oppeihinsa liittyvistä valinnoista käydään historiassa myös kriittistä keskustelua, mikä kuuluu julkiseen arviointiin suurten vaikuttajien kohdalla.