Albania (/ælˈbeɪniə/ ( kuuntele) al-BAY-nee-ə; alban: Shqipëria), viralliselta nimeltään Albanian tasavalta on itsenäinen tasavalta Kaakkois-Euroopassa, jonka pinta-ala on 28 748 neliökilometriä. Pääkaupunki on Tirana, ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat Durrës, Elbasan ja Vlora. Albaniassa asuu yli 3 miljoonaa ihmistä. Suurin osa albanialaisista on muslimeja 55 %, 23 % itäortodokseja ja 15 % roomalaiskatolisia.

Albania on Serbian, Montenegron, Kreikan, Pohjois-Makedonian ja Kosovon vieressä. Sillä on Adrianmeren rannikko lännessä ja Joonianmeren rannikko lounaassa. Virallinen kieli on albania. Albanian kansallislaulu on Hymni i Flamurit.

Sijainti ja maantiede

Albania sijaitsee Balkanin niemimaalla Lounais-Euroopassa. Maata hallitsevat vuoristot: Pohjois-Alpien vuoristoalueet (ns. Albanian Alps) ja etelässä korkeat vuoret, joiden korkein huippu on Korab (noin 2 764 m). Tärkeitä jokia ovat Drin, Vjosa ja Shkumbin. Albanialla on pitkä rannikko Adrianmeren ja Joonianmeren äärellä, hiekkarantoineen ja kivikkoisempiin rannoille jakaantuvine lahdineen.

Väestö, kielet ja uskonto

Virallinen kieli on albania, jolla on kaksi päämuotoa: Gheg (pohjoisessa) ja Tosk (etelässä). Suurin osa väestöstä on etnisiä albanialaisia; vähemmistöinä esiintyy kreikkalaisia, aromaanivähemmistöjä (vallakku), romaneja ja muita pienempiä ryhmiä. Emigraatio on ollut merkittävä ilmiö 1990-luvulta lähtien, ja suuri diaspora asuu erityisesti Italiassa ja Kreikassa.

Uskonnollisesti Albania on moniuskontoinen ja perinteisesti sekulaari valtio. Islam (sekä sunnalaisuus että perinteisiä paikallisia muotoja) on suurin uskonto, mutta ortodoksinen ja roomalaiskatolinen kristillisyys ovat vahvoja etenkin tietyillä alueilla. Uskonnonvapaus on taattu laissa, ja uskonnollinen monimuotoisuus näkyy kirkkojen ja moskeijoiden rinnakkaiselossa.

Historia lyhyesti

Albanian alueella on asuttu vuosituhansia; muinaiset illyrit ovat alueen varhaisimpia tunnettuja asukkaita. Rooman ja Bysantin valtakuntien aikakausien jälkeen alue joutui osaksi Ottomaanien valtakuntaa, jonka vaikutus kesti useita vuosisatoja. Albania julistautui itsenäiseksi vuonna 1912. 1900-luvulla maa koki monia poliittisia muutoksia, joihin kuului kommunistinen yksipuoluehallinto Enver Hoxhan johdolla (1944–1985) ja tiukka eristäytyminen. Vuonna 1990–1992 järjestelmää purettiin, ja Albania siirtyi kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Nykyisin Albania on parlamentaarinen tasavalta, NATO:n jäsen ja EU:n ehdokasmaa.

Politiikka ja hallinto

Albania on parlamentaarinen tasavalta. Presidentti on valtionpäämies, kun taas pääministeri johtaa hallitusta ja käytännön toimeenpanoa. Maa koostuu piireistä (qark) ja kunnista (bashki). Albanian ulkopoliittinen suunta on ollut viime vuosikymmenet kohti länsimaisia instituutioita: maa liittyi NATO:on ja pyrkii EU-jäsenyyteen.

Talous

Albanian talous perustuu palveluihin (mukaan lukien matkailuun), maatalouteen, teollisuuteen ja vesivoimaan. Maatalous (vilja, hedelmät, oliivit), tekstiilit ja rakennusala ovat tärkeitä työllistäjiä. Viime vuosina matkailu ja infrastruktuurihankkeet ovat kasvattaneet ulkomaisia investointeja. Albanian valuutta on lek (ALL). Talous on kehittymässä mutta jää selvästi EU-maiden keskiarvoista; ulkomailta saadut rahalähetykset ovat myös merkittävä tulonlähde monille perheille.

Luonto ja ilmasto

Klimatologisesti Albania on monimuotoinen: rannikkoalueilla vallitsee Välimeren ilmasto kuumine kesinä ja leutoine talvineen, kun taas sisämaan vuoristoissa talvet voivat olla kylmiä ja lumisia. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja, kuten Theth ja Valbona pohjoisessa, sekä Butrint etelässä. Tunnettu luonnonnähtävyys on Syri i Kaltër eli Sininen silmä (Blue Eye) etelässä — kirkas, turkoosinsininen lähde ja suosittu vierailukohde.

Liikenne ja yhteydet

Tärkein kansainvälinen lentokenttä on Tirana–Nënë Tereza, ja myös Durrësin satama on merkittävä yhteys Italiaan ja muualle. Tie- ja rautatieverkostoja on parannettu, mutta liikenneinfrastruktuurissa on edelleen kehittämistarpeita erityisesti vuoristoalueilla. Autolla ajetaan oikeanpuoleisessa liikenteessä.

Matkailu ja nähtävyydet

Albania on nouseva matkailukohde, jossa yhdistyvät historialliset kohteet, vuoristo- ja rantalomat sekä edullisuus verrattuna moniin muihin Välimeren maihin. Suosittuja nähtävyyksiä ja kohteita:

  • Berat ja Gjirokastër – historialliset kaupungit, jotka ovat UNESCO:n maailmanperintökohteita, tunnettuja perinteisestä arkkitehtuuristaan.
  • Butrint – antiikin ja keskiaikaisen arkeologisen alueen rauniot Etelä-Albaniassa.
  • Albanian riviera – kauniit rannat ja pikkukylät kuten Ksamil ja Himara.
  • Rozafa-linna Shkodërin lähellä ja Durrësin amfiteatteri rannikon antiikin muistomerkkeinä.
  • Luonnonpuistot Theth ja Valbona – retkeilyä ja vuoristomaisemia pohjoisessa.

Käytännön tietoa matkailijalle

Valuutta: lek (ALL). Sähköverkko 230 V, 50 Hz (samanlainen kuin suurimmassa osassa Eurooppaa). Virallinen kieli on albania; matkailualueilla ja kaupungeissa englantia, italiaa ja kreikkaa puhutaan usein. Matkustaessa huomioi, että joillain syrjäisemmillä seuduilla palvelut ovat rajallisempia.

Kulttuuri

Albanian kulttuuri heijastaa Euroopan, Balkanin ja ottomaanien perintöä. Kansanmusiikki, polyfoninen laulu (UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa), perinteinen keittiö (lammas, oliivit, kasvikset), sekä vahva paikallisidentiteetti näkyvät yhä arjessa ja juhlissa. Skanderbeg on kansallinen kansallissankari, ja hänen muistonsa on tärkeä osa albanialaista historiallista kertomusta.

Yhteenvetona: Albania tarjoaa monipuolisen yhdistelmän luontoa, historiaa ja kasvavaa matkailutarjontaa. Maa on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä: taloudellinen kehitys, yhteiskunnalliset muutokset ja kansainvälinen integraatio muovaavat sen tulevaisuutta.