Paavi Johannes Paavali II

Varhainen elämä

Karol Józef Wojtyła syntyi 18. toukokuuta 1920 Wadowicessa, Puolassa. Hänen vanhempansa olivat Karol Wojtyła, joka oli sotilasupseeri, ja Emilia Kaczorowska, joka oli ompelija. Hän oli nuorin kolmesta lapsesta. Hän oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli vuonna 1929. Hänen isänsä tuki häntä, jotta hän voisi opiskella. Hänen veljensä oli lääkäri. Hän kuoli, kun Wojtyła oli kaksitoistavuotias. Hän menetti kaikki perheensä jäsenet - sisaren, veljen, äidin ja isän - ennen kuin hänestä tuli pappi. Hän urheili. Hän piti jalkapallosta (jalkapallosta) maalivahtina.

Wojtyła kävi Marcin Wadowitan lukiota Wadowicessa. Vuonna 1938 hän opiskeli draamaa Jagiellonian yliopistossa Krakovassa. Hän työskenteli vapaaehtoisena kirjastonhoitajana. Hän oli urheilija, näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hän suoritti kahden kuukauden sotilaskoulutuksen Akateemisessa legioonassa. Koulutus oli pakollinen. Hän ei pitänyt asetta kädessään eikä ampunut sillä.

Nuorena hän tapasi monia juutalaisia. He asuivat tuolla alueella. Vuonna 1939 natsijoukot sulkivat Jagiellonian yliopiston. Kaikkien miesten, paitsi vammaisten, oli saatava työtä. Vuosina 1940-1944 Wojtyła työskenteli ravintolassa. Hän työskenteli myös kalkkikivilouhoksessa ja sitten kemiantehtaan myyjänä. Hän ei halunnut tulla lähetetyksi Saksaan. Jos hänet lähetettäisiin, hänet pakotettaisiin liittymään Saksan armeijaan. Hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen helmikuussa 1941.

Wojtyła jäi 29. helmikuuta 1944 saksalaisen kuorma-auton alle. Hän luuli, että häntä kohdeltaisiin huonosti. Saksalaiset upseerit lähettivät hänet sairaalaan. Hän vietti siellä kaksi viikkoa pään ja olkapään vammojen kanssa. Tuolloin hän päätti, että hänestä on tultava pappi. Kun hän lähti sairaalasta, nuoria puolalaisia miehiä lähetettiin Saksaan koulutukseen. Hän pakeni arkkipiispan taloon. Siellä hän piileskeli sodan jälkeiseen aikaan. Tammikuun 17. päivän yönä 1945 saksalaiset lähtivät kaupungista. Papit, opettaja ja oppilaat palasivat seminaariin. Siellä oli suuri siivousoperaatio. Wojtyła tarjoutui siivoamaan vessat.

Samassa kuussa Wojtyła löysi neljätoistavuotiaan juutalaispakolaisen nimeltä Edith Zierer. Hän yritti tavoittaa vanhempiaan. Hän oli romahtanut nälkään. Hän antoi hänelle ruokaa ja auttoi hänet rautatieasemalle. Hän ei kuullut hänestä enää ennen kuin koitti päivä, jolloin hänet valittiin paaviksi.

Varhainen elämä

Karol Józef Wojtyła syntyi 18. toukokuuta 1920 Wadowicessa, Puolassa. Hänen vanhempansa olivat Karol Wojtyła, joka oli sotilasupseeri, ja Emilia Kaczorowska, joka oli ompelija. Hän oli nuorin kolmesta lapsesta. Hän oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli vuonna 1929. Hänen isänsä tuki häntä, jotta hän voisi opiskella. Hänen veljensä oli lääkäri. Hän kuoli, kun Wojtyła oli kaksitoistavuotias. Hän menetti kaikki perheensä jäsenet - sisaren, veljen, äidin ja isän - ennen kuin hänestä tuli pappi. Hän urheili. Hän piti jalkapallosta (jalkapallosta) maalivahtina.

Wojtyła kävi Marcin Wadowitan lukiota Wadowicessa. Vuonna 1938 hän opiskeli draamaa Jagiellonian yliopistossa Krakovassa. Hän työskenteli vapaaehtoisena kirjastonhoitajana. Hän oli urheilija, näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hän suoritti kahden kuukauden sotilaskoulutuksen Akateemisessa legioonassa. Koulutus oli pakollinen. Hän ei pitänyt asetta kädessään eikä ampunut sillä.

Nuorena hän tapasi monia juutalaisia. He asuivat tuolla alueella. Vuonna 1939 natsijoukot sulkivat Jagiellonian yliopiston. Kaikkien miesten, paitsi vammaisten, oli saatava työtä. Vuosina 1940-1944 Wojtyła työskenteli ravintolassa. Hän työskenteli myös kalkkikivilouhoksessa ja sitten kemiantehtaan myyjänä. Hän ei halunnut tulla lähetetyksi Saksaan. Jos hänet lähetettäisiin, hänet pakotettaisiin liittymään Saksan armeijaan. Hänen isänsä kuoli sydänkohtaukseen helmikuussa 1941.

Wojtyła jäi 29. helmikuuta 1944 saksalaisen kuorma-auton alle. Hän luuli, että häntä kohdeltaisiin huonosti. Saksalaiset upseerit lähettivät hänet sairaalaan. Hän vietti siellä kaksi viikkoa pää- ja olkapäävammojen kanssa. Tuolloin hän päätti, että hänestä on tultava pappi. Kun hän lähti sairaalasta, nuoria puolalaisia miehiä lähetettiin Saksaan koulutukseen. Hän pakeni arkkipiispan taloon. Siellä hän piileskeli sodan jälkeiseen aikaan. Tammikuun 17. päivän yönä 1945 saksalaiset lähtivät kaupungista. Papit, opettaja ja oppilaat palasivat seminaariin. Siellä oli suuri siivousoperaatio. Wojtyła tarjoutui siivoamaan vessat.

Samassa kuussa Wojtyła löysi neljätoistavuotiaan juutalaispakolaisen nimeltä Edith Zierer. Hän yritti tavoittaa vanhempiaan. Hän oli romahtanut nälkään. Hän antoi hänelle ruokaa ja auttoi hänet rautatieasemalle. Hän ei kuullut hänestä enää ennen kuin koitti päivä, jolloin hänet valittiin paaviksi.

Pappi

Kardinaali Adam Stefan Sapieha vihki Karol Wojtyłan papiksi 1. marraskuuta 1946.

Pappi

Kardinaali Adam StefanSapieha vihki Karol Wojtyłan papiksi 1. marraskuuta 1946.

Piispa

Vuonna 1958 Wojtyłasta tuli 38-vuotiaana Puolan nuorin piispa. Vuonna 1962 hän osallistui Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen ja oli mukana kirjoittamassa kahta erittäin tärkeää asiakirjaa. Toinen koski uskonnonvapautta ja toinen kirkon työtä nykymaailmassa.

Vuonna 1963 piispa Wojtyłasta tuli Krakovan arkkipiispa.

Piispa

Vuonna 1958 Wojtyłasta tuli 38-vuotiaana Puolan nuorin piispa. Vuonna 1962 hän osallistui Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen ja oli mukana kirjoittamassa kahta erittäin tärkeää asiakirjaa. Toinen koski uskonnonvapautta ja toinen kirkon työtä nykymaailmassa.

Vuonna 1963 piispa Wojtyłasta tuli Krakovan arkkipiispa.

Kardinaali

Paavi Paavali VI nosti 26. kesäkuuta 1967 arkkipiispa Wojtyłan kardinaalin arvoon.

Kardinaali

Paavi Paavali VI nosti 26. kesäkuuta 1967 arkkipiispa Wojtyłan kardinaalin arvoon.

Paavi

Johannes Paavali II:sta tuli paavi 16. lokakuuta 1978. Johannes Paavali II oli ensimmäinen ei-italialainen paavi 455 vuoteen. Hän toimi paavina 26 vuotta, mikä tekee hänestä toiseksi pisimpään paavin virassa toimineen paavi Pius IX:n jälkeen, joka toimi paavina 31 vuotta ja seitsemän kuukautta. Hän oli myös ensimmäinen ja ainoa slaavilainen paavi. Johannes Paavali II oli historian eniten matkustanut paavi 104 kansainvälisellä matkallaan.

Elämänsä aikana hän oppi monia vieraita kieliä. Hän puhui äidinkielenään puolaa ja oppi koulussa latinaa ja muinaiskreikkaa. Päivänä, jona hänestä tuli virallisesti paavi, hän puhui ihmisille italiaksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, tšekiksi ja portugaliksi. Hän puhui myös hieman liettuaa, unkaria, venäjää ja ukrainaa.

Johannes Paavali II on autuaaksi julistanut monia ihmisiä. Tämä tarkoittaa, että paavi antoi näille ihmisille arvonimen "autuas". Yksi esimerkki on 1400-luvulla elänyt taidemaalari Fra Angelico. Hänen elämäänsä ja opetustaan tutkittuaan päätettiin, että häntä pitäisi kutsua virallisesti "autuaaksi Fra Angelicoksi". Johannes Paavali II antoi useammalle ihmiselle arvonimen "autuas" kuin kukaan muu paavi historiassa. Hän teki myös monia pyhimyksiä.

Vuonna 1984 Johannes Paavali II aloitti maailman nuorisopäivän, joka pidettiin ensimmäisen kerran Roomassa ja johon osallistui noin 300 000 ihmistä. Siitä lähtien se on järjestetty joka vuosi eri maassa. Se rohkaisee nuoria olemaan uskollisia Jumalalle ja elämään yhdessä rauhassa. Päivään on osallistunut miljoonia ihmisiä.

Paavin matkat

Ensimmäinen paavi, joka matkusti paljon, oli paavi Paavali VI. Hänen laillaan myös Johannes Paavali II piti matkustamisesta. Paavina ollessaan hän teki 105 matkaa ja vieraili 117 maassa. Kaikkiaan hän matkusti yli 1,1 miljoonaa kilometriä (725 000 mailia). Missä tahansa hän kävikin, hän veti puoleensa suuria ihmisjoukkoja. Kaikki nämä matkat maksettiin hänen vierailemiensa maiden eikä Vatikaanin varoista.

Yksi Johannes Paavali II:n ensimmäisistä virallisista vierailuista oli hänen kotimaahansa Puolaan kesäkuussa 1979. Siellä häntä ympäröi aina iloinen, hurraava väkijoukko. Paavi halusi tuoda maahansa vapautta ja ihmisoikeuksia. Hänen vierailunsa rohkaisi puolalaisia vastustamaan kommunismia, ja vuonna 1980 syntyi Solidaarisuus-liike. Myöhemmillä matkoillaan Puolaan hän vahvisti tukiviestinsä. Neuvostoliitto oli hallinnut Itä-Eurooppaa monta vuotta. Vuonna 1989 Puola oli ensimmäinen maa, joka alkoi irtautua Neuvostoliitosta.

Johannes Paavali II kävi paikoissa, joissa muut paavit ennen häntä olivat jo käyneet, kuten Yhdysvalloissa tai Pyhässä maassa. Hän kävi myös monissa maissa, joissa yksikään paavi ei ollut koskaan aiemmin käynyt. Hän oli ensimmäinen hallitseva paavi, joka matkusti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa hän tapasi Englannin kirkon ylimmän hallitsijan, kuningatar Elisabet II:n. Hän oli myös ensimmäinen paavi, joka matkusti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Vuonna 1982 paavi vieraili Japanissa ja vuonna 1984 Etelä-Koreassa ja Puerto Ricossa. Hän oli ensimmäinen paavi, joka vieraili Kuubassa. Tammikuussa 1998 tekemänsä vierailun aikana hän arvosteli jyrkästi Kuubaa siitä, että se ei anna ihmisten ilmaista vapaasti uskontoaan. Hän kritisoi myös Yhdysvaltojen Kuuban vastaista kauppasaartoa. Vuonna 2000 hän vieraili ensimmäisenä nykyaikaisena katolisena paavina Egyptissä ja tapasi koptiläisen paavin ja Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkan. Hän oli ensimmäinen katolinen paavi, joka vieraili ja rukoili islamilaisessa moskeijassa Damaskoksessa Syyriassa vuonna 2001. Hän vieraili Umayyadin moskeijassa, jonne Johannes Kastajan uskotaan olevan haudattuna.

Vuonna 1988 hän teki matkan Lesothoon autuaaksi julistamaan Joseph Gérardin. Tammikuun 15. päivänä 1995, 10. maailman nuorisopäivänä, hän toimitti messun Luneta Parkissa Manilassa Filippiineillä arviolta neljästä kahdeksaan miljoonalle ihmiselle. Tätä pidetään kristinuskon historian suurimpana yksittäisenä tapahtumana.

Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen paavi matkusti Kazakstaniin ja puhui suurelle yleisölle, johon kuului myös monia muslimeja, vaikka ihmiset olivat huolissaan hänen turvallisuudestaan. Hän matkusti myös Armeniaan osallistuakseen kristinuskon 1700-vuotisjuhlallisuuksiin. Joillakin vierailuilla hän luki messun paikallisilla kielillä, muun muassa kiswahiliksi Nairobissa, Keniassa vuonna 1995 ja indonesian kielellä Itä-Timorissa.

Matkoillaan paavi osoitti aina hartauttaan Neitsyt Marialle. Hän vieraili monissa Neitsyt Marialle pyhitetyissä pyhäköissä, kuten Knockissa Irlannissa, Licheń Staryssä Puolassa, Fátimassa Portugalissa, Guadalupessa Meksikossa ja Lourdesissa Ranskassa.

Salamurhayritys

13. toukokuuta 1981 turkkilainen Mehmet Ali Ağca ampui paavia kahdesti vatsaan. Paavi loukkaantui vakavasti. Hän selvisi salamurhayrityksestä hädin tuskin hengissä, ja häntä jouduttiin hoitamaan sairaalassa 20 päivää. Myöhemmin paavi vieraili Ağcan luona vankilassa. Hän oli jo antanut hänelle anteeksi. Tasan vuotta myöhemmin hän matkusti Fatimaan kiittämään Jumalanäitiä Mariaa hänen henkensä pelastamisesta.

Tällä matkalla tehtiin toinen yritys hänen henkeään vastaan. Ranskan arkkipiispa Marcel Lefebvren seuraaja yritti vahingoittaa paavia pistimellä. Paavin henkivartijat nujersivat hänet. Lefevbre ja hänen seuraajansa vastustivat Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen päätöksiä. Tämän jälkeen paavi matkusti usein luodinkestävällä perävaunulla, joka tunnetaan nimellä "popemobile".

Kuolema

Johannes Paavali kuoli lauantaina, jumalallisen laupeuden juhlapäivän aattona 2. huhtikuuta 2005. Hänen kuolintodistuksessaan virallinen kuolinaika oli 21.37, mutta muutamat lähteet ilmoittivat kello 21.33. Kuolintodistuksessa todettiin, että paavilla oli kuollessaan Parkinsonin tauti ja vakavia hengitysvaikeuksia. Paaville tehtiin helmikuun puolivälissä trakeotomialeikkaus, mutta se ei auttanut ja hän laihtui. Hänellä oli myös suurentunut eturauhanen, virtsatietulehdus ja muita ongelmia. Kuolinsyyksi todettiin, että hänen munuaisensa pettivät, mikä aiheutti verenmyrkytyksen ja septisen sokin aiheuttaman infektion. Johannes Paavali II lausui avustajilleen viimeiset sanansa "pozwólcie mi odejść do domu Ojca" ("Antakaa minun lähteä Isän taloon") ja vaipui koomaan noin neljä tuntia myöhemmin.

Paavin hoitotiimi käytti sydänvalvontalaitteita yli 20 minuutin ajan, joten hänen todellinen ja oikea kuolinaikansa oli noin kello 21.15 Vatikaanin aikaa. Perinteen mukaisesti hänen nimensä huudettiin kolme kertaa. Kun kukaan ei vastannut, hänen paavin sormuksensa rikottiin, mikä merkitsi Johannes Paavali II:n paaviuden (paavin valtakauden) päättymistä.

Monet ihmiset väittivät saaneensa erityistä siunausta paavi Johannes Paavali II:n aikana. Monet olivat sitä mieltä, että hänelle pitäisi antaa arvonimi "siunattu". Tämä kestää yleensä vähintään viisi vuotta (ja voi kestää satoja vuosia). Paavi BenedictusXVI katkaisi 13. toukokuuta 2005 tavanomaisen viiden vuoden odotuksen autuaaksijulistusprosessin aloittamiseksi. Ainoa toinen kerta (lähihistoriassa), kun näin on tapahtunut, oli Äiti Teresalle, jonka Johannes Paavali II teki autuaaksi Äiti Teresaksi. Tammikuun 14. päivänä 2011 ilmoitettiin, että Johannes Paavali II autuaaksi julistetaan 1. toukokuuta 2011 (Jumalallisen laupeuden sunnuntaina). Vatikaanin mukaan paavi Johannes Paavali II:n jäännökset (joita ei kaiveta esiin ja paljasteta) siirretään Pietarinkirkon alapuolella olevasta luolasta, jonne hänet on tällä hetkellä haudattu, marmoriseen kivimuistomerkkiin Pier Paolo Cristofarin Pyhän Sebastianin kappeliin, jonne on tällä hetkellä haudattu autuas paavi Innocentius XI; autuaan paavi Innocentiuksen jäännökset todennäköisesti siirretään. Tämä näkyvämpi sijainti Pietan kappelin, Pyhän sakramentin kappelin ja paavien Pius XI:n ja Pius XII:n patsaiden vieressä lisää pyhiinvaeltajien määrää, jotka voivat nähdä hänen muistomerkkinsä. "Meille on suuri ilo, kun hänet virallisesti autuaaksi julistetaan, mutta meidän mielestämme hän on jo pyhimys. " -Stanisław Dziwisz [189]

Paavi Franciscus sanoi 30. syyskuuta 2013, että Johannes Paavali ja Johannes XXIII pyhitettäisiin 27. huhtikuuta 2014. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaksi paavia on pyhitetty samana päivänä.

Hänen juhlapäiväänsä vietetään 22. lokakuuta.

Opetukset

Johannes Paavali II vastusti yleisesti kommunismia. Hän arvosteli myös kapitalismia, jota ei valvottu, eikä hän halunnut, että maailman hallitukset sortaisivat ihmisten perusoikeuksia. Hän tuomitsi virallisesti vapautuksen teologian näkökohdat. Hän vastusti aborttia ja ehkäisyä yleensä. Suurimman kristillisen ryhmän johtajana Johannes Paavali II opetti konservatiivista teologista näkemystä ihmisen seksuaalisuudesta. Aiheesta hän kirjoitti 130 aihetta, joita kutsutaan ruumiin teologiaksi. Hän vastusti homoseksuaalisuutta ja kannatti sitä, että ihmiset perustavat perheen yhden miehen ja yhden vaimon kanssa. Hän kuitenkin sanoi, että homoseksuaaleilla on sama luontainen ihmisarvo ja samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. Huhtikuun 30. päivänä 2000 Johannes Paavali julisti pyhän Faustyna Kowalskan opetusten mukaisen Jumalallisen laupeuden juhlapäivän, ja samana päivänä hänet julistettiin myös katolisen kirkon pyhimykseksi. Jumalan laupeuden juhla kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Johannes Paavalia muistetaan myös hänen omistautumisestaan pyhälle ehtoolliselle, Kristuksen pyhälle ruumiille ja verelle.

Lasten hyväksikäyttöskandaalit

Johannes Paavalin ollessa paavina kirkko oli osallisena lukuisissa väitteissä, jotka koskivat pappien harjoittamaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Monet ihmiset uskovat, että kirkko ja siten myös paavi tiesivät näistä väitteistä ja yrittivät peitellä niitä. Esimerkiksi vuonna 1996 Irlannin piispat päättivät, että lasten hyväksikäytöstä epäillyistä papeista on ilmoitettava poliisille. Vatikaani lähetti piispoille kirjeen, jonka mukaan piispojen ei tulisi ilmoittaa tällaisista tapauksista. Kirje oli tulevalta paavi Benedictus XVI:lta - jota Johannes Paavali II oli pyytänyt käsittelemään tällaisia tapauksia. Johannes Paavali II:n väitetään myös saaneen kardinaalin lähettämään kiitoskirjeen ranskalaiselle piispalle, joka oli kieltäytynyt ilmoittamasta papista poliisille. Vuonna 2001 Johannes Paavali II lähetti erityiskirjeen, jossa hän totesi, että pappien harjoittama lasten hyväksikäyttö on erittäin vakava rikos, josta on rangaistava ankarasti. Jotkut katolilaiset halusivat, että Johannes Paavali II:n pyhimykseksi julistaminen keskeytetään, kunnes on tutkittu hänen osuutensa huonoja pappeja koskevien tietojen salaamisessa.

Paavi Johannes Paavali II vuonna 1993


Maat, joissa Johannes Paavali II vieraili, ja vierailujen lukumäärä.


Maailman nuorisopäivä vuonna 2000


Paavi Johannes Paavali II:n hautajaiset

Paavi

Johannes Paavali II:sta tuli paavi 16. lokakuuta 1978. Johannes Paavali II oli ensimmäinen ei-italialainen paavi 455 vuoteen. Hän toimi paavina 26 vuotta, mikä tekee hänestä toiseksi pisimpään paavin virassa toimineen paavi Pius IX:n jälkeen, joka toimi paavina 31 vuotta ja seitsemän kuukautta. Hän oli myös ensimmäinen ja ainoa slaavilainen paavi. Johannes Paavali II oli historian eniten matkustanut paavi 104 kansainvälisellä matkallaan.

Elämänsä aikana hän oppi monia vieraita kieliä. Hän puhui äidinkielenään puolaa ja oppi koulussa latinaa ja muinaiskreikkaa. Päivänä, jona hänestä tuli virallisesti paavi, hän puhui ihmisille italiaksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, tšekiksi ja portugaliksi. Hän puhui myös hieman liettuaa, unkaria, venäjää ja ukrainaa.

Johannes Paavali II on autuaaksi julistanut monia ihmisiä. Tämä tarkoittaa, että paavi antoi näille ihmisille arvonimen "autuas". Yksi esimerkki on 1400-luvulla elänyt taidemaalari Fra Angelico. Hänen elämäänsä ja opetustaan tutkittuaan päätettiin, että häntä pitäisi kutsua virallisesti "autuaaksi Fra Angelicoksi". Johannes Paavali II antoi useammalle ihmiselle arvonimen "autuas" kuin kukaan muu paavi historiassa. Hän teki myös monia pyhimyksiä.

Vuonna 1984 Johannes Paavali II aloitti maailman nuorisopäivän, joka pidettiin ensimmäisen kerran Roomassa ja johon osallistui noin 300 000 ihmistä. Siitä lähtien se on järjestetty joka vuosi eri maassa. Se rohkaisee nuoria olemaan uskollisia Jumalalle ja elämään yhdessä rauhassa. Päivään on osallistunut miljoonia ihmisiä.

Paavin matkat

Ensimmäinen paavi, joka matkusti paljon, oli paavi Paavali VI. Hänen laillaan myös Johannes Paavali II piti matkustamisesta. Paavina ollessaan hän teki 105 matkaa ja vieraili 117 maassa. Kaikkiaan hän matkusti yli 1,1 miljoonaa kilometriä (725 000 mailia). Missä tahansa hän kävikin, hän veti puoleensa suuria ihmisjoukkoja. Kaikki nämä matkat maksettiin hänen vierailemiensa maiden eikä Vatikaanin varoista.

Yksi Johannes Paavali II:n ensimmäisistä virallisista vierailuista oli hänen kotimaahansa Puolaan kesäkuussa 1979. Siellä häntä ympäröi aina iloinen, hurraava väkijoukko. Paavi halusi tuoda maahansa vapautta ja ihmisoikeuksia. Hänen vierailunsa rohkaisi puolalaisia vastustamaan kommunismia, ja vuonna 1980 syntyi Solidaarisuus-liike. Myöhemmillä matkoillaan Puolaan hän vahvisti tukiviestinsä. Neuvostoliitto oli hallinnut Itä-Eurooppaa monta vuotta. Vuonna 1989 Puola oli ensimmäinen maa, joka alkoi irtautua Neuvostoliitosta.

Johannes Paavali II kävi paikoissa, joissa muut paavit ennen häntä olivat jo käyneet, kuten Yhdysvalloissa tai Pyhässä maassa. Hän kävi myös monissa maissa, joissa yksikään paavi ei ollut koskaan aiemmin käynyt. Hän oli ensimmäinen hallitseva paavi, joka matkusti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa hän tapasi Englannin kirkon ylimmän hallitsijan, kuningatar Elisabet II:n. Hän oli myös ensimmäinen paavi, joka matkusti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Vuonna 1982 paavi vieraili Japanissa ja vuonna 1984 Etelä-Koreassa ja Puerto Ricossa. Hän oli ensimmäinen paavi, joka vieraili Kuubassa. Tammikuussa 1998 tekemänsä vierailun aikana hän arvosteli jyrkästi Kuubaa siitä, että se ei anna ihmisten ilmaista vapaasti uskontoaan. Hän kritisoi myös Yhdysvaltojen Kuuban vastaista kauppasaartoa. Vuonna 2000 hän vieraili ensimmäisenä nykyaikaisena katolisena paavina Egyptissä ja tapasi koptiläisen paavin ja Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkan. Hän oli ensimmäinen katolinen paavi, joka vieraili ja rukoili islamilaisessa moskeijassa Damaskoksessa Syyriassa vuonna 2001. Hän vieraili Umayyadin moskeijassa, jonne Johannes Kastajan uskotaan olevan haudattuna.

Vuonna 1988 hän teki matkan Lesothoon autuaaksi julistamaan Joseph Gérardin. Tammikuun 15. päivänä 1995, 10. maailman nuorisopäivänä, hän toimitti messun Luneta Parkissa Manilassa Filippiineillä arviolta neljästä kahdeksaan miljoonalle ihmiselle. Tätä pidetään kristinuskon historian suurimpana yksittäisenä tapahtumana.

Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen paavi matkusti Kazakstaniin ja puhui suurelle yleisölle, johon kuului myös monia muslimeja, vaikka ihmiset olivat huolissaan hänen turvallisuudestaan. Hän matkusti myös Armeniaan osallistuakseen kristinuskon 1700-vuotisjuhlallisuuksiin. Joillakin vierailuilla hän luki messun paikallisilla kielillä, muun muassa kiswahiliksi Nairobissa, Keniassa vuonna 1995 ja indonesian kielellä Itä-Timorissa.

Matkoillaan paavi osoitti aina hartauttaan Neitsyt Marialle. Hän vieraili monissa Neitsyt Marialle pyhitetyissä pyhäköissä, kuten Knockissa Irlannissa, Licheń Staryssä Puolassa, Fátimassa Portugalissa, Guadalupessa Meksikossa ja Lourdesissa Ranskassa.

Salamurhayritys

13. toukokuuta 1981 turkkilainen Mehmet Ali Ağca ampui paavia kahdesti vatsaan. Paavi loukkaantui vakavasti. Hän selvisi salamurhayrityksestä hädin tuskin hengissä, ja häntä jouduttiin hoitamaan sairaalassa 20 päivää. Myöhemmin paavi vieraili Ağcan luona vankilassa. Hän oli jo antanut hänelle anteeksi. Tasan vuotta myöhemmin hän matkusti Fatimaan kiittämään Jumalanäitiä Mariaa hänen henkensä pelastamisesta.

Tällä matkalla tehtiin toinen yritys hänen henkeään vastaan. Ranskan arkkipiispa Marcel Lefebvren seuraaja yritti vahingoittaa paavia pistimellä. Paavin henkivartijat nujersivat hänet. Lefevbre ja hänen seuraajansa vastustivat Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen päätöksiä. Tämän jälkeen paavi matkusti usein luodinkestävällä perävaunulla, joka tunnetaan nimellä "popemobile".

Kuolema

Johannes Paavali kuoli lauantaina, jumalallisen laupeuden juhlapäivän aattona 2. huhtikuuta 2005. Hänen kuolintodistuksessaan virallinen kuolinaika oli 21.37, mutta muutamat lähteet ilmoittivat kello 21.33. Kuolintodistuksessa todettiin, että paavilla oli kuollessaan Parkinsonin tauti ja vakavia hengitysvaikeuksia. Paaville tehtiin helmikuun puolivälissä trakeotomialeikkaus, mutta se ei auttanut ja hän laihtui. Hänellä oli myös suurentunut eturauhanen, virtsatietulehdus ja muita ongelmia. Kuolinsyyksi todettiin, että hänen munuaisensa pettivät, mikä aiheutti verenmyrkytyksen ja septisen sokin aiheuttaman infektion. Johannes Paavali II lausui avustajilleen viimeiset sanansa "pozwólcie mi odejść do domu Ojca" ("Antakaa minun lähteä Isän taloon") ja vaipui koomaan noin neljä tuntia myöhemmin.

Paavin hoitotiimi käytti sydänvalvontalaitteita yli 20 minuutin ajan, joten hänen todellinen ja oikea kuolinaikansa oli noin kello 21.15 Vatikaanin aikaa. Perinteen mukaisesti hänen nimensä huudettiin kolme kertaa. Kun kukaan ei vastannut, hänen paavin sormuksensa rikottiin, mikä merkitsi Johannes Paavali II:n paaviuden (paavin valtakauden) päättymistä.

Monet ihmiset väittivät saaneensa erityistä siunausta paavi Johannes Paavali II:n aikana. Monet olivat sitä mieltä, että hänelle pitäisi antaa arvonimi "siunattu". Tämä kestää yleensä vähintään viisi vuotta (ja voi kestää satoja vuosia). Paavi Benedictus XVI katkaisi 13. toukokuuta 2005 tavanomaisen viiden vuoden odotuksen autuaaksijulistusprosessin aloittamiseksi. Ainoa toinen kerta (lähihistoriassa), kun näin on tapahtunut, oli Äiti Teresalle, jonka Johannes Paavali II teki autuaaksi Äiti Teresaksi. Tammikuun 14. päivänä 2011 ilmoitettiin, että Johannes Paavali II autuaaksi julistetaan 1. toukokuuta 2011 (Jumalallisen laupeuden sunnuntaina). Vatikaanin mukaan paavi Johannes Paavali II:n jäännökset (joita ei kaiveta esiin ja paljasteta) siirretään Pietarinkirkon alapuolella olevasta luolasta, jonne hänet on tällä hetkellä haudattu, marmoriseen kivimuistomerkkiin Pier Paolo Cristofarin Pyhän Sebastianin kappeliin, jonne on tällä hetkellä haudattu autuas paavi Innocentius XI; autuaan paavi Innocentiuksen jäännökset todennäköisesti siirretään. Tämä näkyvämpi sijainti Pietan kappelin, Pyhän sakramentin kappelin ja paavien Pius XI:n ja Pius XII:n patsaiden vieressä lisää pyhiinvaeltajien määrää, jotka voivat nähdä hänen muistomerkkinsä. "Meille on suuri ilo, kun hänet virallisesti autuaaksi julistetaan, mutta meidän mielestämme hän on jo pyhimys. " -Stanisław Dziwisz [189]

Paavi Franciscus sanoi 30. syyskuuta 2013, että Johannes Paavali ja Johannes XXIII pyhitettäisiin 27. huhtikuuta 2014. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaksi paavia on pyhitetty samana päivänä.

Hänen juhlapäiväänsä vietetään 22. lokakuuta.

Opetukset

Johannes Paavali II vastusti yleisesti kommunismia. Hän arvosteli myös kapitalismia, jota ei valvottu, eikä hän halunnut, että maailman hallitukset sortaisivat ihmisten perusoikeuksia. Hän tuomitsi virallisesti vapautuksen teologian näkökohdat. Hän vastusti aborttia ja ehkäisyä yleensä. Suurimman kristillisen ryhmän johtajana Johannes Paavali II opetti konservatiivista teologista näkemystä ihmisen seksuaalisuudesta. Aiheesta hän kirjoitti 130 aihetta, joita kutsutaan ruumiin teologiaksi. Hän vastusti homoseksuaalisuutta ja kannatti sitä, että ihmiset perustavat perheen yhden miehen ja yhden vaimon kanssa. Hän kuitenkin sanoi, että homoseksuaaleilla on sama luontainen ihmisarvo ja samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. Huhtikuun 30. päivänä 2000 Johannes Paavali julisti pyhän Faustyna Kowalskan opetusten mukaisen Jumalallisen laupeuden juhlapäivän, ja samana päivänä hänet julistettiin myös katolisen kirkon pyhimykseksi. Jumalan laupeuden juhla kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Johannes Paavalia muistetaan myös hänen omistautumisestaan pyhälle ehtoolliselle, Kristuksen pyhälle ruumiille ja verelle.

Lasten hyväksikäyttöskandaalit

Johannes Paavalin ollessa paavina kirkko oli osallisena lukuisissa väitteissä, jotka koskivat pappien harjoittamaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Monet ihmiset uskovat, että kirkko ja siten myös paavi tiesivät näistä väitteistä ja yrittivät peitellä niitä. Esimerkiksi vuonna 1996 Irlannin piispat päättivät, että lasten hyväksikäytöstä epäillyistä papeista on ilmoitettava poliisille. Vatikaani lähetti piispoille kirjeen, jonka mukaan piispojen ei tulisi ilmoittaa tällaisista tapauksista. Kirje oli tulevalta paavi Benedictus XVI:lta - jota Johannes Paavali II oli pyytänyt käsittelemään tällaisia tapauksia. Johannes Paavali II:n väitetään myös saaneen kardinaalin lähettämään kiitoskirjeen ranskalaiselle piispalle, joka oli kieltäytynyt ilmoittamasta papista poliisille. Vuonna 2001 Johannes Paavali II lähetti erityiskirjeen, jossa hän totesi, että pappien harjoittama lasten hyväksikäyttö on erittäin vakava rikos, josta on rangaistava ankarasti. Jotkut katolilaiset halusivat, että Johannes Paavali II:n pyhimykseksi julistaminen keskeytetään, kunnes on tutkittu hänen osuutensa huonoja pappeja koskevien tietojen salaamisessa.

Paavi Johannes Paavali II vuonna 1993


Maat, joissa Johannes Paavali II vieraili, ja vierailujen lukumäärä.


Maailman nuorisopäivä vuonna 2000


Paavi Johannes Paavali II:n hautajaiset

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo paaveista

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo paaveista