Christopher Eric Hitchens (13. huhtikuuta 1949 – 15. joulukuuta 2011) syntyi Englannissa ja tunnettiin kansainvälisesti arvostettuna esseistinä, kriitikkona ja poleemikkona. Hän oli angloamerikkalainen journalisti ja kommentaattori sekä itseään määritellyt ateisti. Hitchens kirjoitti laajasti globaaleihin ja kansallisiin lehtiin, muun muassa The Nation, Free Inquiry, Slate ja Vanity Fair. Hänet liitettiin usein filosofiseen ja yhteiskunnalliseen humanismiin, ja hän oli tunnettu tyyliltään terävä, hyvin lukeneen argumentaation yhdistelmästä.

Opiskelu ja ura

Hitchens opiskeli Oxfordin Balliol Collegessa, jossa hän valmistui vuonna 1970. Valmistuttuaan hän aloitti uransa aikakauslehtikirjoittajana ja eteni nopeasti vaikutusvaltaiseksi kolumnistiksi ja esseistiksi. Hän kirjoitti kulttuurista, politiikasta, historiasta ja uskonnosta, ja hänen tekstejään leimasivat laaja kirjallinen sivistys, poliittinen sitkeys ja provosoiva tyyli. Hitchens muutti vuonna 1982 Washingtoniin, missä hän seurasi erityisesti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä konflikteja. Hänestä tuli myöhemmin myös Yhdysvaltain kansalainen.

Uskonto ja julkinen keskustelu

Hitchens pysyi julkisesti ateistina ja arvosteli ankarasti uskontoa julkisena ilmiönä. Vuonna 1988 hän sai isoäidiltään tietää, että hänen äitinsä oli juutalainen, mutta oli pitänyt uskontonsa salassa — tästä hän kertoi myöhemmin myös esseissä ja muistelmissaan. Hitchens kirjoitti uskonnollisista näkemyksistään laajasti, erityisesti vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassaan God Is Not Great: How Religion Poisons Everything, jossa hän esittää, että uskonto aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä yhteiskunnalle. Hän osallistui lukuisiin julkisiin väittelyihin ja keskusteluihin uskonnon puolestapuhujien kanssa ja oli keskeinen hahmo niin uskonnollisen kritiikin kuin uudisvainontaisen (new atheist) keskustelun kentällä.

Kirjallinen tuotanto ja teemat

Hitchens kirjoitti esseitä, arvosteluja ja kirjoja, joissa hän käsitteli historian henkilöitä, politiikkaa, moraalia ja uskontoa. Hänen tuotantonsa kattaa muun muassa elämäkertoja, poliittisia kannanottoja ja henkilökohtaisia muistelmatekstejä. Hitchensin tyyli oli usein poleeminen, riemastuttavan terävä ja täynnä kulttuurisia viittauksia.

  • God Is Not Great: How Religion Poisons Everything (2007) — kriittinen tutkimus uskonnon vaikutuksista
  • The Missionary Position (1995) — kritiikkiä äiti Teresaa vastaan
  • Hitch-22 (muistelmateos)
  • Monia kolumneja ja esseitä eri lehdissä, mukaan lukien Vanity Fair, The Nation ja Slate.

Matkustaminen, konfliktien seuranta ja vaarat

Hitchens raportoi ja kirjoitti myös itse omakohtaisista kokemuksistaan konfliktialueilta. Hän uhmasi vaaraa muun muassa kirjoittaessaan Bosnian konfliktista ja oli raportoinut Sarajevossa tulitusta. Hänet myös vangittiin Tšekkoslovakiassa poliittisissa olosuhteissa, ja vuonna 2008 hänet pahoinpideltiin raa'asti Beirutissa Libanonissa raportointimatkalla. Hitchens osallistui vuonna 2009 kokeelliseen tilanteeseen, jossa hän suostui siihen, että häntä kidutettiin vesihirviöllä, dokumentoidakseen ja tuodakseen julkiseen keskusteluun vedenkäytön väitettyä kidutustarkoitusta vastaan; hän kirjoitti Vanity Fair -lehdessä: "Jos vesikidutus ei ole kidutusta, kidutusta ei ole olemassakaan".

Poliittiset näkemykset ja kiistat

Hitchensin poliittinen ajattelu muuttui uran aikana; nuorempana hänet nähtiin jyrkkänä vasemmistolaisena kriitikkona, mutta myöhemmin hän kannatti muun muassa humanitaarisia interventioita ja tuki Yhdysvaltain johtamia toimia Balkanilla ja Irakin sodassa, mikä herätti sekä kannatusta että laajaa kritiikkiä. Hänen suorapuheisuutensa, kantaustensa muutokset ja tyyli tekivät hänestä usein kiistanalaisen julkisen hahmon.

Terveys ja kuolema

Hitchens sai diagnosoidun ruokatorvisyövän (ruokatorvi) vuonna 2010. Huolimatta sairaudestaan hän jatkoi kirjoittamista, esiintymisiä ja keskusteluja aina voimiensa mukaan. Hän kuoli 15. joulukuuta 2011. Kuolema merkitsi laajaa huomiota maailman lehdistössä: monet kollegat, vastustajat ja seuraajat kommentoivat hänen vaikutustaan kirjallisuuteen, journalismiin ja julkiseen keskusteluun.

Perintö

Hitchensin perintö on monisyinen. Häntä muistetaan taitavana kirjoittajana, joka yhdisti laajan tietopohjan ja terävän polemiikin. Hänen teoksensa ja esseensä vaikuttavat yhä uskonnon kritiikin, sekulaarin humanismin ja poliittisen esseistiikan kentällä. Samalla hänen kannanottonsa ja poliittiset linjauksensa herättävät yhä keskustelua ja kiistoja.