Murray Newton Rothbard (2. maaliskuuta 1926 – 7. tammikuuta 1995) oli yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kirjailija. Hän auttoi tekemään itävaltalaisen taloustieteen koulukunnan tunnetuksi ja vaikutusvaltaiseksi erityisesti Yhdysvalloissa.
Elämä ja ura
Rothbard oli laaja-alainen ajattelija: hän toimi tutkijana, opettajana, kolumnistina ja poliittisena aktivistina. Hän kirjoitti yli kaksikymmentä kirjaa sekä satoja artikkeleita ja pamfletteja, jotka käsittelivät taloustiedettä, historiaa, poliittista teoriaa ja filosofiaa. Rothbard oli keskushahmo amerikkalaisessa libertaristisessa liikkeessä ja vaikutti moniin myöhempiin libertaarisiin ajattelijoihin ja järjestöihin.
Ajattelun päälinjat
Rothbard oli yksi modernin libertarismin kehittäjistä. Hänen poliittinen suuntauksensa painotti vähemmän hallitusta ja enemmän yksilöllistä vapautta. Erityisesti hän yhdisti itävaltalaisen talousteorian metodologian ja naturalistisen oikeusajattelun muodostaen omaleimaisen teorian, jonka hän kutsui anarkokapitalismiksi. Rothbardin mukaan yhteiskunnan järjestyksen ja talouden tehtävät voitaisiin järjestää vapaaehtoisten sopimusten ja yksityisten instituutioiden kautta ilman valtiota.
Keskeisiä ajatuksia olivat muun muassa:
- Yksityinen omistusoikeus: oikeus yksityiseen omaisuuteen on Rothbardille keskeinen moraalinen lähtökohta ja yhteiskunnan järjestäytymisen perusta.
- Vapaa markkinatalous: kaikki julkiset palvelut, kuten turvallisuus ja oikeuspalvelut, voitaisiin järjestää markkinoiden kautta yksityisin palveluina.
- Vastustus keskusjohtoisuudelle: Rothbard kritisoi voimakkaasti keskussuunnittelua, verotusta ja valtion monopoliasemaa.
- Praxeologia: hän nojasi itävaltalaisen koulukunnan ihmisen toiminnan analyysiin ja korosti teoreettista johdonmukaisuutta yli empiirisen regressiomallinnuksen.
Keskeiset teokset ja vaikutus
Rothbardin tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa Man, Economy, and State (1962) ja sen täydentävä Power and Market (1970), For a New Liberty: The Libertarian Manifesto (1973), America's Great Depression (1963) sekä filosofisempi The Ethics of Liberty (1982). Näissä teoksissa hän esitteli sekä yksityiskohtaista talousteoriaa että poliittista etiikkaa, yhdistäen taloustieteen analyysin ja oikeuksien perustelun.
Rothbard oli myös aktiivinen järjestötoiminnassa: hän oli eräs von Mises -instituutin (Ludwig von Mises Institute) perustajista ja vaikutti siten siihen, miten itävaltalainen koulukunta ja libertaarinen ajattelu organisoituivat akateemisissa ja julkisissa keskusteluissa Yhdysvalloissa.
Arvostelut ja perintö
Rothbardin ajattelu herätti sekä innostusta että kiistaa. Häntä on kiitetty siitä, että hän toi rohkeasti teoreettisen johdonmukaisuuden ja voimakkaan oikeusperustaisen etiikan osaksi libertaarista ajattelua. Toisaalta monet professionaaliset taloustieteilijät ovat kritisoineet hänen menetelmäänsä ja johtopäätöksiään—erityisesti itävaltalaisen koulukunnan teoreettista suuntausta ei aina pidetä sopivana kaikissa akateemisissa keskusteluissa. Myös Rothbardin joissain poliittisissa liittoutumisissa ja lausunnoissa ilmenneet näkökulmat ovat herättäneet kiistoja ja keskustelua.
Rothbardin vaikutus näkyy nykyisessä libertaarisessa ja anarkokapitalistisessa keskustelussa, akateemisissa julkaisuissa ja useissa järjestöissä, jotka jatkavat hänen ajatustensa levittämistä ja kehittämistä.
Hänen elämäntyönsä on edelleen merkittävä lähde niille, jotka haluavat ymmärtää vaihtoehtoisia näkökulmia valtion, markkinoiden ja yksilön vapauden suhteesta.
