Vapaus – määritelmä ja käsitykset: poliittinen, positiivinen ja negatiivinen

Vapaus tarkoittaa tilaa, jossa yksilöllä on mahdollisuus toimia oman tahtonsa mukaisesti ja vaihtoehtoisesti saavuttaa potentiaalinsa muiden sanojen, kuten poliittisen vapauden, yhteydessä. Se on termi, jonka merkitys on kiistanalainen.

Kommunismi ja sosialismi väittävät, että niillä on jotakin, joka on määritelty vapaudeksi, koska niiden ihanteena on sosiaalinen tasa-arvo. Libertaristit ja klassiset liberaalit ajattelevat, että kommunismi on vapautta vastaan, koska kommunismi on useimmiten yksilön perusoikeuksia (elämää, vapautta ja omaisuutta) vastaan.

Klassisen liberalismin vapauden käsityksissä ajatellaan lähinnä yksilön vapautta ulkopuolisesta pakosta vapaana rajoituksista, ja sosiaaliliberalistisessa näkökulmassa korostetaan toisaalta sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon tarvetta, kuten valtaa ja resursseja toteuttaa omia mahdollisuuksiaan. Sosiaaliliberalisti liittää sellaisenaan vapauden (eli vapauden) poliittisen vallan tasapuoliseen jakamiseen (eli demokratiaan) positiivisen vapauden merkityksessä. He väittävät, että vapaus ilman tasa-arvoa merkitsee voimakkaimpien valta-asemaa. Näin ollen vapaus ja demokratia nähdään toisiinsa liittyvinä ja viime kädessä vastakkaisina.

John StuartMill tunnusti ensimmäisenä teoksessaan On Liberty (Vapaudesta) eron vapauden välillä, joka tarkoittaa vapautta toimia, ja vapauden välillä, joka tarkoittaa pakon puuttumista (pakottamista tekemään jotakin). Mill pyrki myös määrittelemään "sen vallan luonteen ja rajat, jota yhteiskunta voi oikeutetusti käyttää yksilöön nähden", ja näin ollen hän kuvaa vapauden ja vallan välistä luontaista ja jatkuvaa vastakkainasettelua, ja näin ollen vallitsevaksi kysymykseksi muodostuu, "miten yksilön itsenäisyyden ja yhteiskunnallisen valvonnan välillä tehdään sopiva sovitus".

Mitä vapaus tarkoittaa käytännössä?

Vapaus voidaan ymmärtää monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko sitä oikeudellisena, poliittisena, sosiaalisena vai eettisenä käsitteenä. Yleisesti voidaan erottaa ainakin seuraavat ulottuvuudet:

• Negatiivinen vapaus: vapautta ulkopuolisesta pakosta — esimerkiksi valtion tai muiden yksilöiden estämättä jättämistä tietyissä teoissa.
• Positiivinen vapaus: kykyä tai mahdollisuutta toteuttaa omaa tahtoa ja kehittää omia kykyjä — usein sidoksissa taloudellisiin ja sosiaalisiin resursseihin.
• Poliittinen vapaus: osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon, sananvapautta, kokoontumisvapautta ja oikeutta äänestää tai valita edustajansa.
• Oikeudellinen vapaus: oikeuksien ja laillisuuden suojaa, kuten syyttömyysolettamaa, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja perusoikeuksien turvaa.

Negatiivinen vs. positiivinen vapaus

Erityisen tunnettu jakolinja vapauden tulkinnoissa on Isaiah Berlinin (ei mainittu alkuperäistekstissä, mutta keskeinen ajattelija) esittämä ero negatiivisen ja positiivisen vapauden välillä. Negatiivinen vapaus (freedom from) korostaa häirinnän ja pakottamisen puutetta; positiivinen vapaus (freedom to) korostaa yksilön kykyä toimia ja omien tavoitteiden toteuttamista. Näiden kahden välillä voi syntyä jännitteitä: esimerkiksi positiivisen vapauden edistäminen (koulutus, sosiaaliturva) voi edellyttää negatiivisen vapauden rajoituksia (verotus, julkinen valta).

Ideologiset näkökulmat

Erilaiset poliittiset suuntaukset painottavat vapautta eri tavoin:

• Klassinen liberalismi korostaa yksilön oikeuksien suojaa ja negatiivista vapautta — valtion tehtäväksi nähdään ensisijaisesti muiden oikeuksien turvaaminen ja pakon välttäminen.
• Libertarismi vie tämän korostuksen pidemmälle ja pyrkii minimoimaan valtion roolin niin, että yksilön omaisuus- ja muu vapaus pysyvät laajina.
• Sosialismi ja kommunismi korostavat usein taloudellisen tasa-arvon merkitystä vapauden edellytyksenä: ilman riittäviä resursseja ja mahdollisuuksia monet ihmiset eivät voi toteuttaa vapauttaan käytännössä.
• Sosiaaliliberalismi pyrkii yhdistämään poliittisen vapauden ja sosiaalisen tasa-arvon siten, että kaikilla on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua ja tehdä valintoja.

Muuta tärkeää teoreettista näkökulmaa

Vapaus-keskustelussa nousevat esiin myös muita merkittäviä lähestymistapoja:

• Non-domination (republikaaninen) käsitys: esittäjiä kuten Philip Pettit — vapaus nähdään tilana, jossa yksilö ei ole toisten mielivaltaisen vallankäytön alainen. Tämä korostaa rakenteellista turvallisuutta mielivaltaiselta vallalta.
• Kyvykkyyslähestymistapa: Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kaltaiset ajattelijat painottavat, että todellinen vapaus edellyttää kykyjä ja mahdollisuuksia — ei vain pakon puuttumista. Esimerkiksi koulutus, terveys ja taloudelliset resurssit ovat olennaisia vapautta lisääviä tekijöitä.

Rajoitukset ja moraaliset kysymykset

Vapauden rajoittaminen on sekä käytännöllinen että eettinen kysymys: milloin yhteiskunta saa rajoittaa yksilön vapautta esimerkiksi turvallisuuden, toisten hyvinvoinnin tai oikeudenmukaisuuden nimissä? John Stuart Millin mainittu On Liberty esittää niin sanotun haittaperiaatteen (harm principle): yksilön vapautta saa rajoittaa vain, jos se estää vahinkoa muille. Tämä periaate on edelleen keskeinen monissa liberaaleissa pohdinnoissa, mutta sen soveltaminen käytännössä on monimutkaista ja kiistanalaista.

Esimerkkejä vapauden ilmenemisestä

• Sananvapaus: mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ilman sensuuria tai rangaistusta.
• Liikkumisvapaus: oikeus asua, matkustaa ja muuttaa.
• Taloudellinen vapaus: oikeus tehdä sopimuksia, harjoittaa ammattia ja hallita omaisuutta.
• Poliittinen osallistuminen: oikeus äänestää, asettua ehdolle ja osallistua julkiseen keskusteluun.

Johtopäätös

Vapaus on monitahoinen käsite, joka sisältää sekä negatiivisia että positiivisia ulottuvuuksia. Eri ideologiat ja teoreetikot korostavat eri puolia vapaudesta, ja käytännössä vapautta mitataan sekä oikeuksien muodollisella suojalla että yksilöiden tosiasiallisilla mahdollisuuksilla. Nykykeskusteluissa korostuvat usein yhteys demokratiaan, taloudelliseen tasa-arvoon ja rakenteelliseen estämiseen mielivaltaiselta vallalta — kysymys siitä, miten vapaus ja yhteiskunnallinen kontrolli sovitetaan yhteen, pysyy keskeisenä poliittisena haasteena.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä termi "vapaus" tarkoittaa?

K: Miten kommunismi ja sosialismi suhtautuvat vapauteen?

K: Miten libertaarit ja klassiset liberaalit suhtautuvat kommunismiin?

K: Mitkä ovat kaksi tärkeintä näkökulmaa vapauteen?

K: Kuka oli John Stuart Mill?

Kysymys: Mitä Mill väitti vallasta ja vapaudesta?

Hae kirjaimella