Paul Baran – pakettikytkentäverkon keksijä ja internetin pioneeri

Tutustu Paul Baraniin — pakettikytkentäverkkojen keksijään ja internetin pioneeriin: hänen innovaationsa muovasivat nykyaikaista viestintää ja verkkoarkkitehtuuria.

Paul Baran (1926–2011) oli yhdysvaltalainen insinööri, joka oli yksi varhaisista tietokoneverkkojen tutkijoista ja kehittäjistä. Hän esitti ensimmäisenä laajasti dokumentoidun mallin tietoverkon rakentamisesta käyttäen viestien jakamista pieniksi yksiköiksi — niin kutsutuiksi paketeiksi — ja niiden ohjaamisesta verkon läpi. Tämä ajatus pakettikytkentäverkosta on keskeinen osa nykypäivän Internetin rakennetta ja modernia digitaalista viestintää. Hän perusti myös useita yrityksiä, jotka kehittivät laitteita ja teknologioita tietoliikenteeseen.

Varhaiselämä ja koulutus

Paul Baran syntyi Grodnossa, Puolassa (nykyisin Valko-Venäjällä) 29. huhtikuuta 1926. Perhe muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1928, ja Baran valmistui Drexelin yliopistosta vuonna 1949 sähkötekniikan diplomi-insinööriksi. Hän työskenteli 1950-luvulla varhaisissa kaupallisissa tietokoneprojekteissa ja suoritti myöhemmin maisterin tutkinnon UCLA:ssa. Hänen väitöskirjansa käsitteli merkkien tunnistusta ja yleisesti koneellista tiedon käsittelyä, mikä loi pohjaa hänen myöhemmälle työlleen viestintäjärjestelmien parissa.

RANDissa kehitetty pakettikytkentä

Vuonna 1959 Baran liittyi RAND Corporationiin, missä hän laati sarjan raportteja hajautetusta ja "selviytymiskykyisestä" viestintäjärjestelmästä. Hänen perusajatuksensa oli, että pitkäkestoiset yhteydet ovat haavoittuvia; jakamalla viestit lyhyisiin osiin — paketteihin — ja käyttämällä verkon sisäistä ohjausta (ns. store-and-forward- ja reitityspäätöksiä) viestejä voidaan lähettää useita eri reittejä pitkin. Näin osa verkosta vaurioituessa viestintä voi silti jatkua muiden polkujen kautta.

Baran kuvasi myös verkon arkkitehtuurin vaihtoehtoja: keskitetty, hajautettu ja hajautetun keskitason mallit. Hän korosti redundanssia, monireititystä ja älykkäitä solmuja, jotka pystyvät ohjaamaan paketteja kohti niiden määränpäätä. Näitä solmuja kutsutaan nykyään yleisesti reitittimiksi, ja periaatteet, joita Baran esitti, muodostivat perustan myöhemmälle verkkoteknologialle.

Baranin julkaisut 1960-luvulla herättivät huomiota ja vaikuttivat myöhempään kehitykseen; samankaltaisia ajatuksia kehittivät itsenäisesti myös muut tutkijat, ja ideat hyödynnettiin myöhemmin mm. ARPANETin ja Internetin suunnittelussa. Baranin työ tunnetaan erityisesti siitä, että se toi esiin hajauttamisen ja vikasietoisuuden merkityksen suurissa viestintäjärjestelmissä.

Myöhemmät vuodet, yritykset ja perintö

Vuonna 1968 Baran oli yksi Institute for the Future -instituutin perustajista, ja sen jälkeen hän osallistui useisiin Piilaaksossa kehittyneisiin verkkoteknologioihin. Hän perusti ja toimi neuvonantajana useissa korkean teknologian yrityksissä, erityisesti viestintälaitteiden ja -protokollien kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Hänen työssään korostui käytännönläheinen pyrkimys tehdä hajautetuista ja tehokkaista ideoista kaupallisesti toimivia ratkaisuja.

Paul Baranin ajatuksilla on kestänyt vaikutus: pakettikytkentä, redundanssi ja hajautus ovat edelleen keskeisiä periaatteita internetin, matkapuhelinverkkojen ja monien muiden nykyaikaisten viestintäjärjestelmien suunnittelussa. Hän sai uransa aikana tunnustusta pioneeri- ja vaikuttajatehtävistään sekä akateemisissa että teollisuuden piireissä.

Baran kuoli Palo Altossa, Kaliforniassa 84-vuotiaana 26. maaliskuuta 2011 keuhkosyöpään. Hänen perintönsä näkyy internetin arkkitehtuurissa ja siinä tavassa, jolla suunnitellaan kestäviä ja vikasietoisia viestintäjärjestelmiä nykypäivänä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Missä Paul Baran on syntynyt?

K: Minkä tutkinnon hän suoritti Drexelin yliopistossa?

K: Mikä oli hänen maisterintutkielmansa aihe?

K: Mitä Baran keksi työskennellessään RAND Corporationissa?

K: Milloin Baran perusti Institute for the Future -instituutin?

K: Kuinka monta yritystä hän perusti sen jälkeen?

K: Missä ja milloin Paul Baran kuoli?

Hae kirjaimella