Puola | maa Keski-Euroopassa

Historia

Varhaishistoria

Ensimmäiset merkit ihmisistä Puolan mailla olivat 500 000 vuotta sitten. Pronssikausi alkoi noin 2400-2300 eaa. Rautakausi alkoi noin 750-700 eaa. Tuohon aikaan Puolan maat olivat lusialaisen kulttuurin vaikutuksen alaisina. Noin 400 eaa. siellä asui kelttiläisiä ja germaanisia heimoja. Näillä kansoilla oli kauppayhteyksiä Rooman valtakunnan kanssa.

Ajan myötä slaavit tulivat Puolan maille. Osa näistä slaaveista, joita nykyään kutsutaan yleisesti länsislaaveiksi (vaikka todellisuudessa kyseessä on moninainen joukko heimoja, joilla on yhteisiä etnisiä ja kulttuurisia piirteitä), jäi sinne ja alkoi perustaa uusia kansoja. Voimakkain heimo oli nimeltään puolalaiset, jotka yhdistivät kaikki muut siellä asuneet slaavilaiset heimot, ja tästä on peräisin nimi "Puola".

Piast- ja Jagiellon-dynastiat

Puola alkoi muodostua valtioksi 10. vuosisadan puolivälin tienoilla Piast-dynastian aikana. Vuonna 966 prinssi Mieszko I kääntyi kristityksi, ja näin myös Puolan kansasta tuli kristitty. Seuraava kuningas oli Puolan Bolesław I (nimeltään Bolesław Rohkea). Hän valloitti monia maita ja hänestä tuli Puolan ensimmäinen kuningas. Puolan Kasimir I muutti Puolan pääkaupungin Gnieznosta Krakovaan. 1200-luvulla Puola hajosi muutamiin pienempiin valtioihin kuningas Bolesław III Wrymouthin kuoltua vuonna 1138 hänen testamenttinsa vuoksi. Mongolien armeijat hyökkäsivät myöhemmin vuonna 1241 näihin valtioihin, mikä hidasti pienten valtioiden yhdistymistä suureksi Puolaksi. Tämä tapahtui kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1320, jolloin Władysław I:stä tuli Yhdistyneen Puolan kuningas. Hänen poikansa Kasimir III Suuri uudisti Puolan taloutta, rakensi uusia linnoja ja voitti sodan Ruthenian herttuakuntaa vastaan. Monet ihmiset muuttivat Puolaan, josta tuli siirtolaisten turvapaikka. Myös monet juutalaiset muuttivat Puolaan tuona aikana. Musta surma, joka vaikutti monissa osissa Eurooppaa vuosina 1347-1351, ei saapunut Puolaan.

Viimeisen Puolan valtaistuimella istuneen Piastin, Kasimir III:n, kuoleman jälkeen Unkarin Ludvig I ja hänen tyttärensä Puolan Jadwiga aloittivat valtakautensa. Hän avioitui liettualaisen ruhtinas Jogailan kanssa. Heidän avioliittonsa aloitti Puolassa uuden dynastian: Jagiellon-dynastian. Jagiellon-dynastian aikana Puola solmi liiton naapurimaansa Liettuan kanssa.

Puolan-Liettuan kansainyhteisö - Puolan toinen tasavalta

1600-luvulla Ruotsi hyökkäsi lähes koko Puolaan (tätä kutsuttiin "vedenpaisumukseksi"). Monet sodat Osmanien valtakuntaa, Venäjää, kasakoita, Transilvaniaa ja Brandenburg-Preussia vastaan päättyivät vuonna 1699. Seuraavat 80 vuotta hallitus ja kansakunta olivat heikkoja, mikä teki Puolasta riippuvaisen Venäjästä. Venäjän tsaarit käyttivät tätä hyväkseen tarjoamalla rahaa Puolan hallituksen epärehellisille jäsenille, jotka estivät uudet ideat ja ratkaisut. Venäjä, Preussi ja Itävalta hajottivat Puolan kolmeen osaan vuosina 1772, 1793 ja 1795, jolloin maa hajosi. Ennen toista jakoa tehtiin vuonna 1791 perustuslaki nimeltä "3. toukokuuta annettu perustuslaki".

Napoleon loi toisen Puolan valtion, "Varsovan herttuakunnan", mutta Napoleonin sotien jälkeen Puola jaettiin jälleen maiden kesken Wienin kongressissa. Itäosaa hallitsi Venäjän tsaari. Puolan kansa ei pitänyt uusista kuninkaista ja kapinoi usein (kaksi suurta kapinaa vuosina 1830 ja 1863). Ensimmäisen maailmansodan aikana kaikki liittoutuneet sopivat Puolan pelastamisesta. Pian Saksan antauduttua marraskuussa 1918 Puolasta tuli Puolan toinen tasavalta (II Rzeczpospolita Polska). Se sai vapautensa useiden sotilaallisten konfliktien jälkeen; suurin niistä oli vuosien 1919-1921 Puolan ja Neuvostoliiton välinen sota.

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939, kun natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939. Varsova kukistettiin 28. syyskuuta 1939. Puola jaettiin kahteen osaan, joista toinen puoli kuului natsi-Saksalle ja toinen Neuvostoliitolle. Yli 6 miljoonaa puolalaista kuoli, ja puolet heistä oli juutalaisia. Suurin osa näistä kuolemista oli osa holokaustia, jossa 6 miljoonaa juutalaista tapettiin. Sodan päätyttyä Puolan rajoja siirrettiin länteen, jolloin itäraja siirtyi Curzon-linjalle. Länsiraja siirrettiin Oder-Neisse-linjalle. Uudesta Puolasta tuli 20 prosenttia pienempi, 77 500 neliökilometriä. Siirto pakotti miljoonat puolalaiset, saksalaiset, ukrainalaiset ja juutalaiset muuttamaan.

Puolan kansantasavallasta Puolan kolmanneksi tasavallaksi

Näiden tapahtumien jälkeen Puolasta tuli vähitellen kommunistinen maa. Sen oletettiin olevan itsenäinen maa. Mutta todellisuudessa uuden hallituksen nimitti Josif Stalin. Se oli myös Neuvostoliiton valvonnassa. Sen jälkeen maan nimi muutettiin Puolan kansantasavallaksi. Puolalaisia on paljon naapurimaissa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Liettuassa (nämä kolme maata kuuluivat Neuvostoliittoon vuoteen 1991 asti) sekä muissa maissa. Suurin osa puolalaisista Puolan ulkopuolella asuu Yhdysvalloissa, erityisesti Chicagossa. Myös Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu suuri puolalainen diaspora. Viimeisin puolalaisten joukkomuutto länsimaihin alkoi vuoden 1989 jälkeen.

Vuonna 1989 Solidaarisuus - Lech Wałęsan johtama ammattiyhdistys - auttoi kukistamaan kommunistihallituksen Puolassa. Jo ennen tätä tapahtumaa Lech Wałęsa sai Nobel-palkinnon siitä, että hän johti ensimmäistä ei-kommunistista ammattiliittoa, joka taisteli demokratian puolesta kommunistiblokissa. Kun kommunismi päättyi Puolassa, ihmisoikeudet, kuten sananvapaus ja demokratia, paranivat huomattavasti. Vuonna 1991 Puolasta tuli Visegrad-ryhmän jäsen, ja se liittyi Natoon vuonna 1999 yhdessä Tšekin tasavallan ja Unkarin kanssa. Puolalaiset äänestäjät äänestivät kesäkuussa 2003 Euroopan unioniin liittymisestä. Maa liittyi EU:hun 1. toukokuuta 2004.

Tällä hetkellä pääministerinä toimii Mateusz Morawiecki. Presidentti Lech Kaczyński kuoli 10. huhtikuuta 2010 hallituksen lento-onnettomuudessa Smolenskissa Venäjällä. Kansalaiset valitsevat presidentin suoraan viisivuotiskaudeksi. Presidentti nimittää pääministerin, ja sejm vahvistaa hänet. Sejm on maan parlamentin alahuoneen lainsäädäntöelin. Siinä on 460 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi.

 
Puolan nykyiset rajat tehtiin vuoden 1945 jälkeen. Harmaat alueet siirtyivät Puolasta Neuvostoliittoon. Punaiset alueet Saksasta Puolaan.  


Puola 1922-1939  


Puolan-Liettuan unioni suurimpana 1618-1655.  


Puolan Boleslaw I  


slaavilaiset heimot 600-800  


Puola 960-992  

Maantiede

Puolan alue on tasanko, joka ulottuu Itämereltä pohjoisessa Karpaattien vuoristoon etelässä. Tasangon sisällä maa vaihtelee idästä länteen.

Puolan Itämeren rannikko on enimmäkseen tasaista, mutta siellä on luonnonsatamia Gdańskin ja Gdynian alueella ja Szczecinissä kaukana luoteessa. Rannikolla on useita selkiä, dyyneitä ja rannikkojärviä. Rannikkojärvet ovat entisiä lahtia, jotka on erotettu merestä. Näitä alueita kutsutaan joskus laguuneiksi. Szczecinin laguuni sijaitsee Saksan länsirajalla. Veikselin laguuni on Venäjän Kaliningradin maakunnan itärajalla. Puolan pisin joki, Veiksel-joki, laskee Veikselin laguuniin ja myös suoraan Itämereen.

Koillisalue on tiheään metsäistä ja harvaan asuttua, eikä siellä ole maatalous- ja teollisuusresursseja. Maantieteellisellä alueella on neljä mäkistä moreenialuetta ja moreenien muodostamia järviä. Nämä muodostuivat pleistoseenisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Masurian järvialue on suurin näistä neljästä alueesta, ja se kattaa suuren osan Koillis-Puolasta.

Puolassa on monia järviä. Euroopassa vain Suomessa on enemmän järviä. Suurimmat järvet ovat Śniardwy ja Mamry. Pohjoisen järvialueiden lisäksi Tatra-vuoristossa on myös monia vuoristojärviä.

Koillisalueen eteläpuolella sijaitsevat Sleesian ja Masovian alueet, joita leimaavat laajat jääkauden aikaiset jokilaaksot. Sleesian alueella on paljon luonnonvaroja ja ihmisiä. Hiiltä on runsaasti. Ala-Sleesiassa on suuria kuparikaivoksia. Masovian tasanko on Keski-Puolassa. Se on kolmen suuren joen laaksoissa: Veikselin, Bugin ja Narewin.

Etelämpänä on Puolan vuoristoalue. Näihin vuoristoalueisiin kuuluvat Sudeetit ja Karpaatit. Karpaattien korkein osa on Tatra-vuoristo, joka sijaitsee Puolan etelärajalla. Puolan korkein vuori, 2 503 metrin korkeudessa oleva Rysy, sijaitsee Tatravuoristossa.

Hallinnolliset osastot

Puola koostuu kuudestatoista alueesta, joita kutsutaan voivodikunniksi (województwa, yksikössä województwo). Ne on periaatteessa luotu maan historiallisista alueista, kun taas kahden viime vuosikymmenen aikana (vuoteen 1998 asti) ne oli keskitetty ja nimetty erillisten kaupunkien mukaan. Uusien yksiköiden pinta-alat vaihtelevat alle 10 000 kilometristä² (Opolen voivodikunta) yli 35 000 kilometriin² (Masovian voivodikunta). Voivodikuntia valvovat voivodikuntien hallitukset, ja niiden lainsäädäntöelimiä kutsutaan voivodikuntien sejmikeiksi.

Puola koostuu kuudestatoista voivodikunnasta, jotka on jaettu powiatyihin (yksikössä powiat), jotka ovat toisen tason hallintoyksiköitä, jotka vastaavat suunnilleen maakuntaa, piirikuntaa tai prefektuuria muissa maissa.

Voivodikunta Pääkaupunki tai kaupungit puolaksi Kujavia-Pommerinmaa Kujawsko-Pomorskie Bydgoszcz / Toruń Suur-Puola Wielkopolskie Poznań Pieni Puola Małopolskie Krakova Łódź Łódzkie Łódź Ala-Sleesia Dolnośląskie Wrocław Lublin Lubelskie Lublin Lubusz Lubuskie Gorzów Wielkopolski / Zielona Góra Masovia Mazowieckie Varsova (kansallinen pääkaupunki) Opole Opolskie Opole Podlaskie Podlaskie Białystok Pommerinmaa Pomorskie Gdańsk Sleesia Śląskie Katowice Subcarpathia Podkarpackie Rzeszów Swietokrzyskie Świętokrzyskie Kielce Warmia-Masuria Warmińsko-Mazurskie Olsztyn West Pomerania Zachodniopomomorskie Szczecin

 
Puolan maan fyysiset ominaispiirteet  

Kirjallisuus

Puolalaista kirjallisuutta ei ole säilynyt juuri lainkaan ennen kristillistymistä 10. vuosisadalla. Puolalainen kirjallisuus kirjoitettiin keskiajalla latinaksi. Puolan kieli hyväksyttiin renessanssin jälkeen kirjallisuuden osalta latinan kielen rinnalle.

Jan Kochanowski oli Euroopan renessanssikirjallisuuden johtava runoilija 1500-luvulla. Muita suuria puolalaisia runoilijoita on Adam Mickiewicz, joka kirjoitti Pan Tadeusz -eepoksen vuonna 1834.

Useat puolalaiset kirjailijat ovat saaneet Nobel-palkinnon. Henryk Sienkiewicz voitti palkinnon 19 dramatisoidulla versiolla Puolan historian kuuluisista tapahtumista. Władysław Reymont voitti Nobelin vuonna 1924. Hän kirjoitti romaanin Chłopi. Myös kaksi puolalaista runoilijaa voitti Nobel-palkinnon. Toinen on Wisława Szymborska (1996) ja toinen Czesław Miłosz (1980).

Stanisław Lem on nykyajan kuuluisa tieteiskirjailija. Hänen Solaris-romaanistaan tehtiin kahdesti näytelmäelokuva.

 
Henryk Sienkiewicz, kuuluisa puolalainen kirjailija.  

Ihmiset

Aikaisemmin Puolassa asui ihmisiä eri kansoista ja eri uskonnoista (pääasiassa katolilaisia, ortodokseja ja juutalaisia). Tämä muuttui vuoden 1939 jälkeen, koska natsien holokausti tappoi monia Puolan juutalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen maa muutettiin kommunistiseksi maaksi Varsovan liiton toimesta, johon kuului useimmat Keski-Euroopan maat ja Venäjä Venäjä.

Puolassa asuu nykyään 38 038 000 ihmistä (2011). Vuonna 2002 96,74 prosenttia väestöstä kutsui itseään puolalaiseksi, kun taas 471 500 ihmistä (1,23 prosenttia) ilmoitti olevansa jonkin muun maan kansalainen. 774 900 ihmistä (2,03 %) ei ilmoittanut mitään kansallisuutta. Kansallisuuksia tai etnisiä ryhmiä Puolassa ovat silesialaiset, saksalaiset (useimmat entisen Opolen voivodikunnan alueella), ukrainalaiset, liettualaiset, venäläiset, juutalaiset ja valkovenäläiset. Puolan kieli kuuluu slaavilaisten kielten länsislaavilaiseen osastoon. Se on myös Puolan virallinen kieli. Englanti ja saksa ovat yleisimmät opiskellut ja puhutut toiset kielet.

Viime vuosina Puolan väkiluku on laskenut maastamuuton lisääntymisen ja syntyvyyden jyrkän laskun vuoksi. Vuonna 2006 väestönlaskentatoimisto arvioi Puolan kokonaisväestön määräksi 38 536 869, mikä on hyvin vähän enemmän kuin vuonna 2002, jolloin se oli 38 230 080. Puolan liityttyä Euroopan unioniin monet puolalaiset ovat muuttaneet töihin Länsi-Euroopan maihin, kuten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlannin tasavaltaan. Joidenkin järjestöjen mukaan ihmiset ovat lähteneet korkean työttömyyden (10,5 prosenttia) ja parempien työmahdollisuuksien vuoksi muualta. Huhtikuussa 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan puolalaisväestön määrä oli noussut noin 300 000 henkilöön, ja arvioiden mukaan Irlannin tasavallassa asuu noin 65 000 puolalaista. Viime vuosina Puolan talouden voimakas kasvu ja Puolan valuutan (Puolan zlotyn) arvon nousu ovat kuitenkin saaneet monet puolalaiset maahanmuuttajat palaamaan takaisin kotiin. Vuonna 2007 maasta lähtevien määrä oli pienempi kuin palaavien määrä. Puolasta tuli houkutteleva paikka työskennellä muista maista (lähinnä Ukrainasta) tuleville ihmisille.

Puolalainen vähemmistö on edelleen läsnä naapurimaissa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Liettuassa sekä muissa maissa. Suurin määrä etnisiä puolalaisia maan ulkopuolella on Yhdysvalloissa.

 
Marie Curie, kuuluisa puolalainen kemisti ja kaksinkertainen Nobel-palkinnon saaja.  


Frederic Chopin, kuuluisa puolalainen säveltäjä ja pianisti.  

Kuuluisia ihmisiä

• Fryderyk Chopin, säveltäjä.
• Joseph Conrad, syntyjään Józef Teodor Konrad Korzeniowski, arvostettu kirjailija, joka kirjoitti kuitenkin englanniksi.
• Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä, joka osoitti, että Maa liikkuu auringon ympäri.
• Maria Skłodowska-Curie löysi radiumin ja poloniumin.
• Franciszek Kamieński, löysi mykorritsan.
• Tadeusz Kościuszko, armeijan komentaja, joka taisteli Yhdysvaltojen ja Puolan itsenäisyyden puolesta.
• Robert Kubica, F1-kuljettaja.
• Stanisław Lem, tieteiskirjailija.
• Adam Małysz, mäkihyppääjä.
• Adam Mickiewicz, runoilija
• Paavi Johannes Paavali II (aiemmin Karol Wojtyła). Ennen kuin hänestä tuli paavi, hän oli Krakovan piispa.
• Agnieszka Radwańska, naispuolinen tennispelaaja
• Władysław Reymont, romaanikirjailija
• Henryk Sienkiewicz, romaanikirjailija
• Kamil Stoch, mäkihyppääjä
• Wisława Szymborska, kirjailija
• Andrzej Wajda, elokuvaohjaaja
• Lech Wałęsa, Solidarnośćin ("Solidaarisuus") johtaja, auttoi kukistamaan kommunistihallituksen Puolassa ja Neuvostoliiton vaikutusvallan Keski- ja Itä-Euroopassa.
• Robert Lewandowski, jalkapalloilija
• Czesław Miłosz, runoilija
• Jan Matejko, taidemaalari

 

Kaupunkien väestötiedot

Alla olevissa luetteloissa esitetään Puolan suurimpien kaupunkien väkiluku vuoden 2005 arvioiden perusteella.

	Agglomeraatio tai taajama	Voivodikunta	Asukkaat (arvioitu, 2005)
1	Katowice (USIA)	Sleesia	3,487,000
2	Varsova (Warszawa)	Masovia	2,679,000
3	Krakova	Pieni Puola	1,400,000
4	Łódź	Łódź	1,300,000
5	Tricity	Pommerinmaa	1,100,000
6	Poznań	Suur-Puola	1,000,000

 

	Kaupunki	Voivodikunta	Asukkaat 20. toukokuuta 2002	Asukkaat 31. joulukuuta 2004
1	Varsova (Warszawa)	Masovia	1,671,670	1,692,854
2	Łódź	Łódź	789,318	774,004
3	Krakova	Pieni Puola	758,544	757,430
4	Wrocław	Ala-Sleesia	640,367	636,268
5	Poznań	Suur-Puola	578,886	570,778
6	Gdańsk	Pommerinmaa	461,334	459,072
7	Szczecin	Länsi-Pommerin lääni	415,399	411,900
8	Bydgoszcz	Kujavia-Pommerinmaa	373,804	368,235
9	Lublin	Lublin	357,110	355,998
10	Katowice	Sleesia	327,222	319,904
11	Białystok	Podlasie	291,383	292,150
12	Gdynia	Pommerinmaa	253,458	253,324
13	Częstochowa	Sleesia	251,436	248,032
14	Sosnowiec	Sleesia	232,622	228,192
15	Radom	Masovia	229,699	227,613
16	Kielce	Świętokrzyskie	212,429	209,455
17	Toruń	Kujavia-Pommerinmaa	211,243	208,278
18	Gliwice	Sleesia	203,814	200,361
19	Zabrze	Sleesia	195,293	192,546
20	Bytom	Sleesia	193,546	189,535
21	Bielsko-Biała	Sleesia	178,028	176,987
22	Olsztyn	Warmia-Masuria	173,102	174,550
23	Rzeszów	Subcarpathia	160,376	159,020
24	Ruda Śląska	Sleesia	150,595	147,403
25	Rybnik	Sleesia	142,731	141,755
26	Tychy	Sleesia	132,816	131,547
27	Dąbrowa Górnicza	Sleesia	132,236	130,789
28	Opole	Opole	129,946	128,864
29	Płock	Masovia	128,361	127,841
30	Elbląg	Warmia-Masuria	128,134	127,655
31	Wałbrzych	Ala-Sleesia	130,268	127,566
32	Gorzów Wielkopolski	Lubusz	125,914	125,578
33	Włocławek	Kujavia-Pommerinmaa	121,229	120,369
34	Tarnów	Pieni Puola	119,913	118,267
35	Zielona Góra	Lubusz	118,293	118,516
36	Chorzów	Sleesia	117,430	115,241
37	Kalisz	Suur-Puola	109,498	108,792
38	Koszalin	Länsi-Pommerin lääni	108,709	107,773
39	Legnica	Ala-Sleesia	107,100	106,143
40	Słupsk	Pommerinmaa	100,376	99,827
41	Grudziądz	Kujavia-Pommerinmaa	99,943	98,757
42	Jaworzno	Sleesia	98,780	96,600

 
Szczecin  


Łódź  


Wrocław  


Krakova  


Poznań  


Varsova  


Gdańsk  


Katowice  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo Puolan joista
• Puola olympialaisissa
• Puolan jalkapallomaajoukkue