Puola – Keski-Euroopan valtio: historia, väestö ja keskeiset faktat
Tutustu Puolaan: Keski-Euroopan historia, väestö, suuret kaupungit ja keskeiset faktat — kattava opas maasta, joka muovasi Eurooppaa.
Puola on maa Keski-Euroopassa. Sen virallinen nimi on Puolan tasavalta. Se sijaitsee Saksan itäpuolella (Oderin ja Lusatian Neissen varrella). Etelässä ovat Tšekki ja Slovakia, idässä Ukraina ja Valko-Venäjä ja pohjoisessa Itämeri, Liettua ja Venäjän eksklaavi Kaliningrad. Puolan kokonaispinta-ala on noin 312 679 km2 (120 728 mi2), hieman suurempi kuin Oman. Näin ollen Puola on maailman 77. suurin maa, jossa asuu yli 38,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa puolalaisista asuu suurissa kaupungeissa, kuten pääkaupungissa Varsovassa (puolaksi Warszawa), Łódźissa, Krakovassa (puolaksi Krakova), joka oli historiallinen pääkaupunki ennen Varsovaa, Gniezno oli puolestaan varhaiskeskus ja yksi varhaisista pääkaupungeista, sekä Szczecinissä, Gdańskissa, Wrocławissa ja Poznańissa.
Maantiede ja ilmasto
Puola on maantieteellisesti monimuotoinen: pohjoisessa on matalia merenrantoja ja hiekkarantoja, idässä ja keskiosissa laajoja tasankoja ja viljelysmaita sekä lännessä ja etelässä kumpuilevia alueita ja korkeita vuoristoja, kuten Tatrat etelässä. Maa rajoittuu seitsemään naapurivaltioon ja sillä on lyhyt rantaviiva Itämerellä, mikä on ollut tärkeää kaupan ja merenkulun kannalta.
Ilmasto vaihtelee merenilmaston ja mannermaisen ilmaston välillä: pohjoisessa ja lännessä esiintyy lievempää meren vaikutusta, kun taas itäisemmät ja eteläisemmät alueet kokevat kylmempiä talvia ja lämpimämpiä kesiä. Vuoristoissa talvet voivat olla ankaria ja laskettelukausi suosittu.
Historia – tiivistelmä
Sana "Puola" kirjoitettiin virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 966. Vuonna 1569 Puola muodosti Liettuan kanssa vakaan liiton, joka tunnettiin nimellä Puolan–Liettuan kansainyhteisö. Kansainyhteisö oli jossain vaiheessa Euroopan suurimpia valtioita ja vaikutusvaltainen valtakeskus; suuri osa nykyisestä Keski-Euroopasta kuului sen alueisiin. Pitkä poliittinen heikkeneminen johti siihen, että kansainyhteisö hajotettiin lopulta vuonna 1795 ja Puola katosi kartalta jakautuen ympäröivien suurvaltojen välillä.
Puola palautti itsenäisyytensä vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vuosina 1919–1921 käytyjen konfliktien jälkeen, muun muassa sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan, maa vahvisti asemiaan itsenäisenä valtiona.
Toinen maailmansota tuhosi maan liittoutuneiden ja erityisesti siviiliväestön kannalta. Puola kärsi sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton hyökkäyksistä, ja maa menetti jälleen itsenäisyytensä sodan alussa. Vaikka valtionjohto romahti, puolalainen vastarinta oli yksi Euroopan suurimmista ja aktiivisimmista vastarintaliikkeistä. Monet puolalaiset auttoivat juutalaisia vainottuina – Yad Vashem on tunnustanut suuri määrä puolalaisia pelastustoimista (Righteous Among the Nations) – ja vastarinta toimitti tiedustelutietoja liittoutuneille. Sodan jälkeen Puola joutui Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja toimi kommunistisen järjestelmän alaisena useita vuosikymmeniä.
Vuoden 1989 rauhanomaiset muutokset ja vapaiden vaalien seuraukset johtivat kommunistihallinnon kaatumiseen ja siirtymiseen kohti liberaalia demokratiaa. Tämä oli osa laajempaa kehitystä, joka vaikutti koko Itä- ja Keski-Eurooppaan ja osaltaan edisti Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991. Demokraattisen siirtymän jälkeen Puola on liittynyt useisiin kansainvälisiin järjestöihin: maa liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 sekä on jäsen NATOssa, Yhdistyneissä Kansakunnissa ja Maailman kauppajärjestössä.
Politiikka ja hallinto
Puola on parlamentaarinen tasavalta. Valtionpäämies on presidentti ja hallitusta johtaa pääministeri, jonka tukena toimii parlamentti (kaksikamarinen järjestelmä lyhyesti historiallisesti, mutta nykyisin Seim ja Senaat ovat keskeiset elimet). Maa on jaettu 16 hallinnolliseen alueeseen eli voivodikuntaan (województwo), jotka huolehtivat paikallishallinnosta ja palveluista.
Talous
Puolan talous on monipuolinen: teollisuus, palvelut, maa- ja metsätalous sekä korkean teknologian alat ovat tärkeitä. Maan valuutta on puolalainen złoty (PLN). EU-jäsenyys on vahvistanut kauppaa ja investointeja, ja Puola on yksi Keski-Euroopan taloudellisesti merkittävimmistä maista. Energiantuotannossa kivihiilen rooli on historiallisesti ollut suuri, mutta viime vuosina on pyritty kohti uusiutuvia energialähteitä ja päästövähennyksiä.
Väestö, kieli ja uskonto
Virallinen kieli on puolaksi puhuttu kieli, ja se on enemmistön äidinkieli. Väestö on enimmäkseen etnisesti puolalaista, mutta maassa on myös vähemmistöjä ja kasvava määrä ulkomailta muuttaneita asukkaita. Uskonnollisesti suurin osa on katolisia; katolinen kirkko on ollut merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tekijä maassa.
Kulttuuri ja koulutus
Puolalainen kulttuuri on rikas ja monipuolinen. Musiikissa Frédéric Chopin on kansainvälisesti tunnettu säveltäjä, ja kansanmusiikki, kirjallisuus sekä teatteri ovat olleet vahvoja perinteitä. Ruokakulttuuriin kuuluvat esimerkiksi pierogi, barszcz ja erilaiset liha- ja perinneruoat. Koulutusjärjestelmä on laaja ja julkinen perus- ja toisen asteen koulutus ovat yleisiä; korkeakoulut, kuten Krakovan Jagellonian yliopisto, ovat vanhoja ja arvostettuja oppilaitoksia.
Liikenne, infrastruktuuri ja matkailu
Puolassa on kehittyvä tie-, rautatie- ja lentoasemaverkosto. Suuret kaupungit kuten Varsova, Krakova, Gdańsk ja Wrocław ovat tärkeitä liikenteen ja kaupan keskuksia. Matkailussa suosittuja kohteita ovat historialliset kaupungit, arkkitehtuuri, Wieliczkan suolakaivokset, Auschwitz-Birkenau -muistomerkki, Masurian järvialue, Pohjanmeren rannikot ja Tatravuorten hiihto- ja vaellusalueet kuten Zakopane.
Yhteenveto
Puola on Keski-Euroopan merkittävä valtio, jolla on pitkä ja monivaiheinen historia, rikas kulttuuri ja kehittyvä talous. Maa yhdistää historialliset perinteet ja nykyaikaiset instituutiot, ja sen sijainti Euroopan keskellä tekee siitä tärkeän toimijan alueellisessa politiikassa ja taloudessa.
Historia
Varhaishistoria
Ensimmäiset merkit ihmisistä Puolan mailla olivat 500 000 vuotta sitten. Pronssikausi alkoi noin 2400-2300 eaa. Rautakausi alkoi noin 750-700 eaa. Tuohon aikaan Puolan maat olivat lusialaisen kulttuurin vaikutuksen alaisina. Noin 400 eaa. siellä asui kelttiläisiä ja germaanisia heimoja. Näillä kansoilla oli kauppayhteyksiä Rooman valtakunnan kanssa.
Ajan myötä slaavit tulivat Puolan maille. Osa näistä slaaveista, joita nykyään kutsutaan yleisesti länsislaaveiksi (vaikka todellisuudessa kyseessä on moninainen joukko heimoja, joilla on yhteisiä etnisiä ja kulttuurisia piirteitä), jäi sinne ja alkoi perustaa uusia kansoja. Voimakkain heimo oli nimeltään puolalaiset, jotka yhdistivät kaikki muut siellä asuneet slaavilaiset heimot, ja tästä on peräisin nimi "Puola".
Piast- ja Jagiellon-dynastiat
Puola alkoi muodostua valtioksi 10. vuosisadan puolivälin tienoilla Piast-dynastian aikana. Vuonna 966 prinssi Mieszko I kääntyi kristityksi, ja näin myös Puolan kansasta tuli kristitty. Seuraava kuningas oli Puolan Bolesław I (nimeltään Bolesław Rohkea). Hän valloitti monia maita ja hänestä tuli Puolan ensimmäinen kuningas. Puolan Kasimir I muutti Puolan pääkaupungin Gnieznosta Krakovaan. 1200-luvulla Puola hajosi muutamiin pienempiin valtioihin kuningas Bolesław III Wrymouthin kuoltua vuonna 1138 hänen testamenttinsa vuoksi. Mongolien armeijat hyökkäsivät myöhemmin vuonna 1241 näihin valtioihin, mikä hidasti pienten valtioiden yhdistymistä suureksi Puolaksi. Tämä tapahtui kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1320, jolloin Władysław I:stä tuli Yhdistyneen Puolan kuningas. Hänen poikansa Kasimir III Suuri uudisti Puolan taloutta, rakensi uusia linnoja ja voitti sodan Ruthenian herttuakuntaa vastaan. Monet ihmiset muuttivat Puolaan, josta tuli siirtolaisten turvapaikka. Myös monet juutalaiset muuttivat Puolaan tuona aikana. Musta surma, joka vaikutti monissa osissa Eurooppaa vuosina 1347-1351, ei saapunut Puolaan.
Viimeisen Puolan valtaistuimella istuneen Piastin, Kasimir III:n, kuoleman jälkeen Unkarin Ludvig I ja hänen tyttärensä Puolan Jadwiga aloittivat valtakautensa. Hän avioitui liettualaisen ruhtinas Jogailan kanssa. Heidän avioliittonsa aloitti Puolassa uuden dynastian: Jagiellon-dynastian. Jagiellon-dynastian aikana Puola solmi liiton naapurimaansa Liettuan kanssa.
Puolan-Liettuan kansainyhteisö - Puolan toinen tasavalta
1600-luvulla Ruotsi hyökkäsi lähes koko Puolaan (tätä kutsuttiin "vedenpaisumukseksi"). Monet sodat Osmanien valtakuntaa, Venäjää, kasakoita, Transilvaniaa ja Brandenburg-Preussia vastaan päättyivät vuonna 1699. Seuraavat 80 vuotta hallitus ja kansakunta olivat heikkoja, mikä teki Puolasta riippuvaisen Venäjästä. Venäjän tsaarit käyttivät tätä hyväkseen tarjoamalla rahaa Puolan hallituksen epärehellisille jäsenille, jotka estivät uudet ideat ja ratkaisut. Venäjä, Preussi ja Itävalta hajottivat Puolan kolmeen osaan vuosina 1772, 1793 ja 1795, jolloin maa hajosi. Ennen toista jakoa tehtiin vuonna 1791 perustuslaki nimeltä "3. toukokuuta annettu perustuslaki".
Napoleon loi toisen Puolan valtion, "Varsovan herttuakunnan", mutta Napoleonin sotien jälkeen Puola jaettiin jälleen maiden kesken Wienin kongressissa. Itäosaa hallitsi Venäjän tsaari. Puolan kansa ei pitänyt uusista kuninkaista ja kapinoi usein (kaksi suurta kapinaa vuosina 1830 ja 1863). Ensimmäisen maailmansodan aikana kaikki liittoutuneet sopivat Puolan pelastamisesta. Pian Saksan antauduttua marraskuussa 1918 Puolasta tuli Puolan toinen tasavalta (II Rzeczpospolita Polska). Se sai vapautensa useiden sotilaallisten konfliktien jälkeen; suurin niistä oli vuosien 1919-1921 Puolan ja Neuvostoliiton välinen sota.
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939, kun natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939. Varsova kukistettiin 28. syyskuuta 1939. Puola jaettiin kahteen osaan, joista toinen puoli kuului natsi-Saksalle ja toinen Neuvostoliitolle. Yli 6 miljoonaa puolalaista kuoli, ja puolet heistä oli juutalaisia. Suurin osa näistä kuolemista oli osa holokaustia, jossa 6 miljoonaa juutalaista tapettiin. Sodan päätyttyä Puolan rajoja siirrettiin länteen, jolloin itäraja siirtyi Curzon-linjalle. Länsiraja siirrettiin Oder-Neisse-linjalle. Uudesta Puolasta tuli 20 prosenttia pienempi, 77 500 neliökilometriä. Siirto pakotti miljoonat puolalaiset, saksalaiset, ukrainalaiset ja juutalaiset muuttamaan.
Puolan kansantasavallasta Puolan kolmanneksi tasavallaksi
Näiden tapahtumien jälkeen Puolasta tuli vähitellen kommunistinen maa. Sen oletettiin olevan itsenäinen maa. Mutta todellisuudessa uuden hallituksen nimitti Josif Stalin. Se oli myös Neuvostoliiton valvonnassa. Sen jälkeen maan nimi muutettiin Puolan kansantasavallaksi. Puolalaisia on paljon naapurimaissa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Liettuassa (nämä kolme maata kuuluivat Neuvostoliittoon vuoteen 1991 asti) sekä muissa maissa. Suurin osa puolalaisista Puolan ulkopuolella asuu Yhdysvalloissa, erityisesti Chicagossa. Myös Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu suuri puolalainen diaspora. Viimeisin puolalaisten joukkomuutto länsimaihin alkoi vuoden 1989 jälkeen.
Vuonna 1989 Solidaarisuus - Lech Wałęsan johtama ammattiyhdistys - auttoi kukistamaan kommunistihallituksen Puolassa. Jo ennen tätä tapahtumaa Lech Wałęsa sai Nobel-palkinnon siitä, että hän johti ensimmäistä ei-kommunistista ammattiliittoa, joka taisteli demokratian puolesta kommunistiblokissa. Kun kommunismi päättyi Puolassa, ihmisoikeudet, kuten sananvapaus ja demokratia, paranivat huomattavasti. Vuonna 1991 Puolasta tuli Visegrad-ryhmän jäsen, ja se liittyi Natoon vuonna 1999 yhdessä Tšekin tasavallan ja Unkarin kanssa. Puolalaiset äänestäjät äänestivät kesäkuussa 2003 Euroopan unioniin liittymisestä. Maa liittyi EU:hun 1. toukokuuta 2004.
Tällä hetkellä pääministerinä toimii Mateusz Morawiecki. Presidentti Lech Kaczyński kuoli 10. huhtikuuta 2010 hallituksen lento-onnettomuudessa Smolenskissa Venäjällä. Kansalaiset valitsevat presidentin suoraan viisivuotiskaudeksi. Presidentti nimittää pääministerin, ja sejm vahvistaa hänet. Sejm on maan parlamentin alahuoneen lainsäädäntöelin. Siinä on 460 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi.
Puolan nykyiset rajat tehtiin vuoden 1945 jälkeen. Harmaat alueet siirtyivät Puolasta Neuvostoliittoon. Punaiset alueet Saksasta Puolaan.
Puola 1922-1939
Puolan-Liettuan unioni suurimpana 1618-1655.
Puolan Boleslaw I
slaavilaiset heimot 600-800
Puola 960-992
Maantiede
Puolan alue on tasanko, joka ulottuu Itämereltä pohjoisessa Karpaattien vuoristoon etelässä. Tasangon sisällä maa vaihtelee idästä länteen.
Puolan Itämeren rannikko on enimmäkseen tasaista, mutta siellä on luonnonsatamia Gdańskin ja Gdynian alueella ja Szczecinissä kaukana luoteessa. Rannikolla on useita selkiä, dyyneitä ja rannikkojärviä. Rannikkojärvet ovat entisiä lahtia, jotka on erotettu merestä. Näitä alueita kutsutaan joskus laguuneiksi. Szczecinin laguuni sijaitsee Saksan länsirajalla. Veikselin laguuni on Venäjän Kaliningradin maakunnan itärajalla. Puolan pisin joki, Veiksel-joki, laskee Veikselin laguuniin ja myös suoraan Itämereen.
Koillisalue on tiheään metsäistä ja harvaan asuttua, eikä siellä ole maatalous- ja teollisuusresursseja. Maantieteellisellä alueella on neljä mäkistä moreenialuetta ja moreenien muodostamia järviä. Nämä muodostuivat pleistoseenisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Masurian järvialue on suurin näistä neljästä alueesta, ja se kattaa suuren osan Koillis-Puolasta.
Puolassa on monia järviä. Euroopassa vain Suomessa on enemmän järviä. Suurimmat järvet ovat Śniardwy ja Mamry. Pohjoisen järvialueiden lisäksi Tatra-vuoristossa on myös monia vuoristojärviä.
Koillisalueen eteläpuolella sijaitsevat Sleesian ja Masovian alueet, joita leimaavat laajat jääkauden aikaiset jokilaaksot. Sleesian alueella on paljon luonnonvaroja ja ihmisiä. Hiiltä on runsaasti. Ala-Sleesiassa on suuria kuparikaivoksia. Masovian tasanko on Keski-Puolassa. Se on kolmen suuren joen laaksoissa: Veikselin, Bugin ja Narewin.
Etelämpänä on Puolan vuoristoalue. Näihin vuoristoalueisiin kuuluvat Sudeetit ja Karpaatit. Karpaattien korkein osa on Tatra-vuoristo, joka sijaitsee Puolan etelärajalla. Puolan korkein vuori, 2 503 metrin korkeudessa oleva Rysy, sijaitsee Tatravuoristossa.
Hallinnolliset osastot
Puola koostuu kuudestatoista alueesta, joita kutsutaan voivodikunniksi (województwa, yksikössä województwo). Ne on periaatteessa luotu maan historiallisista alueista, kun taas kahden viime vuosikymmenen aikana (vuoteen 1998 asti) ne oli keskitetty ja nimetty erillisten kaupunkien mukaan. Uusien yksiköiden pinta-alat vaihtelevat alle 10 000 kilometristä2 (Opolen voivodikunta) yli 35 000 kilometriin2 (Masovian voivodikunta). Voivodikuntia valvovat voivodikuntien hallitukset, ja niiden lainsäädäntöelimiä kutsutaan voivodikuntien sejmikeiksi.
Puola koostuu kuudestatoista voivodikunnasta, jotka on jaettu powiatyihin (yksikössä powiat), jotka ovat toisen tason hallintoyksiköitä, jotka vastaavat suunnilleen maakuntaa, piirikuntaa tai prefektuuria muissa maissa.
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Puolan maan fyysiset ominaispiirteet
Kirjallisuus
Puolalaista kirjallisuutta ei ole säilynyt juuri lainkaan ennen kristillistymistä 10. vuosisadalla. Puolalainen kirjallisuus kirjoitettiin keskiajalla latinaksi. Puolan kieli hyväksyttiin renessanssin jälkeen kirjallisuuden osalta latinan kielen rinnalle.
Jan Kochanowski oli Euroopan renessanssikirjallisuuden johtava runoilija 1500-luvulla. Muita suuria puolalaisia runoilijoita on Adam Mickiewicz, joka kirjoitti Pan Tadeusz -eepoksen vuonna 1834.
Useat puolalaiset kirjailijat ovat saaneet Nobel-palkinnon. Henryk Sienkiewicz voitti palkinnon 19 dramatisoidulla versiolla Puolan historian kuuluisista tapahtumista. Władysław Reymont voitti Nobelin vuonna 1924. Hän kirjoitti romaanin Chłopi. Myös kaksi puolalaista runoilijaa voitti Nobel-palkinnon. Toinen on Wisława Szymborska (1996) ja toinen Czesław Miłosz (1980).
Stanisław Lem on nykyajan kuuluisa tieteiskirjailija. Hänen Solaris-romaanistaan tehtiin kahdesti näytelmäelokuva.
Henryk Sienkiewicz, kuuluisa puolalainen kirjailija.
Ihmiset
Aikaisemmin Puolassa asui ihmisiä eri kansoista ja eri uskonnoista (pääasiassa katolilaisia, ortodokseja ja juutalaisia). Tämä muuttui vuoden 1939 jälkeen, koska natsien holokausti tappoi monia Puolan juutalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen maa muutettiin kommunistiseksi maaksi Varsovan liiton toimesta, johon kuului useimmat Keski-Euroopan maat ja Venäjä Venäjä.
Puolassa asuu nykyään 38 038 000 ihmistä (2011). Vuonna 2002 96,74 prosenttia väestöstä kutsui itseään puolalaiseksi, kun taas 471 500 ihmistä (1,23 prosenttia) ilmoitti olevansa jonkin muun maan kansalainen. 774 900 ihmistä (2,03 %) ei ilmoittanut mitään kansallisuutta. Kansallisuuksia tai etnisiä ryhmiä Puolassa ovat silesialaiset, saksalaiset (useimmat entisen Opolen voivodikunnan alueella), ukrainalaiset, liettualaiset, venäläiset, juutalaiset ja valkovenäläiset. Puolan kieli kuuluu slaavilaisten kielten länsislaavilaiseen osastoon. Se on myös Puolan virallinen kieli. Englanti ja saksa ovat yleisimmät opiskellut ja puhutut toiset kielet.
Viime vuosina Puolan väkiluku on laskenut maastamuuton lisääntymisen ja syntyvyyden jyrkän laskun vuoksi. Vuonna 2006 väestönlaskentatoimisto arvioi Puolan kokonaisväestön määräksi 38 536 869, mikä on hyvin vähän enemmän kuin vuonna 2002, jolloin se oli 38 230 080. Puolan liityttyä Euroopan unioniin monet puolalaiset ovat muuttaneet töihin Länsi-Euroopan maihin, kuten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlannin tasavaltaan. Joidenkin järjestöjen mukaan ihmiset ovat lähteneet korkean työttömyyden (10,5 prosenttia) ja parempien työmahdollisuuksien vuoksi muualta. Huhtikuussa 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan puolalaisväestön määrä oli noussut noin 300 000 henkilöön, ja arvioiden mukaan Irlannin tasavallassa asuu noin 65 000 puolalaista. Viime vuosina Puolan talouden voimakas kasvu ja Puolan valuutan (Puolan zlotyn) arvon nousu ovat kuitenkin saaneet monet puolalaiset maahanmuuttajat palaamaan takaisin kotiin. Vuonna 2007 maasta lähtevien määrä oli pienempi kuin palaavien määrä. Puolasta tuli houkutteleva paikka työskennellä muista maista (lähinnä Ukrainasta) tuleville ihmisille.
Puolalainen vähemmistö on edelleen läsnä naapurimaissa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Liettuassa sekä muissa maissa. Suurin määrä etnisiä puolalaisia maan ulkopuolella on Yhdysvalloissa.
Marie Curie, kuuluisa puolalainen kemisti ja kaksinkertainen Nobel-palkinnon saaja.
Frederic Chopin, kuuluisa puolalainen säveltäjä ja pianisti.
Kuuluisia ihmisiä
- Fryderyk Chopin, säveltäjä.
- Joseph Conrad, syntyjään Józef Teodor Konrad Korzeniowski, arvostettu kirjailija, joka kirjoitti kuitenkin englanniksi.
- Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä, joka osoitti, että Maa liikkuu auringon ympäri.
- Maria Skłodowska-Curie löysi radiumin ja poloniumin.
- Franciszek Kamieński, löysi mykorritsan.
- Tadeusz Kościuszko, armeijan komentaja, joka taisteli Yhdysvaltojen ja Puolan itsenäisyyden puolesta.
- Robert Kubica, F1-kuljettaja.
- Stanisław Lem, tieteiskirjailija.
- Adam Małysz, mäkihyppääjä.
- Adam Mickiewicz, runoilija
- Paavi Johannes Paavali II (aiemmin Karol Wojtyła). Ennen kuin hänestä tuli paavi, hän oli Krakovan piispa.
- Agnieszka Radwańska, naispuolinen tennispelaaja
- Władysław Reymont, romaanikirjailija
- Henryk Sienkiewicz, romaanikirjailija
- Kamil Stoch, mäkihyppääjä
- Wisława Szymborska, kirjailija
- Andrzej Wajda, elokuvaohjaaja
- Lech Wałęsa, Solidarnośćin ("Solidaarisuus") johtaja, auttoi kukistamaan kommunistihallituksen Puolassa ja Neuvostoliiton vaikutusvallan Keski- ja Itä-Euroopassa.
- Robert Lewandowski, jalkapalloilija
- Czesław Miłosz, runoilija
- Jan Matejko, taidemaalari
Kaupunkien väestötiedot
Alla olevissa luetteloissa esitetään Puolan suurimpien kaupunkien väkiluku vuoden 2005 arvioiden perusteella.
|
| Agglomeraatio tai taajama | Voivodikunta | Asukkaat |
| 1 | Katowice (USIA) | Sleesia | 3,487,000 |
| 2 | Varsova (Warszawa) | Masovia | 2,679,000 |
| 3 | Krakova | Pieni Puola | 1,400,000 |
| 4 | Łódź | 1,300,000 | |
| 5 | Tricity | Pommerinmaa | 1,100,000 |
| 6 | Poznań | Suur-Puola | 1,000,000 |
|
| Kaupunki | Voivodikunta | Asukkaat | Asukkaat |
| 1 | Varsova (Warszawa) | Masovia | 1,671,670 | 1,692,854 |
| 2 | Łódź | 789,318 | 774,004 | |
| 3 | Krakova | Pieni Puola | 758,544 | 757,430 |
| 4 | Wrocław | Ala-Sleesia | 640,367 | 636,268 |
| 5 | Poznań | Suur-Puola | 578,886 | 570,778 |
| 6 | Gdańsk | Pommerinmaa | 461,334 | 459,072 |
| 7 | Länsi-Pommerin lääni | 415,399 | 411,900 | |
| 8 | Bydgoszcz | Kujavia-Pommerinmaa | 373,804 | 368,235 |
| 9 | Lublin | Lublin | 357,110 | 355,998 |
| 10 | Sleesia | 327,222 | 319,904 | |
| 11 | Podlasie | 291,383 | 292,150 | |
| 12 | Gdynia | Pommerinmaa | 253,458 | 253,324 |
| 13 | Sleesia | 251,436 | 248,032 | |
| 14 | Sosnowiec | Sleesia | 232,622 | 228,192 |
| 15 | Radom | Masovia | 229,699 | 227,613 |
| 16 | Kielce | Świętokrzyskie | 212,429 | 209,455 |
| 17 | Toruń | Kujavia-Pommerinmaa | 211,243 | 208,278 |
| 18 | Gliwice | Sleesia | 203,814 | 200,361 |
| 19 | Zabrze | Sleesia | 195,293 | 192,546 |
| 20 | Bytom | Sleesia | 193,546 | 189,535 |
| 21 | Bielsko-Biała | Sleesia | 178,028 | 176,987 |
| 22 | Olsztyn | Warmia-Masuria | 173,102 | 174,550 |
| 23 | Rzeszów | Subcarpathia | 160,376 | 159,020 |
| 24 | Ruda Śląska | Sleesia | 150,595 | 147,403 |
| 25 | Rybnik | Sleesia | 142,731 | 141,755 |
| 26 | Tychy | Sleesia | 132,816 | 131,547 |
| 27 | Dąbrowa Górnicza | Sleesia | 132,236 | 130,789 |
| 28 | Opole | Opole | 129,946 | 128,864 |
| 29 | Płock | Masovia | 128,361 | 127,841 |
| 30 | Elbląg | Warmia-Masuria | 128,134 | 127,655 |
| 31 | Wałbrzych | Ala-Sleesia | 130,268 | 127,566 |
| 32 | Gorzów Wielkopolski | Lubusz | 125,914 | 125,578 |
| 33 | Kujavia-Pommerinmaa | 121,229 | 120,369 | |
| 34 | Tarnów | Pieni Puola | 119,913 | 118,267 |
| 35 | Zielona Góra | Lubusz | 118,293 | 118,516 |
| 36 | Chorzów | Sleesia | 117,430 | 115,241 |
| 37 | Kalisz | Suur-Puola | 109,498 | 108,792 |
| 38 | Koszalin | Länsi-Pommerin lääni | 108,709 | 107,773 |
| 39 | Legnica | Ala-Sleesia | 107,100 | 106,143 |
| 40 | Słupsk | Pommerinmaa | 100,376 | 99,827 |
| 41 | Grudziądz | Kujavia-Pommerinmaa | 99,943 | 98,757 |
| 42 | Jaworzno | Sleesia | 98,780 | 96,600 |
Szczecin
Łódź
Wrocław
Krakova
Poznań
Varsova
Gdańsk
Katowice
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Puolan joista
- Puola olympialaisissa
- Puolan jalkapallomaajoukkue
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Puolan virallinen nimi?
V: Puolan virallinen nimi on Puolan tasavalta.
K: Mitkä maat rajoittuvat Puolaan?
A: Puola rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Tšekkiin ja Slovakiaan, idässä Ukrainaan ja Valko-Venäjään, pohjoisessa Liettuaan ja Kaliningradiin (Venäjän erillisalue), ja sillä on Itämeren rannikko.
Kysymys: Kuinka suuri Puola on pinta-alaltaan?
V: Puolan kokonaispinta-ala on noin 312 679 km2 eli hieman suurempi kuin Oman.
K: Mitkä ovat Puolan suurimmat kaupungit?
V: Puolan suurimpia kaupunkeja ovat Varsova (pääkaupunki), £َdں, Krakova (Krakَw), Szczecin, Gdaٌsk, Wroc³aw ja Poznaٌ.
K: Milloin "Puola" kirjoitettiin virallisesti ensimmäisen kerran?
V: "Puola" kirjoitettiin virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 966.
K: Milloin Puola muodosti liiton Liettuan kanssa?
V: Vuonna 1569 Puola muodosti Liettuan kanssa vahvan liiton, jota kutsuttiin Puolan-Liettuan kansainyhteisöksi.
K: Milloin kommunismi päättyi Puolassa?
V: Kommunismi päättyi vuonna 1989, kun demokratia vakiintui ja Puola liittyi Natoon sekä muihin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja Maailman kauppajärjestöön.
Etsiä