Ruutin kirja – Vanhan testamentin ja Tanakhin lyhin myötätunnon kertomus

Ruutin kirja – koskettava myötätunnon tarina Vanhan testamentin ja Tanakhin lyhyimmästä teoksesta. Neljä lukua, ajaton kertomus uskosta, lojaaliudesta ja armosta.

Ruutin kirja (nimessä voidaan nähdä merkitys "sääli" tai "myötätunto") on Vanhan testamentin (kristillisen) ja Tanakhin (juutalaisen) kahdeksas kirja. Se on sekä juutalaisten että kristittyjen pyhien kirjojen lyhimpiä teoksia, sillä siinä on vain neljä lukua. Kirjan kirjoittajasta tai tarkasta syntyajasta ei ole varmaa tietoa; tutkijat ajoittavat teoksen yleensä eri ehdotusten mukaan myöhäisemmästä kuningaskaudesta aina postexiliseen aikaan.

Tiivistelmä

Ruutin kirja kertoo koskettavan kertomuksen leipäpuutteesta, uskollisuudesta ja kohtalon käänteistä. Keskeisiä henkilöitä ovat Naomi, hänen vävynsä Ruut (moabilainen nainen), Orpa (toinen vävy) ja Boas (rikas lähisukulainen). Tarina etenee neljässä luvussa:

• Luku 1: Elimelek-nimisen miehen perhe joutuu nälänhädän vuoksi lähtemään Israelista Moabiin. Naomi menettää miehensä ja molemmat pojat; tyttäriä vävyistä jää Orpa ja Ruut. Naomi päättää palata Betlehemiin. Ruut kuitenkin jää Naomin luo ja lausuu kuuluisan uskollisuuden tunnustuksensa: "Minne sinä menet, sinne minäkin menen..." (Ruutin tunnustuksen merkitys korostuu kertomuksessa).
• Luku 2: Ruut alkaa kerätä peltojen jäljeltä jääneitä tähteitä Boasin pelloilla. Boas huomaa hänen ahkeruutensa ja suojeluksensa, antaa hänelle ruokaa ja määräyksiä, jotka suojelevat ja siunaavat Ruutia.
• Luku 3: Naomi neuvoo Ruutia lähestymään Boasia viljankehräämisen jälkeen hänen lehtensä luona yöllä ja pyytämään suojelusta – tapa, jolla naisesta voi tulla lähisukulaisen morsian tai "lunastettava". Boas lupaa harkita tilannetta ja mainitsee toisen, lähempänä olevan lunastajan.
• Luku 4: Boas järjestää oikeudenmukaisessa muodossa lunastuksen torilla: lähempi sukulainen luopuu oikeudestaan, Boas naittaa Ruutin ja lunastaa näin Naomi ja Ruutin tulevaisuuden. Lopussa kerrotaan sukuluettelo: Ruut ja Boas saavat pojan Obedin, joka on Jaesseen ja kuningas Daavidin esi-isä, mikä liittää kertomuksen Israelin kuninkaalliseen sukulinjaan.

Keskeiset teemat ja merkitys

• Uskollisuus ja rakkaus: Ruutin omistautuminen Naomille on kertomuksen moraalinen ja emotionaalinen sydän.
• Hesed eli armahtava ystävällisyys: Heprealainen käsite hesed (sitoutunut laupeus) näkyy sekä Ruutin uskollisuudessa että Boasin lahjakkuudessa ja huolenpidossa.
• Muukalaisen asema ja sisällyttäminen: Ruut on moabilainen, mutta hänet otetaan osaksi Israelin yhteisöä ja sukupuuta — kertomus korostaa vieraan hyväksymistä ja käännynnäisyyden mahdollisuutta.
• Oikeudelliset ja rituaaliset käytännöt: Tarinassa esiintyvä "lunastus" (go'el) ja lain mukainen niukkojen tähteiden keruu peilaavat Tooran sosiaalisia sääntöjä, esim. suojelu köyhille, leskille ja vierailijoille.
• Teologinen ja poliittinen ulottuvuus: Sukuluettelo, joka päättyy Daavidin isoisään, liittää kertomuksen Israelin kuningasperheen historiaan ja antaa sille kansallisen merkityksen.

Kielellinen ja kirjallinen luonne

Ruutin kirja on kirjoitettu hebreaksi ja sen tyyli on lyhyt, selkeä ja novellimainen. Kertomus on tiivis, dialogipainotteinen ja rakentuu yksityiskohtaisten henkilökuvausten sekä juonen käänteiden varaan. Se on usein pidetty esimerkkinä juutalaisen tradition pienoisnovellista, joka korostaa yksilön ja yhteisön välisiä suhteita.

Käyttö ja perinne

Juutalaisessa perinteessä Ruut luetaan usein juhlapyhänä Shavuotin yhteydessä, koska kertomuksessa esiintyy sadonkorjuuseen liittyvä teema (ja naiset, jotka liittyvät Israelin yhteisöön). Kristillisessä perinteessä kirjaa tulkitaan myös esikuvallisena kertomuksena laupeudesta, kääntymyksestä ja Daavidin suvun esiintulosta, ja se mainitaan sääntöjen mukaan sukulinjana, joka liittyy evankeliumien sukuluetteloihin.

Ajoitus ja tekijä

Kirjan ajoituksesta ja kirjoittajasta ei ole yksimielisyyttä. Perinteisesti tekijää ei tunneta. Historialliset ja kielitieteelliset tutkimukset ehdottavat eri ajankohtia, yleensä myöhäisemmästä kuningaskaudesta tai postexiliseen aikaan (noin 6.–4. vuosisata eaa.), mutta tarkkaa aikaa ei voida varmuudella määrittää.

Merkitys nykylukijalle

Ruut tarjoaa lyhyen mutta syvän kertomuksen, joka puhuttelee edelleen: siinä käsitellään ihmisyyden perusasioita — lojaalisuutta, yhteisön vastuuta, vieraan vastaanottamista ja ehdollista uhrautumista. Se on esimerkki siitä, miten pieni kertomus voi kietoa henkilökohtaisen kohtalon laajempiin kansallisiin ja teologisiin merkityksiin.

Ruutin tarina

Kirja kertoo Elimelekin, hänen vaimonsa Noomin ja heidän poikiensa Mahlonin ja Kilionin perheestä. Nälänhädän vuoksi he joutuivat jättämään Betlehemin ja lähtemään Mooabin maahan. Siellä Elimelek kuoli, ja hänen poikansa menivät naimisiin kahden mooabilaisen naisen kanssa. Mahlon meni naimisiin Ruutin kanssa, ja Kilion nai Orpan. Jonkin ajan kuluttua Mahlon ja Kilion kuolivat molemmat.

Noomi joutui palaamaan kotiin, koska hänen miehensä ja poikansa olivat kuolleet. Sitten hän käski Ruutia ja Orpaa palaamaan kotiin perheidensä luo ja etsimään uudet aviomiehet. Orpa palasi kotiin, mutta Ruut lupasi seurata Noomia minne tahansa tämä menisikin. Ruutin lupaus Noomille löytyy luvun 1 jakeista 16 ja 17. Mutta Ruut sanoi: "Älä painosta minua jättämään sinua tai kääntymään pois seuraamisestasi! Minne sinä menet, sinne minäkin menen; missä sinä majoitut, sinne minäkin majoitun; sinun kansasi on oleva minun kansani ja sinun Jumalasi minun Jumalani. Minne sinä kuolet, sinne minä kuolen - sinne minut haudataan. Tehköön Herra minulle näin ja näin, ja vielä enemmänkin, jos jopa kuolema erottaa minut sinusta!"" Vaikka alun perin miniän anopille antaman lupauksen muodon on joskus sisällytetty hääpalveluksiin.

He palasivat kotiinsa, ja Ruut päätti mennä pelloille keräämään viljaa, jonka varakkaat ihmiset pudottivat maahan (tämä oli tuohon aikaan yleinen käytäntö). Eräs ystävällinen mies nimeltä Boas, joka oli pellon omistaja, huomasi hänet ja hänen kauneutensa. Hän sai myös tietää, että nainen oli päättänyt seurata Israelin Jumalaa ja että hän huolehti leskeksi jääneestä anopistaan. Hän käski työntekijöitään pudottamaan ylimääräistä viljaa hänelle. Kun hän meni kotiin kertomaan anopilleen, kuinka paljon hän sai, he saivat tietää, että Boas oli heidän lähisukulaisensa. Juutalaisen lain mukaan tämä antoi Ruutille oikeuden mennä naimisiin Boasin kanssa, jos Boas osti maan, jonka Ruutin mies oli aiemmin omistanut.

Sen jälkeen, kun eräs vielä läheisempi sukulainen sanoi, ettei hän ostaisi maata ja menisi naimisiin, Boas ja Ruut menivät onnellisesti naimisiin. Ruut synnyttäisi hänelle Obed-nimisen pojan, joka oli Iisain isä, joka oli Daavidin isä, joka oli Uuden testamentin mukaan Jeesuksen esi-isä.

 
Ruut Boasin pellolla  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Ruutin kirja?

K: Kuinka monta lukua siinä on?

K: Kuka kirjoitti kirjan?

K: Mitä "Ruut" tarkoittaa?

K: Onko se yksi pisimmistä kirjoista sekä juutalaisten että kristittyjen pyhissä kirjoissa?

K: Sisältääkö se muita tarinoita kuin Ruutin tarinan?

Hae kirjaimella