Berliinin kaupunginosat: 12 Bezirke - vanhat ja uudet (alueuudistus 2001)

Tutustu Berliinin 12 Bezirkeen: vanhat ja uudet kaupunginosat, alueuudistus 2001, yhdistymiset ja vaikutukset — kattava opas kaupunginosien historiaan ja hallintoon.

Saksan pääkaupunki Berliini on jaettu 12 kaupunginosaan (Stadtteile/ Bezirke). Kaupunginosia kutsutaan saksaksi Bezirkeiksi. 12 kaupunginosalla on poliittiset oikeudet kuten kaupunkikunnilla, mutta ne eivät ole juridisesti kaupunkeja.

Tammikuun 1. päivänä 2001 toteutettiin Berliinin alueuudistus. Uudistuksen myötä Berliinin kaupunginosien määrä väheni 23:sta 12:een. Tämä johtui useiden vanhojen kaupunginosien yhdistämisestä. Uudistuksella pyrittiin vähentämään hallintokustannuksia.

Tässä ovat vanhat ja uudet kaupunginosat:

(taulukon tiedot ovat maaliskuulta 2004).

Uudet 12 Bezirke (kaupunginosaa) ja niiden muodostuminen

• Mitte — muodostettu yhdistämällä entiset Mitte, Tiergarten ja Wedding.
• Friedrichshain-Kreuzberg — muodostettu yhdistämällä Friedrichshain ja Kreuzberg.
• Pankow — muodostettu yhdistämällä Pankow, Prenzlauer Berg ja Weißensee.
• Lichtenberg — muodostettu yhdistämällä Lichtenberg ja Hohenschönhausen.
• Marzahn-Hellersdorf — muodostettu yhdistämällä Marzahn ja Hellersdorf.
• Treptow-Köpenick — muodostettu yhdistämällä Treptow ja Köpenick.
• Neukölln — säilyi aiemman rajauksen mukaisena (Neukölln).
• Tempelhof-Schöneberg — muodostettu yhdistämällä Tempelhof ja Schöneberg.
• Charlottenburg-Wilmersdorf — muodostettu yhdistämällä Charlottenburg ja Wilmersdorf.
• Spandau — säilyi aiemman rajauksen mukaisena (Spandau).
• Steglitz-Zehlendorf — muodostettu yhdistämällä Steglitz ja Zehlendorf.
• Reinickendorf — säilyi aiemman rajauksen mukaisena (Reinickendorf).

Hallinnollinen rooli ja jakautuminen

• Berliinin Bezirkeilla on oma paikallinen hallinto: kullakin on valtuusto (Bezirksverordnetenversammlung, BVV) ja pormestari (Bezirksbürgermeister). Valtuustot valitaan vaaleilla.
• Bezirket hoitavat monia paikallisia tehtäviä, kuten osaa koulu- ja sosiaalipalveluista, kulttuuri- ja liikunta-asioita, paikallista kaupunkisuunnittelua ja rakennusvalvontaa, sekä eräitä lupa- ja toimeenpanotehtäviä. Ne eivät kuitenkaan ole itsenäisiä kuntia eivätkä voi säätää omaa lainsäädäntöä.
• Alueuudistuksen jälkeen Berliini jakautuu 12 Bezirkeen lisäksi noin 96:een pienempään paikallisosaan (Ortsteile/Stadtteile), jotka ovat entisten kaupunginosien ja naapurustojen perintöä ja joita käytetään usein arkipäiväisessä paikannuksessa.

Miksi uudistus tehtiin ja vaikutukset

• Tavoitteena oli yksinkertaistaa hallintoa, vähentää päällekkäisiä toimintoja ja saavuttaa säästöjä hallintokustannuksissa erityisesti Saksan jälleenyhdistymisen jälkeisessä tilanteessa, jossa Itä- ja Länsi-Berliinin rakenteet piti sovittaa yhteen.
• Uudistus keskitti tehtäviä ja vähensi pienempien hallintoyksiköiden määrää, mutta monet paikalliset identiteetit ja nimeämiskäytännöt säilyivät Ortsteile-tasolla. Joissain tapauksissa yhdistymiset herättivät paikallista vastustusta, koska asukkaat halusivat säilyttää perinteisiä kaupunginosarajoja ja -nimityksiä.
• Vuoden 2001 uudistus on pysynyt voimassa; viime vuosina hallinnolliset rakenteet ovat pääosin samat, vaikka käytännön toimintatavat ja yhteistyömuodot ovat kehittyneet.

Jos tarvitset täydellisen taulukon (esim. väkilukuineen ja pinta-aloineen kullekin uudelle Bezirkelle maaliskuulta 2004), voin lisätä sen eriteltynä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuinka monta kaupunginosaa Berliinissä on?

K: Mikä on kaupunginosien nimi saksaksi?

Kysymys: Onko kaupunginosilla poliittisia oikeuksia kuten kaupunkikunnilla?

K: Onko jokainen kaupunginosa laillinen kaupunki?

K: Milloin Berliinin kaupunginosauudistus toteutettiin?

K: Mikä oli Berliinin kaupunginosauudistuksen tulos?

K: Miksi Berliinin kaupunginosauudistus tehtiin?

Hae kirjaimella