Boyacá – Kolumbian departementti: Tunja, historia ja vapauden maa

Boyacá, Kolumbian "vapauden maa" – Tunja, itsenäisyystaistelut ja Andien vuoristomaisemat. Tutustu Boyacán historiaan, kulttuuriin ja luonnonkauneuteen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Boyacá on yksi Kolumbian 32 departementista. Se sijaitsee maan keskisessä koillisosassa, lähes kokonaan itäisen Cordillera-vuoriston vuoristossa Venezuelan rajalle asti, vaikka departementin länsipää ulottuu Magdalena-joelle asti. Sen pääkaupunki on Tunja.

Boyacá tunnetaan nimellä "vapauden maa", koska tällä alueella käytiin useita taisteluita, jotka johtivat Kolumbian itsenäistymiseen Espanjasta.



 

Maantiede ja ilmasto

Boyacá on maantieteellisesti monimuotoinen: alueella on syviä laaksoja, vuoristoja ja korkeita páramoalueita. Korkeuserot vaikuttavat paikalliseen ilmastoon ja kasvillisuuteen, joten departementin sisällä voi esiintyä useita mikroilmastoja. Alemmilla korkeuksilla ilmasto on leudompi ja sopii erilaiselle maataloudelle, kun taas ylänköjen páramot ja jääkentät nousevat yli 3 000–4 000 metrin korkeuteen.

Historia

Alueella asui ennen espanjalaisten tuloa muun muassa muisca-kulttuuri, joka oli osa laajempaa alkuperäiskansojen verkostoa Andeilla. Espanjalaiset valloittajat perustivat siirtokuntia 1500-luvulla, ja Boyacán merkitys kasvoi kolonialismin ajan hallinnollisena ja maatalouden keskuksena.

Boyacá on erityisen tunnettu vapaustaisteluistaan. Eräs ratkaiseva tapahtuma oli Batalla de Boyacá vuonna 1819, jonka jälkeen Kolumbian itsenäistyminen Espanjasta vahvistui. Tapahtuma ja sen muistomerkit ovat yhä keskeinen osa departementin identiteettiä ja kansallista historiamuistia.

Tunja – hallinto ja kulttuuri

Tunja on Boyacán hallinnollinen keskus ja historiallisesti tärkeä kaupunki. Sinne on säilynyt runsaasti kolonial-ajan arkkitehtuuria, kirkkoja ja museoita, jotka kertovat alueen pitkästä historiasta. Tunja toimii myös talouden, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena, josta käsin palveluja ja yhteyksiä ylläpidetään koko departementtiin.

Talous

  • Maatalous: Boyacá on merkittävä maatalousalue. Alueella viljellään muun muassa perunaa, viljaa ja erilaisia vihanneksia sekä harjoitetaan karjataloutta ja maidontuotantoa.
  • Kaivostoiminta: Boyacá tunnetaan muun muassa jaloarvoisista smaragdiesiintymistään (esim. Muzo ja Chivor), jotka ovat kansainvälisestikin arvostettuja. Myös muuta kaivostoimintaa esiintyy paikoin.
  • Matkailu: luontomatkailu, kulttuurikohteet ja historialliset muistomerkit tuovat alueelle kävijöitä.

Luonto ja nähtävyydet

Boyacá tarjoaa luonnonystävälle monipuolisia kohteita: korkeita huippuja ja jäätiköitä El Cocuy -kansallispuistossa, laajoja páramo-alueita ja järviä. Laguna de Tota on Kolumbian suurin järvi ja yksi departementin suosituimmista luonnonnähtävyyksistä. Lisäksi historialliset paikat kuten vapaussodan muistomerkit vetävät kävijöitä.

Kulttuuri ja perinteet

Boyacán kulttuuri on sekoitus alkuperäiskansojen, espanjalaisten ja muiden vaikutteiden perinteitä. Alueella järjestetään paikallisia juhlia, markkinoita ja uskonnollisia tapahtumia, ja perinteiset käsityöt sekä maaseudun ruoka ovat osa arkea ja matkailutarjontaa.

Liikenneyhteydet

Tunja ja muut suuremmat kaupungit on yhteydessä muuhun maahan tieliikenteen kautta. Lähin suuri kansainvälinen lentokenttä on Bogotássa, josta on hyvät tieyhteydet Boyacáan. Sisäisiä yhteyksiä ylläpitää myös bussiliikenne, joka on yleisin matkustusmuoto paikallisille ja matkailijoille.

Väestö ja yhteisöt

Boyacán väestö koostuu eri etnisistä ryhmistä: alkuperäiskansojen jälkeläisistä, mestizoista ja muista kansallisuuksista. Monilla alueilla perinteinen elämäntapa, maatalous ja yhteisölliset rakenteet ovat yhä tärkeitä.

Miksi vierailla Boyacássa?

  • Luontoelämykset: vuoristot, páramot ja Tota-järvi.
  • Historia: itsenäisyyden taisteluiden muistomerkit ja kolonial-ajan arkkitehtuuri.
  • Paikallinen kulttuuri: käsityöt, markkinat ja perinteiset juhlat.

Boyacá yhdistää maaseudun rauhan, luonnon monimuotoisuuden ja vahvan historiallisen merkityksen, mikä tekee siitä kiinnostavan kohteen sekä Kolumbian historiaa että luontoa arvostaville vierailijoille.

Historia

Nykyisen Boyacán alueella asui esikolumbiaanisella ajalla muisca-alkuperäiskansoja. He elivät pääasiassa maataloudesta sekä kullan ja smaragdien louhinnasta.

Ensimmäinen eurooppalainen, joka löysi alueen, oli espanjalainen Gonzalo Jiménez de Quesada. Vuonna 1539 espanjalainen siirtolainen Gonzalo Suárez Rendón perusti muun muassa Tunjan kaupungin. Tunjasta tuli yksi espanjalaisten tärkeimmistä poliittisista ja taloudellisista keskuksista "Uuden Granadan varakuninkuuden" aikana.

1800-luvulla Boyacassa käytiin useita tärkeitä taisteluita itsenäisyyssodan aikana; kaksi tärkeintä niistä olivat Pantano de Vargasin taistelu 25. heinäkuuta 1819 ja Boyacán taistelu 7. elokuuta 1819.



 Puente de Boyacá on yksi tämän departementin kuuluisimmista paikoista.  Zoom
Puente de Boyacá on yksi tämän departementin kuuluisimmista paikoista.  

Maantiede

Boyacán departementti sijaitsee Andien alueella Itäisen Kordileran vuoristossa (Kolumbian Andien itäosa). Se rajoittuu 8 departementtiin: Santander ja Norte de Santander pohjoisessa, Arauca ja Casanare idässä, Cundinamarca ja Meta etelässä sekä Caldas ja Antioquia lännessä. Se rajoittuu myös Venezuelaan.

Paikkoja vieressä Boyacá

Santander

Santander

Norte de Santander, Venezuela, Arauca

Antioquia

Boyacá

Casanare

Cundinamarca, Caldas

Cundinamarca, Meta

Casanare

Boyacán pinta-ala on 23 189 km2 (8 953 sq mi), ja suurin osa siitä sijaitsee ylätasangolla. Sen korkein kohta on Ritacuba Blanco (6°29′40″N 72°17′47″W / 6.49444°N 72.29639°W / 6.49444; -72.29639 (Ritacuba Blanco)) itäisellä Kordilleralla; sen korkeus on 5410 metriä.

Alueelta lähtee monia jokia, joista tärkeimmät ovat Chicamocha- ja Arauca-joet, jotka ovat sivujokia muihin tärkeisiin jokiin, kuten Magdalena- ja Meta-jokiin.

Boyacán alueella on myös lukuisia järviä, joista suurin ja Kolumbian suurin on Tota-järvi, jonka pinta-ala on 55 km2 (21 sq mi).

Ilmasto

Tunjaa ympäröivälle alueelle, joka sijaitsee noin 2828 metrin korkeudessa, on ominaista ilmasto, jossa on vähän lämpötilan ääripäitä ja runsaasti sadetta kaikkina kuukausina. Tunjan ilmaston Köppen-ilmastoluokituksen mukaan Tunjan ilmasto on "merellinen länsirannikon ilmasto" ja sen alatyyppi "Cfb".

Vuoden keskimääräinen sademäärä Tunjassa on 645,2 mm. Keskimääräisesti sateisin kuukausi on lokakuu, jolloin sataa 86,4 mm. Vähiten sademäärä on keskimäärin tammikuussa, jolloin keskimääräinen sademäärä on 15,2 mm. Sadepäiviä on keskimäärin 179,0. Eniten sadetta on toukokuussa, 19,0 päivää, ja vähiten tammikuussa, 6,0 päivää.

Vuoden keskilämpötila Tunjassa on 13,2 °C (55,8 °F). Lämpimin kuukausi on keskimäärin maaliskuu, jonka keskilämpötila on 14,1 °C (57,4 °F). Viilein kuukausi on keskimäärin heinäkuu, jonka keskilämpötila on 12,2 °C (54,0 °F).

Ilmastotiedot Tunja, Kolumbia

Kuukausi

Jan

Helmikuu

Mar

Apr

Toukokuu

Jun

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuosi

Keskimääräinen korkein lämpötila °C (°F)

19.1
(66.4)

19.3
(66.7)

19.2
(66.6)

18.4
(65.1)

17.3
(63.1)

16.4
(61.5)

16.0
(60.8)

16.5
(61.7)

17.3
(63.1)

17.9
(64.2)

18.2
(64.8)

18.4
(65.1)

17.8
(64.1)

Päivän keskiarvo °C (°F)

13.2
(55.8)

13.7
(56.7)

14.1
(57.4)

14.1
(57.4)

13.5
(56.3)

12.8
(55.0)

12.2
(54.0)

12.3
(54.1)

12.8
(55.0)

13.3
(55.9)

13.6
(56.5)

13.1
(55.6)

13.2
(55.8)

Keskimääräinen alin lämpötila °C (°F)

7.2
(45.0)

8.1
(46.6)

9.0
(48.2)

9.7
(49.5)

9.7
(49.5)

9.1
(48.4)

8.4
(47.1)

8.2
(46.8)

8.2
(46.8)

8.7
(47.7)

9.0
(48.2)

7.8
(46.0)

8.6
(47.5)

Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa)

16
(0.6)

29
(1.1)

55
(2.2)

77
(3.0)

84
(3.3)

58
(2.3)

46
(1.8)

42
(1.7)

54
(2.1)

85
(3.3)

69
(2.7)

31
(1.2)

646
(25.3)

Lähde: [1]


 

Maakunnat ja kunnat

Boyacán departementissa on 13 maakuntaa ja kaksi erityisaluetta, jotka on lueteltu jäljempänä 123 kunnan kanssa. Maakuntien pääkaupungit on lihavoitu.

Centro

  1. Cómbita
  2. Cucaita
  3. Chíquiza
  4. Chivatá
  5. Motavita
  6. Oicatá
  7. Siachoque
  8. Samacá
  9. Sora
  10. Soracá
  11. Sotaquirá
  12. Toca
  13. Tunja
  14. Tuta
  15. Ventaquemada

Gutiérrez

  1. Chiscas
  2. El Cocuy
  3. El Espino
  4. Guacamayas
  5. Güicán
  6. Panqueba

La Libertad

  1. Labranzagrande
  2. Pajarito
  3. Paya
  4. Pisba

Lengupá

  1. Berbeo
  2. Campohermoso
  3. Miraflores
  4. Páez
  5. San Eduardo
  6. Zetaquirá

Occidente

  1. Briceño
  2. Buenavista
  3. Caldas
  4. Chiquinquirá
  5. Coper
  6. La Victoria
  7. Maripí
  8. Muzo
  9. Otanche
  10. Pauna
  11. Quipama
  12. Saboyá
  13. San Miguel de Sema
  14. San Pablo de Borbur
  15. Tununguá

Márquez

  1. Boyacá
  2. Ciénaga
  3. Jenesano
  4. Nuevo Colón
  5. Ramiriquí
  6. Rondón
  7. Tibaná
  8. Turmequé
  9. Úmbita
  10. Viracachá

Neira

  1. Chinavita
  2. Garagoa
  3. Macanal
  4. Pachavita
  5. San Luis de Gaceno
  6. Santa María

Norte

  1. Boavita
  2. Covarachía
  3. La Uvita
  4. San Mateo
  5. Sativanorte
  6. Sativasur
  7. Soatá
  8. Susacón
  9. Tipacoque

Oriente

  1. Almeida
  2. Chivor
  3. Guateque
  4. Guayatá
  5. La Capilla
  6. Somondoco
  7. Sutatenza
  8. Tenza

Ricaurte

  1. Arcabuco
  2. Chitaraque
  3. Gachantivá
  4. Moniquirá
  5. Ráquira
  6. Sáchica
  7. San José de Pare
  8. Santa Sofía
  9. Santana
  10. Sutamarchán
  11. Tinjacá
  12. Togüí
  13. Villa de Leyva

Sugamuxi

  1. Aquitania
  2. Cuítiva
  3. Firavitoba
  4. Gámeza
  5. Iza
  6. Mongua
  7. Monguí
  8. Nobsa
  9. Pesca
  10. Sogamoso
  11. Tibasosa
  12. Tópaga
  13. Tota

Tundama

  1. Belén
  2. Busbanzá
  3. Cerinza
  4. Corrales
  5. Duitama
  6. Floresta
  7. Paipa
  8. Santa Rosa de Viterbo
  9. Tutasá, Boyacá

Valderrama

  1. Betéitiva
  2. Chita
  3. Jericó
  4. Paz de Río
  5. Socotá
  6. Socha
  7. Tasco

Distrito Fronterizo

  1. Cubará

Erityiskäsittelyalue

  1. Puerto Boyacá


 Boyacán departementin maakunnat  Zoom
Boyacán departementin maakunnat  

Demografiset tiedot

Boyacán departementin asukkaat tunnetaan espanjaksi nimellä Boyacense.

Boyacán väkiluku vuonna 2005 oli 1 255 311, ja väestötiheys oli 54,1 asukasta/km . 2

Boyacán väestöhistoria

Boyacán departementin 10 asukasluvultaan suurinta kuntaa ovat:

Kaupunki

Väestö
 (2005)

Maakunta

Tunja

154,096

Centro

Sogamoso

117,094

Sugamuxi

Duitama

107,406

Tundama

Chiquinquirá

55,786

Occidente

Puerto Boyacá

50,301

Erityiskäsittelyalue

Paipa

27,766

Tundama

Moniquirá

21,852

Ricaurte

Samacá

17,614

Centro

Garagoa

16,520

Neira

Villa de Leyva

12,032

Ricaurte


 

Talous

Maanviljely on tärkeää; täällä viljellään muun muassa sokeriruokoa, kahvia ja kaakaota. Myös karjankasvatus on tärkeää.

Kaivostoiminta on myös tärkeää, pääasiassa smaragdin ja hiilen kaivostoimintaa.



 

Mielenkiintoiset paikat

Joitakin mielenkiintoisia paikkoja osastolla ovat:

  • Monumento a los Lanceros (espanjaksi: Monumento a los Lanceros) Vargasin suon taistelun muistomerkki. Se on Kolumbian suurin muistomerkki.
  • Villa de Leyva on matkailullinen siirtomaatyylinen kaupunki ja kunta. Kaupunki sijaitsee 37 kilometriä länteen Tunjan departementin pääkaupungista.
  • Boyacán taistelun taistelukenttä Tunjan eteläpuolella.
  • Puente de Boyacá (suomeksi: Boyacán silta) on pieni silta 14 kilometrin päässä Tunjasta länteen. Se muistuttaa 7. elokuuta 1819 käydystä historiallisesta taistelusta, joka tunnetaan nimellä Boyacán taistelu.
  • Tota-järvi, maan suurin makean veden järvi.
  • Basílica of Our Lady of the Rosary Chiquinquirá. Rukousnainen on Kolumbian suojeluspyhimys.


 

Galleria

  • The Ritacuba Blanco mountain

Ritacuba Blanco -vuori

  • Monument to the Lancers

Lancersin muistomerkki

  • A street in Villa de Leyva

Katu Villa de Leyva

  • Lake Tota

Tota-järvi

  • Our Lady of the Rosary Basilica, Chiquinquirá

Rukousnaarion neitsyt Marian basilika, Chiquinquirá

  • Duitama downtown

Duitama keskustassa

  • Tunja historical centre by night

Tunjan historiallinen keskusta yöllä

  • Bridge of Boyacá

Boyacán silta

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Boyacل?


V: Boyacل on yksi Kolumbian 32 departementista.

K: Missä se sijaitsee?


V: Se sijaitsee maan keskisessä koillisosassa, lähes kokonaan Itäisen Kordileran vuoristossa Venezuelan rajalle asti, vaikka departementin länsipää ulottuu Magdalena-joelle asti.

K: Mikä on sen pääkaupunki?


V: Sen pääkaupunki on Tunja.

K: Miksi se tunnetaan nimellä "vapauden maa"?


V: Se tunnetaan nimellä "Vapauden maa", koska tällä alueella käytiin useita taisteluita, jotka johtivat Kolumbian itsenäistymiseen Espanjasta.

K: Kuinka monta departementtia Kolumbiassa on?


V: Kolumbiassa on 32 departementtia.

K: Mihin vuoristoon Boyacل ulottuu?


V: Boyacل ulottuu itäiselle Cordillera-vuoristolle ja myös Magdalena-joelle.

K: Milloin Kolumbia itsenäistyi Espanjasta?


V: Kolumbia itsenäistyi Espanjasta useiden Boyacل-alueella käytyjen taistelujen jälkeen.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3