Bou Regreg-joki (Marokko) — 240 km: Rabat, Salé ja Wadi Sala
Bou Regreg (arabiaksi: أبو رقراق) on Marokon länsiosassa sijaitseva joki, joka laskee Atlantin valtamereen Rabatin ja Salén kaupunkien välillä. Joen suistoa kutsutaan yleisesti nimellä Wadi Sala.
Sijainti ja synty
Joki on noin 240 kilometriä pitkä. Se saa alkunsa Lähi-Atlasin vuoristoalueelta noin 1 627 metrin korkeudesta, Jbel Mtourzganen (Khemissetin maakunta) ja Groun (Khénifran maakunta) tienoilta. Yläjuoksulla virtaavuus kulkee kapeiden laaksojen ja kumpujen läpi, kunnes joki levenee ja muodostaa laajan vuorovesisuiston alavirtaan.
Hydrologia
Bou Regregin suisto on vuorovesivaikutteinen: merivesi tunkeutuu sisään ja ulos vuoroveten mukana, ja alajuoksun vesitasot vaihtelevat päivästä ja vuodesta riippuen. Jokiin liittyy noin 24 kilometriä pitkä vuorovesisuisto, joka ulottuu mereltä ylävirtaan. Keskivirtaama on luokkaa 23 m3/s, mutta sateisina kausina ja tulvahuippuina virtaama voi nousta huomattavasti, jopa noin 1 500 m3/s.
Historia ja kulttuuri
Bou Regregin suisto on ollut kautta historian tärkeä asuinsija ja satama-alue. Suiston rannalla sijaitsevat Rabatin ja Salén vanhat osat, ja alueella on useita historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten muinaiset asutukset ja linnoitukset. Kasbah des Oudaias (Udayasin kasba) sijaitsee lähellä suuta ja hallitsee näkymiä Atlantille, ja suiston läheisyydessä on myös arkeologisia alueita, jotka kertovat alueen pitkästä historiasta kauppayhteyksistä ja merenkulkusta.
Ekologia ja käyttö
Suiston ja jokilaakson rannikkoalueet muodostavat tärkeitä elinympäristöjä lintujen, kalojen ja muiden vesieläinten kannalta. Vuorovesialueilla on suola- ja muta-alueita sekä kosteikkoja, jotka palvelevat muuttolintuja ja paikallista luonnon monimuotoisuutta. Alueella harjoitetaan myös maataloutta, ja jokivettä hyödynnetään kastelussa paikallisten viljelysten tarpeisiin.
Nykyään Bou Regregin suisto ja jokirannat ovat suosittuja virkistysalueita: siellä järjestetään veneily- ja melontaretkiä, rannikkokävelyjä ja kulttuuritapahtumia. Rabatin ja Salén välillä on useita silta- ja tieyhteyksiä, jotka yhdistävät kaupunkialueita ja helpottavat liikkumista suiston yli.
Hallinta ja haasteet
Jokiin ja valuma-alueeseen kohdistuu paineita urbanisaatiosta, maatalouden vedenkäytöstä ja satunnaisista tulvista. Vesivarojen hallinta, suojelualueiden perustaminen ja tulvariskien vähentäminen ovat tärkeitä kysymyksiä alueen kestävän kehityksen kannalta. Myös suiston ekosysteemien suojelu ja rantavyöhykkeiden suunnittelu ovat keskeisiä paikallisia tavoitteita.
Veden laatu
Bou Regregin vedenlaatuun liittyviä ongelmia ovat vuorovesien aiheuttama suolaisen veden tunkeutuminen, maatalousmaasta peräisin olevien nitraattien liiallinen valuminen ja elohopean aiheuttama saastuminen, jonka uskotaan johtuvan tiettyjen torjunta-aineiden käytöstä valuma-alueella.
Historia
Foinikialaiset ja karthagolaiset, jotka perustivat useita siirtokuntia Marokkoon, asuttivat Bou Regreg-joen rantaa noin kahden kilometrin päässä sen suulta Chellahin muinaisella paikalla. Tämä arkeologinen alue sisältää Sala Colonia -nimisen roomalaisen kaupungin rauniot, joihin Ptolemaios viittasi nimellä Sala. Chellah oli merkittävä muinainen satamakaupunki, jonka jäänteisiin kuuluu Decumanus Maximus eli pääväylä sekä forum, monumentaalinen suihkulähde, riemukaari ja muita roomalaisia raunioita.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Bou Regreg?
V: Bou Regreg on joki Länsi-Marokossa.
K: Mihin Bou Regreg virtaa?
V: Bou Regreg virtaa Atlantin valtamereen Rabatin ja Salén kaupunkien välillä.
K: Mikä on Bou Regregin suun nimi?
V: Bou Regregin suuta kutsutaan nimellä Wadi Sala.
K: Kuinka pitkä Bou Regreg on?
V: Bou Regreg on 240 kilometriä pitkä.
K: Mikä on Bou Regregin keskimääräinen virtaama?
V: Bou Regregin keskimääräinen purkuvirtaama on 23 m3/s.
K: Kuinka pitkälle ylävirtaan Bou Regregin vuorovesisuisto ulottuu?
V: Bou Regregin vuorovesisuisto ulottuu noin 24 kilometriä ylävirtaan.
Kysymys: Missä on Bou Regregin lähde?
V: Bou Regregin lähde on Keski-Atlaksen vuoristossa 1627 metrin korkeudessa Jbel Mtourzganen (Khemissetin maakunta) ja Groun (Khénifran maakunta) tasolla.
