Toots Thielemans – belgialainen jazzmuusikko, huuliharppu ja viheltäjä
Toots Thielemans — belgialainen jazzin mestari: legendaarinen huuliharppuykkönen, viheltäjä ja soundtrackien tunnusääni, NEA Jazz Master 2009.
Jean-Baptiste Frédéric Isidor, Baron Thielemans (29. huhtikuuta 1922 - 22. elokuuta 2016), tunnettu nimellä Toots Thielemans, oli belgialainen jazzmuusikko. Hänet tunnetaan erityisesti kitara- ja huuliharppusoitostaan sekä vihellyksestään. Thielemansia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä huuliharpunsoittajista; hänen lyyrinen, melodinen ja harmonisesti rikastettu lähestymistapansa laajensi huuliharpun paikkaa jazz-instrumenttina ja vaikutti moniin myöhempiin soittajiin.
Ura ja yhteistyöt
Thielemansin ura alkoi Euroopassa 1940-luvulla, ja pian hän toimi sekä bändinjohtajana että arvostettuna sivusoittajana. Myöhemmin hän siirtyi Yhdysvaltoihin, missä hän teki mittavan uran freelancemuusikkona ja sessio-soittajana. Hän esiintyi ja äänitti lukuisien orkestereiden, big bandien ja yhtyeiden kanssa sekä teki yhteistyötä monien tunnettujen jazzmuusikoiden kanssa. Thielemans oli mukana kymmenillä elokuvien ja televisioiden soundtrackeilla sekä mainosmusiikeissa, mikä toi hänen soittoäänensä laajalle yleisölle.
Soittotyyli ja instrumentit
Thielemans käytti pääasiassa kromattista huuliharppua ja oli tunnettu sanoinkuvaamattoman pehmeästä, lauluun verrattavasta fraseerauksestaan. Hän yhdisti huuliharpun sointimaailmaan jazzin harmoniat ja improvisaation, ja hän hallitsi myös kitaran sointivärin sekä vihellyksen ilmaisulliset mahdollisuudet. Hänen tyyliinsä kuului selkeä melodianveto, herkkä dynamiikan käyttö ja kyky soittaa huuliharpulla yhtä monipuolisesti kuin saksofonilla tai trumpetilla.
Merkittävät sävellykset ja levytykset
Toots Thielemansin tunnistettavimpia sävellyksiä on jazz-standardi Bluesette (1962), joka on levinnyt laajasti cover-versioina ja jonka melodinen, hummailua ja huuliharppua yhdistelevä sointi on jäänyt monen mieleen. Lisäksi hän teki monia soolo- ja yhteislevytyksiä uransa aikana sekä toimi arvostettuna sessiomuusikkona useilla albumeilla ja soundtrackeilla.
Palkinnot ja tunnustukset
Thielemans sai uransa aikana useita kunnianosoituksia ja tunnustuksia. Yksi merkittävimmistä oli nimitys NEA Jazz Masteriksi vuonna 2009, joka on Yhdysvaltojen korkein jazz-palkinto. Hänelle myönnettiin myös belgialainen aatelisarvo (baron), ja hänen ansioitaan on muistettu lukuisin kotimaisin ja kansainvälisin palkinnoin.
Perintö ja vaikutus
Toots Thielemansin vaikutus on suuri erityisesti huuliharpun aseman vakiinnuttamisessa jazz-instrumenttina. Hänen lyyrinen lähestymistapansa, puhdas sävy ja melodinen ilmaisu ovat innoittaneet lukuisia soittajia. Thielemansin levytykset ja esiintymiset säilyvät esikuvina niille, jotka haluavat yhdistää instrumentin laulullisuuden ja jazzin improvisatorisen perinteen.
Amerikkalaisyleisö saattaa tuntea hänet myös populaarimmasta kautta: Thielemans viheltää tunnistettavaa melodianpätkää Old Spice -partavesimainoksissa, mikä on tuonut hänen vihellyksensä tunnetuksi laajemmalle yleisölle.
Toots Thielemans kuoli 22. elokuuta 2016. Hänen laaja levytysperintönsä, sävellyksensä ja ainutlaatuinen äänensä pitävät hänet muistissa jazzin merkittävänä hahmona.
Ura
Thielemans aloitti uransa kitaristina. Vuonna 1949 hän osallistui Pariisissa jamisessioon, jossa olivat mukana Sidney Bechet, Charlie Parker, Miles Davis, Max Roach ja muut. Vuosina 1949 ja 1950 hän oli Euroopan kiertueilla Benny Goodmanin kanssa. Hän teki ensimmäisen levynsä Pariisissa bänditoverinsa, tenorisaksofonisti Zoot Simsin kanssa. Vuonna 1951 hänestä tuli Bobbejaan Schoepenin yhtyeen jäsen.
Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1952. Hän oli Charlie Parkerin All-Starsin jäsen ja työskenteli Miles Davisin ja Dinah Washingtonin kanssa. Hän soitti ja levytti muun muassa Ella Fitzgeraldin, Jaco Pastoriuksen, Peggy Leen, George Shearing Quintetin, Quincy Jonesin, Oscar Petersonin, Bill Evansin, Paul Simonin, Billy Joelin, The Happeningsin, Astrud Gilberton, Shirley Hornin ja Elis Reginan kanssa.
Toots Thielemansin jazz-standardi on "Bluesette", jossa hän käytti vihellystä ja kitaraa yhdessä. Toots levytti kappaleen ensimmäisen kerran vuonna 1962, ja Norman Gimbel lisäsi siihen sanat, ja siitä tuli suuri maailmanlaajuinen hitti. Hänen huuliharpun soittoaan voi kuulla myös elokuvissa kuten Midnight Cowboy, Jean de Florette, Sugarland Express, The Yakuza, Turkish Delight, The Getaway, French Kiss, Dunderklumpen. Hänen musiikkiaan kuultiin myös televisio-ohjelmissa, kuten Sesame Streetissä, belgialaisessa tv-sarjassa Witse ja hollantilaisessa tv-sarjassa Baantjer. Hän teki musiikin ruotsalaiseen elokuvaan Dunderklumpen! vuodelta 1974. Hän antoi myös äänensä animaatiohahmo Pellegnillotille.
Hänen vihellystään ja huuliharpun soittoaan voi kuulla Old Spicen radio- ja televisiomainoksissa, joita on tehty vuosien varrella. 1980-luvulla hän esiintyi basisti ja säveltäjä/yhtyeenjohtaja Jaco Pastoriuksen kanssa. Vuonna 1983 hän oli mukana Billy Joelin An Innocent Man -albumilla, ja hänen tavaramerkkinsä huuliharppua voi kuulla kappaleessa "Leave a Tender Moment Alone". Vuotta myöhemmin hän esiintyi Julian Lennonin kappaleessa "Too Late For Goodbyes" albumilta Valotte. Vuonna 1984 hän levytti Billy Eckstinen viimeisen albumin (I Am A Singer). Vuonna 1998 hän julkaisi ranskalaistyylisen albumin nimeltä "Chez Toots". Se sisälsi albumin Les Moulins De Mon Coeur (Sydämeni myllyt), jossa esiintyi vierailevana laulajana Johnny Mathis.
Sen lisäksi, että hän oli suosittu muusikko, hänestä pidettiin hänen vaatimattomuutensa ja ystävällisen käytöksensä vuoksi. Belgian kuningas Albert II aateloi Thielemansin vapaaherraksi vuonna 2001.
Etsiä