William Hague — brittiläinen ulkoministeri ja konservatiivipuolueen johtaja

William Hague — brittiläinen poliitikko, joka toimi ulkoministerinä ja konservatiivipuolueen johtajana; elämäkerta, uran käännekohdat ja kansainväliset kriisit.

William Jefferson Hague, Baron Hague of Richmond (lausutaan HAIG; s. 26. maaliskuuta 1961) on brittiläinen poliitikko. Hän toimi Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerinä vuosina 2010–2014. Hän oli konservatiivipuolueen johtaja kesäkuusta 1997 syyskuuhun 2001 ja toimi tuona aikana opposition johtajana. Hän edusti Richmondin (Yorks) vaalipiiriä Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneessa vuodesta 1989 vuoteen 2015.

Varhaiselämä ja koulutus

William Hague syntyi Rotherhamissa West Riding of Yorkshiren maakunnassa Englannissa. Hän nousi ensimmäiseen laajempaan julkisuuteen vuonna 1977, kun 16-vuotiaana pitämästään puheesta konservatiivipuolueen puoluekokouksessa tuli mediahuomiota. Hague opiskeli Oxfordin yliopistossa, missä hän syventyi yhteiskunta- ja politiikka-aiheisiin.

Poliittinen ura

Hague valittiin ensimmäisen kerran parlamenttiin vuoden 1989 täytevaaleissa, ja hän toimi Richmondin kansanedustajana useita vaalikausia. Ministeritehtäviin hänet nimitettiin vuonna 1995, jolloin hän toimi Walesin ministerinä (Secretary of State for Wales) vuosina 1995–1997. Konservatiivien tultua opposition osaksi vuonna 1997 Hague valittiin puolueen johtajaksi. Vuoden 2001 parlamenttivaalien tappion jälkeen hän erosi puolueen johdosta, ja hänen seuraajakseen tuli Iain Duncan Smith.

Kun David Cameron valittiin konservatiivien johtoon vuonna 2005, Hague palasi eturivin tehtäviin ja toimi puolueen varjohallituksessa erityisesti ulkopoliittisissa vastuissa (varjoulkoministeri). Hän oli tärkeä hahmo puolueen strategioissa ja ulkopoliittisissa linjauksissa ennen vuoden 2010 vaaleja.

Ulkoministerikausi 2010–2014

Vuoden 2010 vaalien jälkeen konservatiivien ja liberaalidemokraattien muodostamassa koalitiohallituksessa Hague nimitettiin ulkoministeriksi. Virassa hän käsitteli muun muassa arabikevään seurauksia, Libyan sisällissodan kriisiä 2011, Syyrian sisällissotaa sekä Krimin kriisiä ja Ukrainan tilannetta. Hague katsoi, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad oli pidettävä vallasta syrjäytettävänä, ja hallitus harkitsi ilmaiskuavun antamista vuoden 2013 aikana, mutta Britannian parlamentti ei hyväksynyt hyökkäyspäätöstä, eivätkä suunnitelmat edenneet. Hague erosi ulkoministerin tehtävästä vuonna 2014, ja seuraaja hänen paikallaan oli Philip Hammond.

Kirjallinen työ ja myöhemmät tehtävät

Hague on myös aktiivinen kirjailija ja historioitsija: hän on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa William Pitt nuoremmasta ja William Wilberforcesta. Vuoden 2015 vaaleissa hän ei asettunut ehdolle vuoden 2015 vaaleissa ja vetäytyi eduskunnan töistä. Samana vuonna hänet nimitettiin ylähuoneen jäseneksi nimellä Richmondin paroni Hague, ja hän on siitä lähtien toiminut toisinaan politiikan kommentaattorina, kirjoittanut kolumneja sekä esiintynyt julkisuudessa ja parlamentaarisissa tehtävissä ylähuoneessa.

Yleisvaikutus ja perintö

William Haguea pidetään konservatiivien vaikutusvaltaisena poliitikkona, joka yhdisti nuoren uran aikaisen karisman ja pitkäaikaisen ministerikokemuksen. Hänen uransa kattaa merkittäviä poliittisia murroskohtia Britannian nykypolitiikassa 1990-luvulta 2010-luvulle, ja hänen kirjoituksensa ovat lisänneet kiinnostusta sekä 1800–1900‑lukujen brittiläisiin valtiomiehiin että poliittiseen historiaan yleisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on William Haagin koko nimi?

K: Milloin William Hague syntyi?

Q: Missä hän sai ensimmäisen kerran kansallista huomiota?

K: Missä yliopistossa hän opiskeli?

K: Milloin hänestä tuli parlamentin jäsen?

K: Missä asemassa hän oli Cameronin hallituksessa vuoden 2010 vaalien jälkeen?

Hae kirjaimella