Alfred, Lord Tennyson – viktoriaaninen runoilija ja paroni

Alfred Tennyson, 1. paroni Tennyson, FRS (6. elokuuta 1809 – 6. lokakuuta 1892) oli Yhdistyneen kuningaskunnan runoilija ja yksi viktoriaanisen ajan vaikutusvaltaisimmista ja suosituimmista runoilijoista. Hän toimi kuningattaren runoilijana (Poet Laureate) vuodesta 1850 kuolemaansa asti ja sai vuosien mittaan laajaa arvostusta sekä kansan että kriitikoiden piirissä.

Elämä ja ura

Tennyson syntyi Somersbyssä, Lincolnshiressa, ja opiskeli Trinity Collegessa, Cambridgessa, missä hän tuli tunnetuksi lahjakkaana runoilijana. Varhaiset kokoelmat julkaistiin jo 1830-luvulla, mutta läpimurto ja laajempi maine saavutettiin myöhemmin, muun muassa vuonna 1850 julkaistun In Memoriam A.H.H. -elegian myötä. Tennyson meni naimisiin Emily Sellwoodin kanssa ja hänelle myönnettiin paronin arvonimi vuonna 1884.

Tärkeimpiä teoksia ja teemoja

Tennyson oli erinomainen kirjoittamaan lyhyitä, melodisia runoja ja balladeja. Hänet muistetaan mm. teoksista: In the valley of Cauteretz, Break, break, break, Break, The Charge of the Light Brigade, Tears, idle tears ja Crossing the Bar. Suuri osa hänen runoudestaan, kuten The Lotus Eaters, perkuu sekä klassisiin mytologisiin aiheisiin että keskiaikaiseen legendaperinteeseen; tunnettuja esimerkkejä jälkimmäisestä ovat mm. The Lady of Shalott ja eeposmaiset osat Idylls of the King -kokonaisuudessa.

Tennyson kirjoitti myös merkittäviä teoksia käyttäen tyhjiä säkeitä, kuten Idylls of the King, Odysseus ja Tithonus. Hän kokeili urallaan myös draamaa, mutta näytelmät eivät saavuttaneet runouden tasoista menestystä.

Tyyli ja vaikutus

Tennysonin runous tunnetaan soinnillisesta kielestään, mittaperusteisesta taidostaan ja kyvystä yhdistää henkilökohtaisia teemoja—muistoa, surua ja kuoleman kysymyksiä—laajempaan kulttuuriseen ja historiallaan kontekstiin. Hänen teemoissaan näkyvät usein luonto, uskonto, muistaminen ja tieteen synnyttämät kysymykset uskosta ja moraalista. Runoilijan vaikutus ulottui laajasti viktoriaaniseen kirjallisuuteen; monet myöhemmät runoilijat ja säveltäjät ammensivat hänen muotokielestään ja aiheistaan.

Vastaanotto ja merkitys

Tennyson oli elinaikanaan erittäin suosittu ja arvostettu: hänen nimensä oli yleisessä käytössä ja hänen runojaan luettiin laajalti. Myöhemmin modernistinen kritiikki asetti osan viktoriaanisesta runoudesta kyseenalaiseksi, mutta Tennysonin asema yhtenä englannin kielen keskeisistä runoilijoista on säilynyt. Hänen runonsa ovat edelleen osa opetussuunnitelmia ja laajempaa kulttuurista muistia, ja niitä tulkitaan niin historiallisena ilmiönä kuin itsenäisenä taideteoksenakin.

Hae kirjaimella