Odysseia – Homeron eepos: Odysseuksen paluu Ithakaan ja seikkailut

Odysseia – Homeron eeppinen kertomus Odysseuksen paluusta Ithakaan: mytologiset seikkailut, Troijan sota, Penelope ja Telemakos.

Odysseia on merkittävä antiikin kreikkalainen eepos. Homeros kirjoitti sen Iliaanin jatkoksi. Alkuperältään se oli suullinen eepos mykeneläisestä Kreikasta, noin 1100-luvulta eaa. Runon sankari on Odysseus, tai Odysseus, kuten häntä latinaksi kutsutaan; runo on mytologinen, ei historiallinen.

Runo kertoo Odysseuksen kymmenen vuotta kestäneestä matkasta kotiin Ithakaan Troijan sodan jälkeen. Troijan sota on Iliaan aiheena. Samaan aikaan hänen vaimonsa Penelope joutuu torjumaan monia miehiä, jotka haluavat naida hänet, ja hänen poikansa Telemakos etsii häntä.

Matkalla Odysseus ja hänen miehensä joutuvat taistelemaan hirviöitä ja monia muita vaaroja vastaan. Odysseuksen matkan tärkeimmät tapahtumat (paikat, joissa hän käy, olennot ja ihmiset, joita hän tapaa) ovat seuraavat:

Keskeiset tapahtumat ja kohtaamiset

• Ismaros (Cikoonit) – Odysseuksen retkikunta ryöstää Cikoonien kaupungin, mutta joutuu vastahyökkäyksen kohteeksi ja menettää miehiään.
• Lotossyöjät – osa miehistä jää lotoksen (unetta ja apatiaa aiheuttavan kasvin) vaikutuksen alaisiksi ja unohtaa kotimatkan; Odysseus pakottaa heidät palaamaan laivalle.
• Polyphemos, kyklopsi – myyttinen yksisilmäinen jättiläinen sieppaa ja syö osa miehistä. Odysseus sokaisee Polyphemoksen, minkä seurauksena tämän isä Poseidon alkaa kostaa Odysseukselle.
• Aiolos, tuulien herra – Aiolos antaa Odysseukselle säkin, jossa on tuulten voimat; miehet avaavat säkin vahingossa ja tuulet ajavat laivan takaisin alkuun.
• Lestrygonit – kannibalistiset jättiläiset, jotka tuhoavat useita Odysseuksen aluksia ja tappavat miehiä.
• Kirke – noita, joka muuttaa miehiä sioiksi. Odysseus vastustaa taikavoimia Hermesin avulla ja viettää Kirken luona vuoden, ennen kuin jatkaa matkaa saatuaan neuvon mennä kuolevaisten tuonelaan puhuttelemaan sokea ennustaja Tiresiasta.
• Tuonela (Nekyia) – Odysseus kutsuu puheilleen kuolleita, saa ennustuksia ja ohjeita paluuta varten sekä kohtaa muun muassa äitinsä ja sankareita menneisyydestä.
• Sirennien laulu – ovelat olennot houkuttelevat merimiehiä laulullaan; Odysseus kuuntelee heidän lauluaan kytkettynä mastoon, kun miehet peittävät korvansa vahalla.
• Skylla ja Karybdis – merivaara, jossa Odysseus menettää miehiä joko säikäyttävän Skyllan kynsiin tai Karybdis-myrskynsyöksyihin.
• Thrinakian karja (Helioksen naudat) – miehet syövät kiellosta huolimatta Helioksen pyhiä nautoja ja joutuvat karmivaan rangaistukseen: laiva hukkuu ja kaikki miehet kuolevat paitsi Odysseus.
• Ogygia ja Kalypso – jumalatar Kalypso pitää Odysseusta vankinaan seitsemän vuotta, tarjoten kuolemattomuutta, mutta Odysseus kaipaa kotia. Jumalat määräävät hänen päästettäväksi ja Odysseus rakentaa lautan.
• Phaeaciat ja Nausikkaa – Odysseus pelastuu ja haaksirikkoutuu Phaeacian kuningaskuntaan, missä prinsessa Nausikkaa auttaa. Phaeaciat auttavat Odysseusta palaamaan viimein Ithakaan.
• Ithaka: kotiinpaluu ja kostoretki – Odysseus palaa kotiin naamioituneena ja suunnittelee kostoa. Hän kohtaa uskollisen rengin Eumaeuksen, yhdistyy poikansa Telemakhoksen kanssa ja kaksikon avustuksella hän surmaa Pedonit ja muut kosijoiksi tulleet talonmiehet (kirjassa kutsutaan usein "kosijoiksi" eli suitors).
• Penelopen koetus – Penelope asettaa viimeisen testin Odysseukselle (esimerkiksi vaatevuoteen siirtämisen tarinan mukaan), jolla hän varmistaa miehen olevan todella oma puolisonsa. Lopulta koti palautetaan ja järjestys vakiintuu, joskin Poseidon vielä sekaantuu asioihin ja jumalat sovittelevat rauhan.

Rakenne, tyyli ja synty

Rakenne: Odysseia alkaa usein in medias res — tarina aloitetaan keskeltä tapahtumia, ja menneisyyden vaiheet selitetään takautumina. Runossa on selkeä jakautuminen: Telemakhian osat kertovat pojan tapahtumista, varsinainen matkaosuus kertoo Odysseuksen vaelluksista ja lopussa on kotiinpaluun ja kostoretkien loppuosa.

Kieli ja runomuoto: Eepos on alun perin suullista runoutta ja sävelletty dactylic hexameter -mittaan antiikin kreikaksi. Tekstissä on runsaasti toistuvia kaavoja, lausemuotoja ja epiteton käyttöä, jotka auttoivat kertojia muistin tukena.

Homerinen kysymys: On kiistaa siitä, oliko Homeros yksi henkilö vai joukko suullisia runonlaulajia, jotka myöhemmin yhdensivät teoksen. Moderni tutkimus korostaa pitkää suullista perinnettä ja tekstin kerrostuneisuutta.

Teemat ja merkitys

• Koti-ikävä ja matkanteko: Odysseuksen kotiinpaluun kaipuu (nostos) on keskeinen teema; runo tutkii, mitä koti ja identiteetti merkitsevät.
• Älykkyys ja viekkaus: Odysseuksen oveluus (metis) korostuu — sankari ei ole pelkästään sotaaja vaan myös kekseliäs selviytyjä.
• Vieraanvaraisuus ja oikeus: vieraanvaraisuuden (xenia) rooli ja sen rikkomisen seuraukset ovat tärkeitä moraalisia teemoja.
• Jumalten vaikutus: jumalat, erityisesti Athena ja Poseidon, ohjaavat ja rankaisevat ihmisten kohtaloita, mikä tuo esiin antiikin käsityksen ihmisen ja jumalten suhteesta.

Vaikutus ja edelleen eläminen

Odysseia on vaikuttanut länsimaiseen kirjallisuuteen vuosisatojen ajan. Sen motiivit, hahmot ja rakenteet löytyvät monista myöhemmistä teoksista. Modernit versiot ja tulkinnat — romaanit, näytelmät, elokuvat ja sävellykset — kertovat tarinan yhä uudelleen. Teoksen vaikutus näkyy esimerkiksi James Joycen Ulysses-romaanissa sekä lukuisissa nykyajalle tulkituissa kertomuksissa, joissa teeman "pitkä kotiinpaluu" voi esiintyä myös metaforana.

Lähestymistapoja lukemiseen

Odysseiaa voi lukea usealla tasolla: se on seikkailutarina, psykologinen kertomus kotona selviytymisestä, moraalinen kertomus ja runollinen teos, joka heijastaa antiikin maailmankuvaa. Lukeminen hyötyy kommentaareista ja huomioista esimerkiksi aikakauden sosiaalisista käytännöistä (vieraanvaraisuus, kunnian käsite) sekä runon suullisen perinteen piirteistä.

Yhteenvetona Odysseia on monikerroksinen teos: se kertoo jännittäviä seikkailuja mutta myös pohtii ihmisyyttä, jumalten ja ihmisten suhdetta sekä kotiin palaamisen mahdollisuutta ja hintaa.

Tarina

Kyklooppi

Kotimatkallaan Odysseus laskeutuu Kyklooppi Polyfemoksen saarelle. He menevät hänen luolaansa lampaita, juustoa ja maitoa nähdessään. Polyfemos ottaa heidät kiinni ja syö osan Odysseuksen miehistä. Odysseus huijaa ja sokeuttaa hänet, ja he pakenevat. Kyklooppi rukoilee isäänsä Poseidonia, ettei Odysseus pääsisi kotiin Ithakaan, ja jos hänen kohtalonsa olisi, Odysseus menettäisi kaikki miehensä, laivansa ja löytäisi vaikeuksia kotonaan. Tästä rukouksesta tuli Odysseuksen juonikuvio.

Seireenit

Odysseuksen ja hänen laivansa on ohitettava seireenien saari. Seireenit lauloivat aina hyvin kauniisti, joten merimiehet yrittivät mennä heidän luokseen, mutta heidän laivansa tuhoutuivat ja he kuolivat. Odysseus käskee miehiään laittamaan vahaa korviinsa, jotta he eivät kuulisi seireenien laulua. Hän myös käskee miehiään sitomaan hänet laivan mastoon, jotta hän ei voisi mennä seireenien luo kuullessaan niiden laulun. Hänen miehensä voivat sitten katsoa Odysseusta ja nähdä, kun hän ei enää kuule seireenejä, koska hän on taas rauhallinen. Silloin he voivat ottaa vahan pois korvistaan ja vapauttaa Odysseuksen.

Calypso

Paettuaan mereltä ja kuoltuaan miehensä Odysseus saapuu Ogygian saarelle. Tällä saarella asuu nymfi Kalypso, ja Odysseus asui hänen luonaan seitsemän vuotta. Mutta sitten jumala Hermes tuli ja kertoi hänelle, että jumalten mukaan hänen oli päästettävä Odysseus menemään. Kalypso lupasi Odysseukselle kuolemattomuuden (että hän eläisi ikuisesti), jos hän jäisi, mutta Odysseus halusi palata vaimonsa Penelopen luo. Niinpä Odysseus rakensi lautan ja jätti hänet.

Faeakialaiset

Myrskyn jälkeen Odysseus saapuu faeakialaisten saarelle. Sieltä hänet löytää kuninkaan tytär Nausicaä. Nausicaä vie hänet isänsä, kuningas Alkinooksen palatsiin. Siellä ollessaan Odysseus kertoo matkansa tarinan. Tämän jälkeen Alkinoos antaa Odysseukselle laivan ja lähettää hänet kotiin Ithakaan.

Paluu kotiin

Koko tämän ajan Penelope on pitänyt kosijat loitolla juonella (tempulla). Hän lupaa, että "valitsen, kun olen kutonut tämän kankaan valmiiksi", joka on Odysseuksen isän hautakangas. Joka ilta hänen palvelijansa kuitenkin purkaa edellisen päivän työn. Tarinasta tekee todentuntuisemman se, että Penelope muuttuu levottomaksi. Jumalatar Athene saa Penelopen tuntemaan tarvetta näyttää itseään ja lietsoa kosijoiden haluja.

Odysseus palaa lopulta Ithakaan, jossa hän naamioituu kerjäläiseksi. Hän menee kotiinsa ja tapaa poikansa Telemakosin. Yhdessä he tappavat kosijat, jotka yrittävät naida Penelopen saadakseen hänen valtakuntansa. Myöhemmin kosijoiden perheet tulevat tappamaan Odysseuksen kostoksi. Jumalatar Athene auttaa Odysseusta saamalla heidät pysähtymään ja luopumaan taistelusta.

Homeros, Odysseia, 1400-luvun kolmas neljännes (British Library).


Calypso ja Hermes


Odysseus Polyfemoksen luolassa


Odysseus ja seireenit, kirjoittanut J. W. Waterhouse.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Odysseia?

K: Kuka on Odysseuksen kirjoittaja?

K: Kuka on Odysseuksen sankari?

K: Onko Odysseia historiallinen vai mytologinen runo?

K: Mikä on Ilias-teoksen aihe?

K: Kuinka pitkä on Odysseuksen kotimatka Ithakaan?

Kysymys: Millaisia vaaroja Odysseus ja hänen miehensä kohtaavat matkansa aikana Odysseuksessa?

Hae kirjaimella