W. Ford Doolittle – evoluutio- ja molekyylibiologi, endosymbioositeoria
W. Ford Doolittle — evoluutio- ja molekyylibiologi, Dalhousien emeritus; endosymbioosi- ja horisontaalisen geeninsiirron pioneeri, joka haastaa perinteisen elämänpuun näkemyksen.
W. Ford Doolittle FRSC (syntynyt 21. helmikuuta 1941 Urbanassa, Illinoisin osavaltiossa) on Dalhousien yliopiston emeritusprofessori Halifaxissa, Nova Scotiassa. Hän on kansainvälisesti tunnettu evoluutio- ja molekyylibiologi, jonka tutkimus on vaikuttanut merkittävästi käsityksiimme solujen ja perimän alkuperästä.
Doolittle on evoluutio- ja molekyylibiologi. Hän on muun muassa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen ja Kanadan kuninkaallisen seuran (Royal Society of Canada) jäsen sekä useiden tieteellisten palkintojen saaja. Hän on toiminut pitkään akateemisissa tehtävissä ja ohjannut monia väitöskirjoja ja tutkijatohtoreita Dalhousiessa.
Tutkimustyössään Doolittle on keskittynyt erityisesti bakteerien ja organellien evoluutioon. Hän tutki laajasti syanobakteereja ja niiden sukulaisuussuhteita, ja hänen molekyylibiologiset havaintonsa tarjosivat vahvaa tukea endosymbioositeorialle, jonka mukaan nykyisten kasvi- ja leväsolujen kloroplastit ovat peräisin fotosynteettisistä bakteereista. Doolittlen työt käyttivät hyväksi DNA- ja RNA-järjestyksiä sekä molekyylifilogenian menetelmiä havainnollistaakseen, miten orgaanellien geenit ja perimä olivat liittyneet prokaryoottisiin esivanhempiin.
Hänellä on myös laaja-alainen näkemys eukaryoottien alkuperäisestä evoluutiosta. Doolittle korosti, että eukaryoottien perimä näyttää muodostuneen monimutkaisista tapahtumista, joissa symbioottinen solujen yhdistyminen (esimerkiksi mitochondrion ja kloroplastin alkuperä) ja geenien siirtyminen eri taksonien välillä ovat olleet keskeisessä roolissa. Tämän vuoksi hän on ollut keskeinen ääni keskustelussa siitä, miten selittää eukaryoottien sellainen "sekoittunut" perimä.
Doolittle oli yksi varhaisista tutkijoista, joka toi esiin horisontaalisen geeninsiirron (geenien siirtyminen eri yksilöiden tai lajien välillä, ei aina vanhemmalta jälkeläiselle) merkityksen prokaryoottien evoluutiossa. Hän osoitti, että geeninsiirto voi selittää monia bakteeriryhmien odottamattomia sukulaisuussuhteita ja että tämä ilmiö vaikeuttaa yksinkertaisen, ainutlaatuisen "elämän puun" piirtämistä, jossa kaikki lajien väliset suhteet olisivat puhtaasti haarautuvia.
Vuonna 1981 Doolittle sai julkisuutta esseestään "Is Nature Really Motherly?", joka julkaistiin The CoEvolution Quarterly -lehdessä. Siinä hän kritisoi J. E. Lovelockin Gaia-teorian tiettyjä tulkintoja, erityisesti ajatusta luonnon itsesäätelystä ja teleologisista tulkinnoista. Doolittlen kirjoitusta siteerataan usein keskusteluissa, joissa arvioidaan, miten laajasti biologian mekanismeja voidaan tulkita "älykkäänä" tai tarkoituksenmukaisena järjestelmänä.
Doolittlen tieteellinen kanta on selkeästi luonnontieteellinen: hän ei kannata älykästä suunnittelua, mutta häntä motivoi tarve kyseenalaistaa yksinkertaisia tai liian yleistettyjä malleja evoluutiosta. Hänen mukaansa yhden yhteisen esi-isän ja koko maapallon elämän puu ei välttämättä ole ainoa kuvaus elämän historiasta; evoluutio on voinut edetä monimuotoisin mekanismein, kuten suorien symbioosien, geeninsiirtojen ja paikallisten adaptaatioiden kautta. Yksi yhteinen esi-isä ja pelkkä puun muotoinen malli ovat siis hänen mukaansa vain yksi mahdollinen tapa ymmärtää elämän historiaa.
Vaikutuksensa Doolittle on tehnyt paitsi perustutkimuksen kautta myös osallistumalla laajempiin tieteellisiin keskusteluihin: hän on kirjoittanut katsausartikkeleita, esseitä ja osallistunut debatteihin, jotka koskevat taksonomiaa, filogeniaa ja evoluutioteoriaa. Hänen työnsä on auttanut suuntaamaan huomiota siihen, että molekyylidata voi muuttaa perinteisiä käsityksiä sukupuun rakenteesta ja evoluution mekanismeista.
Nykyään Doolittle tunnetaan laajalti kriittisenä ja analyyttisenä ajattelijana, joka korostaa monipuolisten mekanismien ja molekyylitiedon merkitystä evoluutiobiologiassa. Hänen tutkimuksensa on vaikuttanut siihen, miten tutkijat rakentavat malleja elämän alkuperästä ja suhteista, ja ne ovat osaltaan johtaneet siihen, että evoluutiobiologiassa otetaan yhä laajemmin huomioon verkostomaiset ja retikulaariset prosessit perinteisen yksipuisten sukuhaarojen rinnalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Missä W. Ford Doolittle on syntynyt?
V: W. Ford Doolittle syntyi Urbanassa, Illinoisissa 21. helmikuuta 1941.
K: Mikä on W. Ford Doolittlen ammatti?
A: W. Ford Doolittle on evoluutio- ja molekyylibiologi ja Dalhousien yliopiston emeritusprofessori Halifaxissa, Nova Scotiassa.
K: Mitä palkintoja W. Ford Doolittle on saanut?
V: W. Ford Doolittle on muun muassa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen ja Kanadan kuninkaallisen seuran jäsen (Fellow of the Royal Society of Canada), ja hän on saanut muita palkintoja biologian alalla tekemästään työstä.
K: Mitä tutkimuksia W. Ford Doolittle teki?
V: W. Ford Doolittle tutki syanobakteereja ja löysi todisteita kloroplastien endosymbiontista alkuperästä sekä teorian eukaryoottien alkuperäisestä evoluutiosta ja osoitti, miksi horisontaalinen geeninsiirto on tärkeää prokaryoottien evoluutiolle.
Kysymys: Mikä W. Ford Doolittlen artikkeli sai huomiota vuonna 1981?
V: Vuonna 1981 The CoEvolution Quarterly -lehdessä julkaistu WFordDoolden artikkeli "Is Nature Really Motherly?" sai huomiota, ja J E Lovelockin kriitikot siteerasivat sitä usein, koska siinä kritisoitiin Lovelockin Gaia-teorian muotoilua.
Kysymys: UskookoWFordDoole, että kaiken kattava Tree Of Life on oikea?
V: Ei, WFordDoole ei usko, että kaiken kattava elämän puu on oikea, mutta hän ei myöskään kannata älykästä suunnittelua, koska hän uskoo, että evoluutio olisi voinut tapahtua ilman yhtä ainoaa yhteistä esi-isää tai elämän puuta maapallolla.
Etsiä