Syanobakteerit
Syanobakteerit ovat fotosynteesiä harjoittavien bakteerien taksoni. Ne eivät ole leviä, vaikka niitä kutsuttiinkin joskus sinileviksi. Kyseessä on bakteerien suku, johon kuuluu noin 1500 lajia. Endosymbiontiteorian mukaan kloroplastit (plastidit) polveutuvat syanobakteereista. Niiden DNA-profiili on todiste tästä.
Syanobakteereilla on erittäin pitkä fossiilinen historia, joka alkaa ainakin 3500 miljoonan vuoden takaa. Ne olivat arkaaisen ja proterotsooisen kauden stromatoliittien pääeliöitä.
Syanobakteerien kyky hapen avulla tapahtuvaan fotosynteesiin on erittäin merkittävä. Maapallon varhainen ilmakehä oli suurelta osin pelkistävä eli ilman happea. Stromatoliittien syanobakteerit olivat ensimmäiset tunnetut organismit, jotka fotosyntetisoivat ja tuottivat vapaata happea. Noin miljardin vuoden kuluttua tämän fotosynteesin vaikutuksesta ilmakehässä alkoi valtava muutos. Prosessi, jota kutsutaan suureksi hapettumistapahtumaksi, kesti kauan. Lopulta se tappoi suurimman osan niistä eliöistä, jotka eivät kyenneet elämään hapessa, ja johti nykypäivän kaltaiseen ympäristöön, jossa useimmat eliöt käyttävät ja tarvitsevat happea.
Syanobakteerin rakenne
O:n 2kertyminen maapallon ilmakehään. Punaiset ja vihreät viivat kuvaavat arvioiden vaihteluväliä, kun taas aika on mitattu miljardeja vuosia sitten.
Syanobakteerien "kukinta" lammessa.
Valon havaitseminen
Syanobakteereilla on tapa havaita valoa. Conrad Mullineaux Lontoon Queen Maryn yliopistosta sanoi: "Se pystyy havaitsemaan, missä valo on, ja tiedämme sen sen liikesuunnasta".
"Yksisoluisessa lammikkolumessa he havaitsivat, miten saapuvat säteet taipuvat ötökän pallomaisen pinnan vaikutuksesta ja keskittyvät solun toisella puolella olevaan pisteeseen. Siirtymällä vastakkaiseen suuntaan tuohon kirkkaaseen pisteeseen nähden mikrobi liikkuu kohti valoa".
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on syanobakteeri?
V: Syanobakteerit ovat bakteerien taksoni, joka harjoittaa fotosynteesiä. Ne eivät ole leviä, vaikka niitä kutsuttiinkin aikoinaan sinileviksi. Kyseessä on bakteerien suku, johon kuuluu noin 1500 lajia.
K: Kuinka kauan syanobakteereista on olemassa fossiilisia tietoja?
V: Syanobakteerien fossiilitiedot ovat olleet olemassa ainakin 3 500 miljoonaa vuotta.
K: Millainen oli maapallon varhainen ilmakehä?
V: Maapallon varhainen ilmakehä oli suurelta osin pelkistävä eli se ei sisältänyt happea.
K: Miten syanobakteerien läsnäolo vaikutti ilmakehään?
V: Syanobakteerien läsnäolo stromatoliiteissa mahdollisti niiden fotosynteesin ja vapaan hapen tuottamisen, mikä johti prosessiin, jota kutsutaan suureksi hapettumistapahtumaksi ja joka muutti ilmakehää ajan mittaan ja lopulta tappoi useimmat organismit, jotka eivät kyenneet elämään happiympäristöissä.
K: Mitkä todisteet tukevat endosymbiontiteoriaa?
V: Endosymbiontiteorian mukaan kloroplastit (plastidit) polveutuvat syanobakteereista, ja niiden DNA-profiili tarjoaa todisteita tämän väitteen tueksi.
K: Mitä syanobakteerien fotosynteesi mahdollistaa?
V: Syanobakteerien fotosynteesi antaa niille mahdollisuuden tuottaa vapaata happea ympäristöönsä.
Kysymys: Kuinka kauan kesti suuren happitapahtuman tapahtuminen fotosynteesin alkamisen jälkeen? V: Kesti noin miljardi vuotta, ennen kuin Suuri happeutumistapahtuma tapahtui sen jälkeen, kun syanbakteerien fotosynteesi alkoi.
