Br'er Rabbit – Remus-sedän nokkela huijarijänis ja kulttuuriperintö

Br'er Rabbit (myös kirjoitusasultaan Bre'r Rabbit tai Brer Rabbit tai Bruh Rabbit, otsikolla "Br'er" lausutaan /ˈbrɛər/) on tärkeä hahmo Remus-sedän tarinoissa Etelä-Yhdysvalloissa. Hän on juonikas hahmo, ja yleensä hän voittaa tai pakenee, koska hän on nokkela, ei siksi, että hän on vahva.

Br'er Rabbit oli peräisin sekä afrikkalaisesta että cherokee-kulttuurista. Disney käytti hahmoa myöhemmin The Song of the South -elokuvassaan.

Eräässä cherokee-tarinassa "kettu ja susi heittävät huijarijäniksen tiheikköön, josta jänis pakenee nopeasti". Cherokee-kanin ja huijarin "sulautuminen (sekoittuminen) ... afrikkalaisten orjien kulttuuriin". "Itse asiassa suurin osa Br'er Rabbit -tarinoista oli peräisin (tuli) cherokee-myytteistä."

Alkuperä ja vaikutteet

Br'er Rabbit -kertomukset syntyivät monikerroksisessa kulttuurisessa ympäristössä. Useimmat tutkijat korostavat, että tarinoihin on vaikuttanut voimakkaasti länsi- ja keskiafrikkalainen jänishahmojen ja huijaritarinoiden perinne, mutta myös Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kertomusrinnasteita on tunnistettu. Vaikutteet ovat sulautuneet yhteen orjakulttuurin, paikallisten myyttien ja oraalisen perinteen kautta. Hahmon ydinominaisuus on älykkyyden ja nokkeluuden korostaminen fyysisen voiman sijaan.

Tarinalliset motiivit ja tunnetut kertomukset

Useissa Br'er Rabbit -tarinoissa toistuvat samat juonikaudet ja hahmot, esimerkiksi:

  • Tar baby -kertomus, jossa jänis jää kiinni taikinasta tai liimamaisesta hahmosta ja joutuu kekseliääseen irti­pääsyratkaisuun.
  • Briar patch eli piikkipusikkokikko, jossa jänis teeskentelee pelastamattomuutta, vaikka todellisuudessa piikkipusikka on hänen turvapaikkansa.
  • Toistuvat vastustajat kuten Br'er Fox ja Br'er Bear, jotka edustavat joko uhkaa tai tilaisuuden näyttääkseen jäniksen älyn.

Uncle Remus ja Joel Chandler Harris

Br'er Rabbit -tarinat tunnetaan erityisesti siitä, että kirjailija Joel Chandler Harris julkaisi 1800-luvun lopulla kokoelmia, joissa kertojana esiintyy kuvitteellinen Remus-sedän (Uncle Remus) hahmo. Harris tallensi ja muokkasi suullista perinnettä kirjoitettuun muotoon, mutta hänen työtään on sittemmin kritisoitu: osa tutkijoista katsoo, että Harris esitti kertomukset plantation-ajan nostalgisessa valossa ja saattoi muokata muotoa ja sisältöä omien tavoitteidensa mukaan. Samalla hänen kokoelmansa kuitenkin säilyttivät ja levittivät laajempaan tietoisuuteen monia oraalisen perinteen kertomuksia.

Disney-sovitus ja kiistat

The Song of the South (1946) esitteli Br'er Rabbitin laajemmalle yleisölle animaatiovoimin ja sekoitti live-action- ja animaatiojaksoja. Elokuva ja sen esitystapa ovat olleet kiistanalaisia, koska ne yhdistivät afrikkalaisperäisen kansantarun plantation-ajan romantisoituun kuvaukseen. Disney-yhtiö on sittemmin välttänyt laajaa uudelleenjulkaisua Yhdysvalloissa ja elokuva herättää edelleen keskustelua historiallisesta kontekstista ja rodullisesta esityksestä.

Kulttuuriperintö ja nykyaikainen merkitys

Br'er Rabbitin kertomukset ovat osa laajempaa afroamerikkalaista ja eteläistä kansanperinnettä. Ne toimivat esimerkkinä siitä, miten suullinen perinne voi säilyttää yhteisön kokemuksia, selviytymisen keinoja ja moraaliohjeita. Hahmon nokkeluus on inspiroinut lukuisia uudelleenkerrontoja, lastenkirjoja, sarjakuvia, näytelmiä ja tieteellistä tutkimusta. Samalla kertomukset herättävät keskustelua kulttuurisesta omimamisesta, lähdeaineiston dokumentoinnista ja siitä, miten historiallinen konteksti vaikuttaa perinteen tulkintaan.

Tutkimusnäkökulmia

Folkloristit ja antropologit tutkivat Br'er Rabbit -perinnettä vertailemalla tarinamalleja afrikkalaisiin, karibialaisiin ja alkuperäiskansojen kertomuksiin. Monet korostavat, että tarinoiden syntyyn ja leviämiseen vaikuttivat pakollisesti kulttuurien kohtaamiset orjuuden, siirtomaahistorian ja paikallisten yhteisöjen vuorovaikutuksen kautta. Tulkinnat vaihtelevat: jotkut näkevät hahmon ensisijaisesti afrikkalaisperäisenä tricksterinä, toiset korostavat sulautumista paikallisiin myytteihin ja tarinaperinteisiin.

Jatkuva perinne

Br'er Rabbitin tarinat elävät edelleen, kun uusia tekijöitä ja yhteisöjä tulkitsevat niitä omasta näkökulmastaan. Hahmo muistuttaa siitä, miten kertomukset voivat toimia voimavarana, opettaa strategioita vaikeuksien voittamiseksi ja heijastaa yhteisöjen arvoja. Samalla tärkeää on käsitellä tarinoihin liittyvää historiallista taustaa avoimesti ja kriittisesti.

Br'er Rabbitin uni, kirjasta Remus-setä, hänen laulunsa ja sanontansa: The Folk-Lore of the Old Plantation, 1881.Zoom
Br'er Rabbitin uni, kirjasta Remus-setä, hänen laulunsa ja sanontansa: The Folk-Lore of the Old Plantation, 1881.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka on Br'er Rabbit?


V: Br'er Rabbit on hahmo Remus-sedän tarinoissa Etelä-Yhdysvalloissa.

K: Miten Br'er Rabbit yleensä voittaa tai pakenee?


V: Br'er Rabbit voittaa tai pakenee yleensä siksi, että hän on fiksu, ei siksi, että hän on vahva.

K: Mistä Br'er Rabbit on kotoisin?


V: Br'er Rabbit on peräisin sekä afrikkalaisesta että cherokee-kulttuurista.

K: Miten Disney käyttää Br'er Rabbitia?


V: Disney käytti hahmoa elokuvassaan Etelän laulu.

K: Missä Cherokee-tarinassa Br'er Rabbit mainitaan?


V: Cherokee-tarinassa "kettu ja susi heittävät huijarijäniksen tiheikköön, josta jänis pakenee nopeasti".

K: Miten Cherokee-kanin huijari vaikutti Br'er Rabbit -tarinoihin?


V: Cherokee-kanin huijari "sulautui (sekoittui) ... afrikkalaisten orjien kulttuuriin". "Itse asiassa suurin osa Br'er Rabbit -tarinoista oli peräisin (tuli) cherokee-myytteistä."

Kysymys: Miksi Br'er Rabbit menestyy Remus-sedän tarinoissa?


V: Br'er Rabbit menestyy nokkeluutensa ansiosta.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3