Apinoiden planeetta (1968) – Franklin J. Schaffnerin ohjaama tieteiselokuva
Apinoiden planeetta (1968) – Franklin J. Schaffnerin ohjaama tieteiselokuva, jossa Charlton Heston kohtaa dystooppisen apinayhteiskunnan. Klassikko, joka mullisti lajityypin.
Apinoiden planeetta on yhdysvaltalainen tieteiselokuva, joka julkaistiin vuonna 1968 ja jonka ohjasi Franklin J. Schaffner. Se perustuu Pierre Boullen kirjoittamaan ja vuonna 1963 julkaistuun romaaniin La planète des singes. Elokuvan pääosassa nähdään Charlton Heston, ja siinä esiintyvät Roddy McDowall, Kim Hunter, Maurice Evans, James Whitmore, James Daly ja Linda Harrison. Sen julkaisi 20th Century Fox.
Juoni lyhyesti
Elokuva seuraa astronautti George Tayloria (Charlton Heston), joka herää valtameren rannalle vieraalta planeetalta sen jälkeen, kun avaruusalus on kulkenut tuntemattoman häiriön kautta. Hän löytää maailman, jossa ihmiset ovat alistetussa asemassa ja älykkäät apinat hallitsevat yhteiskuntaa. Taylor yrittää ymmärtää uutta ympäristöään, saa liittolaisia ja lopulta paljastaa planeetan synkemmän historian ja yllätyksellisen käänteen, joka on yksi elokuvahistorian tunnetuimmista yllätyksistä.
Tuotanto ja avainhenkilöt
Elokuvan tuotti Arthur P. Jacobs ja ohjauksesta vastasi Franklin J. Schaffner. Sävellyksestä vastasi Jerry Goldsmith, jonka moderni ja vaikuttava ääniraita sai paljon huomiota. Elokuvan apinameikit luotiin John Chambersin johtamassa ryhmässä; meikkityö oli uraauurtavaa ja Chamberille myönnettiin myöhemmin kunniamaininta Academy Award -akatemialta erinomaisesta meikkityöstä ennen kuin meikkipalkinto tuli kilpailtavaksi kategoriaksi.
Teemat ja tyyli
Apinoiden planeetta käsittelee teemoja kuten ihmisen ylpeys, vallankäyttö, ennakkoluulot ja sodan jälkeinen pelko. Elokuva käyttää tieteisasetelmaa sosiaalisena satiirina ja varoituksena ihmiskunnan mahdollisista itsetuhoisista seurauksista. Visuaalisesti ja kertomuksellisesti se yhdistää seikkailun, psykologisen jännityksen ja filosofisen pohdinnan.
Musiikki ja ilme
Jerry Goldsmithin sävellys on voimakas ja kokeileva, ja se on yksi elokuvan tunnistettavimmista elementeistä. Meikki- ja lavastusratkaisut loivat uskottavan apinayhteiskunnan ja vaikuttivat voimakkaasti siihen, miten tulevat tieteiselokuvat kuvaisivat ei-inhimillisiä hahmoja ja dystooppisia maailmoja.
Vastaanotto ja vaikutus
Elokuva oli sekä kaupallinen että kulttuurinen menestys. Arvostelijat olivat aluksi jakautuneita, mutta ajan myötä teos vakiinnutti asemansa modernina klassikkona, josta on tullut tiivis osa populaarikulttuuria. Erityisen tunnettu on elokuvan loppukohtaus, jossa paljastuu, että Taylor on koko ajan ollut Maassa — tämä käänne on jäänyt elokuvahistoriaan ikonisena yllätyksenä.
- Palkinnot: Elokuva sai useita ehdokkuuksia ja tunnustuksia; erityisesti Jerry Goldsmithin musiikki noteerattiin ja John Chambers sai kunniapalkinnon meikkityöstä.
- Jälkivaikutus: Elokuva synnytti useita jatko-osia, televisiosarjan, sarjakuvia ja lukuisia uudelleentulkintoja.
Jatkot ja uudelleenversiot
Menestyksen seurauksena syntyi useita jatko-osia 1960–70-luvuilla sekä televisiosarja. Elokuva on myös inspiroinut uudelleenfilmatisointeja, joista tunnetuin on Tim Burtonin ohjaama versio vuodelta 2001 sekä moderni reboot-trilogia, joka alkoi vuodesta 2011 alkavalla Rise of the Planet of the Apes -elokuvalla.
Miksi elokuva on merkittävä
Apinoiden planeetta on merkittävä sekä tieteiselokuvan että yleisemmin elokuvataiteen historiassa sen rohkean aihevalinnan, vaikuttavien visuaalisten ratkaisujen ja yllätyksellisen loppunsa vuoksi. Se toi uusia mahdollisuuksia meikkiteollisuudelle, laajensi tieteiselokuvan teemoja yhteiskunnalliseen kritiikkiin ja pysyy edelleen usein viitattavana teoksena, kun keskustellaan elokuvan vaikutuksesta ja ikonografiasta.
Juoni
Elokuvan tarina kertoo astronauttimiehistöstä, joka lähtee Maasta avaruusmatkalle ja tekee pakkolaskun 40. vuosisadalla sijaitsevalle, oletettavasti vieraalle planeetalle. Kolme miehistön neljästä jäsenestä selviää onnettomuudesta, ja eloonjääneet huomaavat, että maailmassa asuu apinayhteisö, johon kuuluu simpansseja, gorilloja ja orankeja. Näillä apinoilla on ihmisten älykkyys sekä kyky puhua ja kävellä pystyssä kuten ihmiset. Ihmisiä kohdellaan tässä yhteiskunnassa kuin orjia, ja he elävät erämaassa ilman kykyä puhua. Elokuvan lopussa yksi miehistön jäsenistä löytää Vapaudenpatsaan ja tajuaa, että he olivat koko ajan Maassa.
Vastaanotto ja vaikutusvalta
Apinoiden planeetta oli lipputulomenestys, mikä tarkoittaa, että se tuotti hyvän määrän rahaa ja sai kriitikoilta erittäin myönteisiä arvioita. Elokuva sai kiitosta siitä, että siinä käsiteltiin muun muassa luokkaeroja, uskontoa, orjuutta, rasismia ja ydinteknologiaa. Sitä seurasi neljä jatko-osaa: Apinoiden planeetan alla (1970), Pako apinoiden planeetalta (1971), Apinoiden planeetan valloitus (1972) ja Taistelu apinoiden planeetasta (1973). Vuonna 1974 esitettiin live action -televisiosarja ja vuonna 1975 ilmestyi animaatioelokuva Paluu apinoiden planeetalle (Return to the Planet of the Apes). Animaatiosarjakuvassa The Fairly Oddparents jaksossa Abra-Catastrophe on jakso, jossa ihmiset ovat orjia luolamiehiä ja apinat heidän yliherrojaan!
Vuonna 2001 elokuvasta tehtiin Tim Burtonin ohjaama uusintafilmatisointi, jossa näyttelivät Mark Wahlberg, Helena Bonham Carter ja Tim Roth. Elokuussa 2011 sarja käynnistettiin uudelleen elokuvalla Rise of the Planet of the Apes. Tätä seurasi vuonna 2014 Dawn of the Planet of the Apes ja vuonna 2017 julkaistiin jatko-osa War of the Planet of the Apes.
Etsiä