Mikä on kiusaaminen? Määritelmä, muodot ja ehkäisy
Tutustu kiusaamisen määritelmään, muotoihin ja tehokkaisiin ehkäisykeinoihin — tunnista merkit, puutu ajoissa ja suojele koulua sekä työyhteisöä.
Määritelmä
Kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista satuttamista, pelottelua tai alistamista, jossa toisella osapuolella on vähemmän valtaa tai mahdollisuuksia puolustautua. Kiusaamisen tunnusmerkkejä ovat jatkuvuus, valtasuhde (esimerkiksi fyysinen voima, sosiaalinen asema tai tiedollinen etu) ja satuttava tarkoitus. Kiusaaminen voi kohdistua yksittäiseen henkilöön tai ryhmään.
Kiusaamisen muodot
- Fyysinen kiusaaminen: lyöminen, potkiminen, tavaroiden hajottaminen tai muu kehon koskemiseen liittyvä väkivalta.
- Verbaalinen kiusaaminen: haukkuminen, nimittely, uhkailu tai toisten alentaminen sanoilla.
- Sosiaalinen tai psykologinen kiusaaminen: eristämisen, juorujen levittämisen, toisten hyväksynnän eväämisen tai ryhmän ulkopuolelle jättämisen keinot.
- Kyberkiusaaminen: häirintä, pilkkaaminen, nöyryyttäminen tai yksityisen tiedon julkaiseminen verkossa, sosiaalisessa mediassa tai mobiilisovelluksissa.
- Muodostunut tai piilottu kiusaaminen: tahallisen tiedon salaaminen auttajilta (opettajilta, esimiehiltä), silminnähtävän kiusaamisen huomiotta jättäminen tai avustaminen kiusaajaa suojaamalla.
Osapuolet ja sivustakatsojat
Kiusaajiksi kutsutaan niitä, jotka aiheuttavat vahinkoa. Kiusaamisen uhreiksi voi joutua kuka tahansa iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tärkeä osa tilannetta ovat myös sivustakatsojat: ihmiset, jotka näkevät kiusaamisen. He voivat pahentaa tilannetta jättämällä asian huomiotta tai suojelemalla kiusaajaa, mutta he voivat myös auttaa tilanteen korjaamisessa puuttumalla tai hakemalla apua. Kun sivustakatsojat tietävät, mitä tehdä, ja toimivat, heidän tukensa voi merkittävästi estää tai lopettaa kiusaamisen.
Seuraukset
Kiusaamisella voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia uhrin fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, kuten ahdistusta, masennusta, unihäiriöitä, heikentynyttä itsetuntoa ja koulu- tai työssäkäyntivaikeuksia. Kiusaaminen voi vaikuttaa myös koulun tai työyhteisön ilmapiiriin, turvallisuudentunteeseen ja oppimiseen/tuottavuuteen.
Ehkäisy ja puuttuminen
- Varhainen puuttuminen: aikuiset ja ikätoverit voivat puuttua heti pieniin konflikteihin ennen kuin ne eskaloituvat.
- Selkeät säännöt ja seuraamukset: koulut ja työpaikat voivat laatia ohjeistuksia, joissa kuvataan kielletty käytös ja sen seuraukset.
- Opetus ja tietoisuus: keskustelut empaattisuudesta, erilaisuuden kunnioittamisesta ja konfliktinratkaisutaidoista vähentävät kiusaamista pitkällä tähtäimellä.
- Tukitoimet uhrille: turvallinen tilanne, kuunteleva aikuinen, tarvittaessa psykologinen tuki ja selkeä suunnitelma tilanteen korjaamiseksi.
- Sivustakatsojien kouluttaminen: rohkaisemalla sivustakatsojia toimimaan (raportoimaan, tukemaan uhria, hakemaan apua) saadaan muutos aikaan tehokkaammin.
- Verkon valvonta ja säännöt: opetetaan turvallista internetin käyttöä, yksityisyydensuojaa ja miten reagoida kyberkiusaamiseen.
Rooli kouluhenkilökunnalla ja lainsäädäntö
Opettajat ja henkilökunta toimivat usein tärkeimpänä ensilinjan suojana kouluissa. Heidän tehtävänään on tunnistaa kiusaaminen, puuttua siihen ja tukea sekä uhria että kiusaajaa muutoksen mahdollistamiseksi. Monet oppilaitokset laativat kiusaamisen vastaisia toimintasuunnitelmia ja järjestävät koulutusta henkilökunnalle ja oppilaille.
Joissakin maissa ja alueilla kiusaamisen torjumiseksi on olemassa myös oikeudellisia säädöksiä. Lailla voidaan kieltää esimerkiksi lähestyminen, häirintä tai henkilön yksityisyyden loukkaaminen tietyissä tilanteissa. Lainsäädäntö voi tarjota mahdollisuuksia puuttua vakaviin tapauksiin, mutta ennaltaehkäisy ja yhteisön toiminta ovat usein tehokkaampia keinoja estää kiusaamisen syntyminen.
Yhteenveto
Kiusaaminen on monimuotoinen ongelma, joka vaatii yhteisön laajaa huomiota: yksilöiden, sivustakatsojien, koulun tai työpaikan henkilökunnan ja lainsäädännön yhteistyötä. Tunnistamalla erilaiset kiusaamisen muodot, puuttumalla ajoissa ja tukemalla uhreja ja muuttumishalukkaita kiusaajia voidaan luoda turvallisempia ja kunnioittavampia ympäristöjä.
Mitä tapahtuu
Kiusaamista voi tapahtua lähes missä tahansa. Se voi tapahtua koulussa, työpaikalla, kotona ja internetissä (verkkokiusaaminen).
Tavoite on osa sitä, mikä tekee kiusaamisesta sen, mitä se on. Kiusaajilla voi olla monia tavoitteita, kuten:
- pelottelutaktiikka (pelottelu)
- höyryjyrä (määrätietoinen) taktiikka
- devalvoiva (loukkaava) taktiikka
- käsivarren vääntäminen (uhkailu tai pakottaminen) taktiikkaan
Kiusaaminen voi olla sekoitus joitakin näistä taktiikoista (tavoista tehdä jotain). Esimerkiksi Lance Armstrong sanoi: "Kyllä, olin kiusaaja. Olin kiusaaja siinä mielessä, että yritin hallita kerrontaa ja jos en pitänyt siitä, mitä joku sanoi, käännyin häntä vastaan." Toisin sanoen, kun joku sanoi jotain, mistä Armstrong ei pitänyt, hän "ajoi [hänen] päälle" ja kiusasi häntä.
Kiusaamiseen kuuluu myös vallan tai aseman käyttäminen väärällä tavalla. Tämä voi tarkoittaa kommentteja tai uhkauksia työpaikan menettämisestä. Kiusattu henkilö tuntee silloin olonsa epävarmaksi (ei ole varma) itsestään.
Kiusaamiseen kuuluu myös tavoitteiden siirtäminen asettamalla tavoitteita, jotka muuttuvat hienovaraisesti niin, ettei niitä voida saavuttaa.
Sanomalehtien otsikot kiusaamisesta
Kiusaamisen kulttuuri
Kiusaamiselle on syynsä. Useimmiten kiusaaja ei joko saa haluamaansa huomiota tai hänellä on ongelmia, jotka hän haluaa ratkaista kiusaamisen avulla. Toinen syy voi olla se, että henkilö ei tunne oloaan hyväksi, joten hän kiusaa muita saadakseen itsensä tuntemaan itsensä vahvemmaksi. Kun henkilö haluaa saada huomiota ja saada muut uskomaan, että hän on voimakas, hän saattaa alkaa sanoa ilkeitä asioita muille ihmisille tai aloittaa tappeluita.
Kiusaamiskulttuuri tarkoittaa, että uhrille on normaalia tulla kiusatuksi. Kyse on sosiaalisen vallan väärinkäytöstä.
Kiusaamiskulttuuriin kuuluvat päivittäiset toiminnot ja ihmisten keskinäiset suhteet. Kiusaamiskulttuurissa korostuu voitto/häviö -ajattelutapa. Se kannustaa myös dominointiin ja aggressiivisuuteen.
Vastaus
Monet ihmiset eivät tiedä, miten kiusaamiseen tulisi suhtautua. Koulussa pitäisi ensimmäiseksi kertoa asiasta aikuiselle, johon luottaa. Joku kiusattu saattaa haluta pitää ystäviä ympärillään. Jos kiusaaja tulee luoksesi, yritä pysyä rauhallisena ja päästä turvallisesti pois.
Jotkut hyväntekeväisyysjärjestöt (ihmisten auttamiseksi perustetut ryhmät) on perustettu kiusaamisen torjumiseksi ja kiusattujen auttamiseksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös lakeja kiusaamista vastaan, kuten vuoden 2006 koulutus- ja tarkastuslain 89 §.
Jotkut kiusaamistapaukset ovat johtaneet itsemurhaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on kiusaaminen?
V: Kiusaaminen on sitä, kun joku toistuvasti satuttaa tai pelottelee jotakuta, jota pidetään heikompana.
K: Ketkä ovat kiusaajia?
V: Kiusaajat ovat ihmisiä, jotka kiusaavat toisia ihmisiä.
K: Voiko ihmisryhmää kiusata?
V: Kyllä, ketä tahansa voi kiusata, jopa ihmisryhmää.
K: Millaisia kiusaamisen muotoja on olemassa?
V: Kiusaamista on monenlaista. Siihen voi kuulua fyysistä väkivaltaa, mutta myös asioita, joita ihmiset sanovat tai tekevät. Kiusaamista on myös se, että muut ihmiset näkevät sen, mutta jättävät sen huomiotta, tai se, että joku auttaa kiusaajaa tekemään sen joutumatta vaikeuksiin.
Kysymys: Miten voimme lopettaa kiusaamisen?
V: Koulujen opettajat ja henkilökunta ovat yrittäneet opetella keinoja kiusaamisen lopettamiseksi, ja joissakin maissa ja joillakin alueilla on myös lakeja kiusaamista vastaan. Kun kiusaamista näkevät ihmiset tietävät, mitä tehdä, ja tekevät sen, he voivat auttaa parantamaan huonoa tilannetta.
K: Voiko kiusaamista piilottaa millään tavalla?
V: Valitettavasti kyllä, joskus kiusaaminen on helppo piilottaa.
Etsiä