Kardinaalin veljenpoika (cardinalis nepos) – paavin luottomies ennen 1692
Kardinaalin veljenpoika — paavin luottomies ennen 1692: historian, vallan ja kielletyn paavillisen perinteen tarina Romanum decet pontificemista Vatikaanin valtiosihteeriin.
Kardinaalin veljenpoika (lat. cardinalis nepos, italiaksi cardinale nipote) tarkoittaa paavin sukulaista — yleensä veljen- tai sisarenpoikaa — joka on nostettu kardinaalin arvoon. Käytäntö kardinaalin veljenpoikien nimittämisestä sai alkunsa jo keskiajalla ja vakiintui erityisesti myöhäiskeskiajalla ja renessanssin aikana.
Historia ja syyt
Käytännön taustalla oli halu varmistaa luotettavia avustajia, vahvistaa paavin perheen asemaa ja turvata poliittinen sekä taloudellinen vaikutusvalta. Nimitykset olivat osa laajempaa patrimoniaalista hallintoa: paavit jakoivat tehtäviä, privilegioita ja toimeentuloa omille sukulaisilleen, jotta he voisivat hallita kuria ja papiston verkostoja luotettavien henkilöiden kautta. Tällainen sukulaisvaltaisuus ja suosikkijärjestelmä on myös antanut nimen ilmiölle: nepotismi (lat. nepos = veljenpoika).
Tehtävät ja vaikutusvalta
Kardinaalin veljenpoika toimi usein paavin lähimpänä neuvonantajana ja käytännön kätenä. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa:
- paavin henkilökohtaisen talouden ja kotitalouden hoito;
- diplomaattiset yhteydet ja ulkopolitiikan koordinointi;
- kuriakäytäntöjen ja hallinnon tehtävien johtaminen;
- patronaasin eli suojelua ja virkoja koskevan jaon välittäminen;
- paavin puolesta toimiminen virallisissa edustustehtävissä.
Monissa tapauksissa kardinaalin veljenpoika toimi käytännössä paavin valtiosihteerin tai pääministerin asemassa: hänellä oli huomattava valta pankkiasioihin, lahjoihin, läänityksiin ja viranhoitoon liittyvissä asioissa. Tämä teki virasta erittäin vaikutusvaltaisen, mutta myös helposti korruptoituvan.
Kritiikki ja käytännön väärinkäytöt
Käytäntö herätti paljon kritiikkiä sekä kirkon sisällä että maallisen vallan piirissä. Veljenpojille myönnetyt lesket, maatilat, virat ja rahat koettiin usein epäoikeudenmukaisina etuoikeuksina, ja tästä seurasi voimakasta vastareaktiota. Lisäksi paavien sukulaisten käyttäytyminen ja vallan väärinkäyttö synnyttivät skandaaleja, jotka heikensivät kirkon mainetta.
Päättyminen ja perintö
Virallisen käytännön loppu merkittiin vuonna 1692, kun paavi Innocentus XII antoi paavillisen bula Romanum decet pontificem, joka kielsi laajat maa- ja rahalahjoitukset ja esti sukulaisten järjestelmällisen suosimisen julkisissa toimissa. Bula ei poistanut täysin mahdollisuutta nimittää sukulaisia, mutta se teki perinteisestä kardinaalin veljenpojan asemasta mahdottoman samalla laajuudella ja vaikutuksella kuin aiemmin.
Sen jälkeen paavin läheisimmät toimeenpanevat tehtävät ja kuriin liittyvä arkipäivän hallinto siirtyivät asteittain muille virkamiehille, erityisesti Vatikaanin viranomaisille ja lopulta pysyvästi Vatikaanin valtiosihteerille, joka nyt hoitaa monia entisen kardinaalin veljenpojan tehtävistä.
Nykymerkitys
Sana kardinaalin veljenpoika on nykyään lähinnä historiallinen käsite ja esimerkki siitä, miten kirkon hallinto ja valta olivat aiemmin järjestäytyneet perhesidonnaisesti. Ilmiö on myös tärkeä osa keskustelua kirkon historiasta, renessanssin politiikasta ja siinä syntyneestä nepotismista.


Pietro Ottoboni, joka oli viimeinen kardinaaliksi nimitetty veljenpoika.
Luettelo kardinaali-serkuista
Merkittäviin kardinaalin veljenpoikiin kuuluu monia, joista myöhemmin tuli paaveja:
- Gregorius IX
- Aleksanteri IV
- Adrian V
- Gregorius XI
- Bonifatius IX
- Innocent VII
- Eugene IV
- Paavali II
- Aleksanteri VI
- Pius III
- Julius II
- Leo X
- Klemens VII
- Benedictus XIII
- Pius VII
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kardinaalin sisarenpoika?
V: Kardinaalin veljenpoika on paavin sukulainen, tarkemmin sanottuna veljenpoika, joka on nostettu kardinaalin arvoon.
K: Milloin kardinaalin veljenpoikien luomisen käytäntö sai alkunsa?
V: Kardinaalin veljenpoikien luominen sai alkunsa keskiajalla.
K: Oliko kardinaalin veljenpojan virka tärkeä asema roomalaiskatolisessa kirkossa?
V: Kyllä, kardinaalin veljenpojan virka oli tärkeä virka roomalaiskatolisen kirkon kuraariossa ennen vuotta 1692.
K: Mitä kardinaalin veljenpojan viralle tapahtui paavin kuoleman jälkeen?
V: Hallitsevan paavin kuoleman jälkeen kardinaalin veljenpojan virka vapautui.
K: Mikä oli paavin kardinaalin veljenpojan rooli?
V: Paavin kardinaalin veljenpoika oli paavin tärkein avustaja ja luottamusmies, ja hänen odotettiin toimivan ikään kuin hän olisi paavin sukulainen.
K: Miksi kardinaalin veljenpojan virka kiellettiin vuoden 1692 jälkeen?
V: Paavi Innocentus XII kielsi kardinaalin veljenpojan viran vuonna 1692 asiakirjassa Romanum decet pontificem.
K: Kuka täyttää nykyisin entisen kardinaalin veljenpojan viran roolin ja tehtävän?
V: Entisen kardinaalin veljenpojan aseman roolin ja tehtävän täyttää nykyisin Vatikaanin valtiosihteeri.
Etsiä