Joulukoristeet: merkitys, tyypit ja perinteet

Joulukoristeet: syväluotaus merkityksestä, tyypeistä ja perinteistä — koristeluvinkkejä, värisuosituksia ja symbolit kodin ja ulkoalueiden juhlaan.

Joulukoriste on mikä tahansa joulun juhlapäivänä käytetty koriste. Joulukoristeita käytetään monenlaisia kunkin kulttuurin perinteistä riippuen. Koteja koristellaan usein sisä- ja ulkopuolella valoilla ja hahmoilla. Niitä ripustetaan usein myös julkisiin tiloihin, katuvaloista ja yhteisötiloista. Koristeluun kuuluvat myös kranssit, seppeleet, kynttiläasetelmat, adventtikyntteliköt ja erilaiset ovikoristeet, jotka luovat tilaan juhlavaa tunnelmaa ja kertovat vuodenajasta.

Suosittuja joulukasveja ovat muun muassa joulupuu, misteli, muratti, punainen amaryllis ja joulukaktus. Joulukuuset koristellaan monilla koristeilla. Kasvien lisäksi käytetään valoja, paperikoristeita, lasipalloja, puisia koristeita sekä luonnonmateriaaleista tehtyjä somisteita, kuten käpyjä ja olkikoristeita.

Joulun perinteiset värit ovat vihreä (ikivihreä), valkoinen (lumi) ja punainen. Kulta ja hopea ovat myös hyvin yleisiä. Tyypillisiä joulun symboleja ovat Jeesus-lapsi, joulupukki ja Betlehemin tähti. Myös talven symboleja, kuten lumihiutaleita ja lumiukkoja, käytetään. Väreillä ja symboleilla on usein sekä uskonnollisia että kansanperinteisiä merkityksiä: ikivihreä edustaa ikuisuutta ja elämää, punainen muistuttaa mm. marjoista ja lämmöstä, valkoinen symboloi puhtautta ja lunta.

Tyypit ja materiaalit

Joulukoristeet voidaan jakaa käyttötarkoituksen ja materiaalin mukaan:

• Kuusenkoristeet: lasipallot, puu- ja kangasornamentit, nauhat, valot ja tähti latvaan.
• Sisäkoristeet: kranssit, kynttiläasetelmat, pöytäkoristeet ja tekstiilit (paljetit, tyynyt, verhot).
• Ulkokoristeet: talon julkisivun valosarjat, katokset, pihavalot ja valoveistokset.
• Luonnonmateriaalit: kävyt, olki, kuorintanauhat, kuivattuja hedelmiä ja kuusenhavuista tehdyt seppeleet.
• Tekniset koristeet: valosarjat (LED-tekniikka), liikkuvat hahmot ja äänitehosteet.

Symboliikka ja historia

Monet nykyiset koristeet juontavat juurensa sekä esikristillisiin että kristillisiin perinteisiin. Esimerkiksi ikivihreiden oksien käyttö talvikauden yli elämän symbolina on vanha tapa, jota kristinusko aikanaan yhdisti joulun sanomaan. Joulukuusen yleinen yleistyminen Euroopassa alkoi 1800-luvulla, ja lasiset kuusenkoristeet tulivat laajemmin käyttöön saksalaisista lasinpuhaltajaperinteistä. Kranssit ja adventtikyntteliköt puolestaan liittyvät odotukseen ja valmistautumiseen joulunviettoon.

Kasvit ja niiden hoito

Kun kotona on joulukasveja, niiden hoidosta kannattaa huolehtia:

• Joulukuusi: Tuore kuusi tarvitsee runsaasti vettä, sijoita se pois suorasta lämpötilavaihtelusta ja pidä huolta, että alusastia ei pääse kuivumaan. Kuusta ei pidä jättää liian lähelle avotulta tai kuumia pattereita.
• Poinsettia (joulutähti): Vaatii kirkasta valoa mutta ei suoraa paahtavaa aurinkoa. Varo yli- tai alikastelua; multa saa kuivahtaa miedosti kasteluiden välillä.
• Amaryllis ja joulukaktus: Amaryllis kukkii runsaasti, kun sipulia tuetaan ja sen kasvualustaa ei kostuteta liikaa. Joulukaktus viihtyy valoisassa paikassa ja tarvitsee säännöllistä, mutta kohtalaista kastelua.
• Huomioi myös lemmikkien turvallisuus: monet joulikasvit, kuten joulutähti, voivat olla myrkyllisiä kissoille ja koirille.

Turvallisuus ja kestävä valinta

Turvallisuus on tärkeää etenkin valojen ja palavien kynttilöiden kanssa. Muutama käytännön ohje:

• Käytä LED-valoja: ne kuluttavat vähemmän energiaa ja kuumenevat vähemmän kuin perinteiset lamput.
• Tarkista valosarjojen kunto ennen käyttöä: rikkinäiset johdot tai palaneet lamput voivat aiheuttaa oikosulkuja.
• Älä jätä palavia kynttilöitä vartioimatta, ja pidä ne kaukana helposti syttyvistä materiaaleista.
• Ulkovalojen tulee olla säälle suunniteltuja ja asianmukaisesti asennettuja.
• Suosi uudelleenkäytettäviä ja luonnonmukaisia materiaaleja, kierrätä vanhat koristeet tai anna niille uusi elämä askarteluna.

Askartelu- ja säilytysvinkkejä

Itse tehdyt koristeet ovat ekologinen ja henkilökohtainen vaihtoehto. Helppoja ideoita ovat esimerkiksi:

• Kuivatut appelsiiniviipaleet ja kanelitangot: tuovat tuoksua ja luonnollista ilmettä.
• Paperista taitellut lumihiutaleet ja pahvista tehdyt tähdet.
• Olkikoristeet ja puiset pienesineet, jotka voi viimeistellä vesipohjaisella maalilla tai lakalla.

Säilytyksessä kannattaa käyttää laatikoita, joissa jokainen koriste on suojattuna tai pehmustettuna. Valot kääritään siististi kelmuun tai rullaan, jotta johdot eivät sotkeudu. Merkitse laatikot, niin löydät haluamasi koristeet helposti seuraavana vuonna.

Paikalliset ja kulttuuriset erot

Joulukoristeiden tyyli vaihtelee suuresti eri maissa ja alueilla. Joissain kulttuureissa korostetaan uskonnollisia asetelmia ja Jeesus-lapsi -esityksiä, kun taas toisissa painotetaan valoja, pihakoristeita tai talvikuvastoa. Suomessa perinteet yhdistävät usein luonnonmateriaalit, valon käytön talvipimeydessä ja selkeät värivalinnat.

Lopuksi: joulukoristeet luovat kodikkuutta ja juhlan tuntua, mutta niiden valinnassa kannattaa pitää mielessä turvallisuus, kestävyys ja omat perinteet. Yksinkertaisilla valinnoilla voi saavuttaa kauniin, turvallisen ja ympäristöystävällisen juhlalookin.

Koristetyypit

Lasikoristeet

Lasiset joulukoristeet ovat peräisin Lauschan pikkukaupungista Saksasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaupungissa oli jo pitkään valmistettu hienoja lasiesineitä. Joulukoristeiden valmistuksesta tuli monille ihmisille perheasia. Jotkut perheet käyttivät tuotantoon 16 tuntia päivässä. Joillekin se oli ainoa tulonlähde.

Joskus järjestettiin kilpailuja. Hienoimpia esimerkkejä tuottava perhe sai palkinnon. Joulupukit, enkelit, linnut, eläimet ja muut perinteiset jouluaiheet olivat suosikkeja.

F.W. Woolworth löysi nämä lasikoristeet lelu- ja nukkeostosmatkallaan Saksan Sonnenburgissa 1890-luvulla. Hän myi niitä "viiden ja kymmenen sentin" myymälöissään Amerikassa. Koristeiden sanottiin vaikuttaneen Woolworthin suureen liikemenestykseen.

Amerikan markkinoille puhallettiin hahmoja, jotka esittivät sarjakuvahahmoja sekä isänmaallisia aiheita, kuten Sams-setää, kotkia ja lippuja. Lasinpuhaltajat ovat pitäneet kiinni vanhoista muoteista. Näistä vanhoista muoteista valmistetaan edelleen lasikoristeita.

Menetelmä

Kirkas lasiputki kuumennetaan avoliekillä. Sitten se asetetaan muottiin. Lasinpuhaltaja puhaltaa sitten putken päähän. Lasi laajenee ja täyttää muotin. Lasi ottaa muotin muodon. Se jäähdytetään. Koristeen sisällä pyöritellään hopeanitraattiliuosta. Tämä antaa koristeelle hopeisen hohdon. Koristeen ulkopuoli maalataan tai koristellaan metallinpaloilla, paperileikkeillä jne.

Puuvillapatja

Puuvillalevyjen joulukoristeet olivat suosittuja saksalaisen joululelu- ja koristelubuumin aikana vuosisadan vaihteessa. Niitä vietiin suuria määriä Yhdysvaltoihin. Nämä koristeet muistuttivat lumipölyä. Hedelmät ja vihannekset olivat suosittuja aiheita, ja ne olivat usein realistisen näköisiä. Afroamerikkalaisia ja isänmaallisia hahmoja muotoiltiin Yhdysvaltain markkinoille. Joitakin koristeita käytettiin karkkirasioiden piilottamiseen.

Koristeiden kokoaminen oli kotiteollisuus. Puuvillapatja kierrettiin ihmistä tai eläintä muistuttavan lankakehikon ympärille. Kasvot joko maalattiin päälle tai litografiasta leikattu kuva kiinnitettiin vanuun. Hahmoille annettiin kreppipaperiasut. Joihinkin oli lisätty liimaa ja ripoteltu kiillehiutaleita, jotta ne olisivat kimaltavan näköisiä.

Dresden

Dresdens-koristeet ovat kolmiulotteisia koriste-esineitä. Ne valmistetaan paperista, kartongista tai pahvista. Dresdensejä valmistettiin pääasiassa Dresdenissä ja Leipzigissa Saksassa 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan asti. Niiden hinta oli alun perin 1-60 senttiä. Aiheina olivat muun muassa eläimet ja linnut, auringot ja kuut, ihmiset, vaunut ja laivat. Jotkin Dresdenit olivat litteitä, joten ostaja saattoi kerätä niitä leikekirjoihin.

Positiiviset ja negatiiviset muotit asetettiin puristimeen. Kostutettu korttiarkki asetettiin puristimeen. Kuvat puristettiin. Kun ne olivat kuivuneet, ne lähetettiin mökkityöläisille viimeistelyä varten. Tämä tarkoitti muotopuolikkaiden erottamista kortista, reunojen leikkaamista ja puolikkaiden liimaamista yhteen. Tämän jälkeen lomake kullattiin, hopeoitiin tai maalattiin käsin. Joskus muottiin laitettiin pieni lahja tai makeinen. Lomakkeet olivat yleensä enintään 15 senttimetriä suuria.

Saksalaisen Lauschaer Glaskugelhausin valmistama joulukurkku.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on joulukoriste?

K: Minkälaisia koristeita käytetään jouluna?

K: Missä joulukoristeet ovat usein esillä?

K: Mitä suosittuja joulukasveja käytetään joulukoristeissa?

K: Mitä joulukuusiin yleensä lisätään koristeeksi?

K: Mitkä ovat joulun perinteiset värit?

K: Mitä tyypillisiä symboleja käytetään joulukoristeissa?

Hae kirjaimella