Betlehemin tähti, jota kutsutaan myös joulutähdeksi, on Raamatussa ja kristillisessä perinteessä esiintyvä tähti, jonka kerrotaan osoittaneen tietäjille, että Jeesus oli syntynyt, ja auttaneen heitä löytämään tien Betlehemiin. Matteuksen evankeliumin mukaan tietäjät lähtivät tähden näkemisen seurauksena aluksi Jerusalemiin, tapasivat siellä Juudean kuninkaan Herodeksen ja kysyivät, missä juutalaisten kuningas oli syntynyt. Herodeksen neuvonantajat viittasivat Miikan kirjassa olevaan ennustukseen ja sanoivat, että Messias syntyisi Betlehemissä. Matkan jatkettua tietäjät näkivät tähden uudelleen ja seuraavat kertomuksen mukaan edelleen Betlehemiin, jossa tähti "pysähtyi" syntymäpaikan yläpuolelle. Siellä tietäjät löysivät pienen lapsen äitinsä kanssa, kumarsivat häntä, antoivat lahjoja (perinteisesti kultaa, suitsuketta ja mirhaa) ja palasivat sitten "omaan maahansa".

Raamatullinen kertomus ja sen yksityiskohdat

Matteuksen evankeliumi (luku 2) on ainoa Uudessa testamentissa, jossa Betlehemin tähdestä kerrotaan. Kertomus sisältää elementtejä, jotka ovat sekä historiallisia että teologisia: tähti toimii opastavana merkkinä, mutta kertomuksen tarkoitus on myös korostaa Jeesuksen Messias-asemaa ja ennustuksen täyttymistä (Miikan kirjassa oleva ennustus). Matteuksen kuvaus eroaa Lukeksen kertomuksesta, jossa esiintyvät paimenet ja enkeleiden julistus. Näiden erojen vuoksi tutkijat keskustelevat pitkään siitä, miten kertomukset sijoittuvat historiallisesti ja mitä ne tarkalleen kuvaavat.

Tähtitieteelliset ja luonnontieteelliset selitykset

Useat tähtitieteilijät ja historian tutkijat ovat ehdottaneet luonnollisia ilmiöitä Betlehemin tähden selitykseksi. Yleisimmät ehdotukset ovat:

  • Konjunktio (planeettojen kohtaaminen) — Tietyt planeettojen yhtymät, erityisesti massiivisten planeettojen kuten Jupiterin ja Saturnuksen konjunktiot, voivat näyttää kirkkaalta "merkkitapahtumalta". Eräs tunnettu ehdotus on Jupiterin ja Saturnuksen kolmoiskonjunktio 7. vuosisadalla eKr. sekä myöhemmät Jupiterin ja Venuksen hyvin kirkkaat konjunktiot.
  • Komeetta — Komeetta voi näkyä kirkkaana taivaankappaleena ja herättää laajaa huomiota. Joidenkin tutkijoiden mukaan historian lähteissä mainitut komeetat (esim. Halley'n komeetta 12 eKr.) on yhdistetty Betlehemin tähteen, mutta kronologiset ongelmat tekevät tästä epävarman selityksen.
  • Nova tai supernova — Tähtien äkilliset kirkastumiset ovat jääneet muistiin ja joskus dokumentoitu itäaasialaisissa kronikoissa. Tällainen tapahtuma olisi voinut näyttäytyä merkkinä ulkopuolisille tarkkailijoille.
  • Occultaatio ja muita optisia ilmiöitä — Planeetan peittyminen tai erikoiset meteorologiset/atmosfääriset ilmiöt ovat myös ehdotuksia.

Jokaisella teorialla on kannattajansa ja ongelmansa: esimerkiksi konjunktion kirkkaus ei aina riitä selittämään tarinan dramaattisuutta, ja komeettoihin liitetyt ajankohdat eivät aina sovi historialliseen kronologiaan. Lisäksi on otettava huomioon, että kertomuksen "tähti" palvelee myös symbolista ja teologista tarkoitusta evankeliumissa.

Historiallinen ja lähdetieteellinen näkökulma

Osa tutkijoista pitää Betlehemin tähteä ensisijaisesti teologisena ja kirjallisena elementtinä, ei välttämättä tieteellisesti dokumentoitavana ilmiönä. Argumentteja tähän suuntaan ovat muun muassa kertomusten eroavaisuudet (Matteus vs. Luukas), tiettyjen yksityiskohtien kuten Herodeksen lapsimurhan kronologinen epävarmuus sekä se, että evankeliumin kirjoittajat ovat voineet rakentaa kertomusta korostaakseen Messiaan saavuttua ja sen merkitystä myös pakanakansojen (tietäjien) näkökulmasta. Toisaalta monet tutkijat tutkivat historiallisia astronomisia kirjauksia (esim. itäaasialaiset kronikat) ja yrittävät ajoittaa mahdollisia taivaallisia tapahtumia lähelle Jeesuksen oletettua syntymäaikaa.

Uskonnollinen merkitys ja perinteet

Kristityt pitävät tähteä yleisesti ihmeellisenä merkkinä Kristuksen syntymästä ja Jumalan läsnäolosta maailmassa. Betlehemin tähti symboloi monille Jumalan ohjausta ja valon astumista maailmaan. Tapaus korostaa myös sitä, että Kristuksen syntymä oli merkki sekä juutalaisille että pakanakansoille; tietäjät esitetään kertomuksessa pakanainoppineina, jotka tunnistavat merkityksen taivaallisesta merkistä.

Vierailua juhlitaan länsimaisessa kristinuskossa yleensä ilmestyspäivänä (6. tammikuuta), ja itäisessä kristinuskossa sitä liitetään usein joulujuhlallisuuksiin (esimerkiksi joissain perinteissä jouluna). Betlehemin tähti on myös suosittu motiivi kirkollisessa taiteessa, jouluseimissä ja koristeissa; se esiintyy usein jouluvalojen, joulukuusen latvan ja erilaisen joulun visuaalisessa ilmaisussa. Lisäksi tähti on suosittu aihe planetaarioesityksissä joulun aikaan.

Taide ja kulttuuri

Betlehemin tähti on esiintynyt laajasti kristillisessä taiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Se toimii usein metaforana toivolle, johdatukselle ja jumalalliselle ilmoitukselle. Keskiaikaisissa ja renessanssiajan maalauksissa tähti korostaa Jeesuksen syntymän yliluonnollista luonnetta; nykyaikaisessa populaarikulttuurissa se näkyy joulukoristeissa ja -esityksissä.

Yhteenveto

Betlehemin tähti on monitasoinen ilmiö: se on sekä uskonnollinen symboli että tutkimuksen kohde, jossa kohtaavat historiantutkimus, teologia ja tähtitiede. Joillekin se on aito taivaallinen tapahtuma, toisille kertomuksen teologinen ydin. Kaikki näkökulmat korostavat kuitenkin kertomuksen keskeistä viestiä: Jeesuksen syntymä nähtiin merkittävänä tapahtumana, joka kutsuu ihmisiä tunnistamaan ja kunnioittamaan uuden ajan alkua.