Tuhkimo (Cinderella): Perrault'n satu, juoni ja eri versiot
Tuhkimo (Perrault): lasikenkäsatu, juoni, historiallinen tausta, kansainväliset versiot ja merkittävimmät sovitukset — vertailu Perrault’n, Grimmin ja muiden versioiden välillä.
"Tuhkimo eli pieni lasikenkä" on Charles Perrault'n kirjoittama satu. Se julkaistiin ensimmäisen kerran nimettömänä Pariisissa vuonna 1697 teoksessa Histoires ou contes du temps passé (suomeksi: Tarinoita tai kertomuksia menneistä ajoista), joka on Perrault'n kahdeksan sadun kokoelma.
Tarina kertoo huonosti kohdellusta tytöstä, joka matkustaa tanssiaisiin kurpitsavaunuilla keijukaisensa avustuksella. Hän pakenee tanssiaisista keskiyöllä ja menettää lasikenkänsä. Tyttöön rakastunut prinssi löytää kadonneen tossun ja käyttää sitä myöhemmin tytön löytämiseksi.
Samanlaisia eurooppalaisia tarinoita on Bonaventure des Periersin teoksessa New Recreations and Joyous Games (1558) ja Giambattista Basilen teoksessa Pentamerone (1634-6). Grimmin veljekset sisällyttivät oman versionsa, "Aschenputtel", teokseen Children's and Household Tales (1812). Tuhkimon kaltaisia tarinoita esiintyy kiinalaisessa, intialaisessa, afrikkalaisessa, jaavanalaisessa, australialaisessa ja japanilaisessa kirjallisuudessa ja kansanperinteessä. Satu on sovitettu näyttämölle, elokuviin, televisioon ja muihin medioihin.
Juoni ja Perrault'n lisäykset
Perrault'n versio tiivistää ja viimeistelee monet sadun peruselementit: kurjat sisarpuolet ja äitipuoli, muodonmuutos (kurpitsa muuttuu vaunuksi, harmaat saappaat juhlamekoksi), keijukaisasema apuna, sekä erityisesti lasikenkä ja tapahtuma, jossa sankaritar lähtee tanssiaisista keskiyöllä. Perrault myös lisää sadun loppuun selkeän moraalin, jossa korostetaan hyvän käytöksen ja hienostuneisuuden palkintoa. Useissa vanhemmissa tai muissa kansanversioissa kengän materiaali on vaihdellut (kulta, nahka tai turkiskenkä), ja keijukaiskuvio puuttuu tai sen sijaan on taivaallinen tai eläinapua.
Varhaiset lähteet ja kansanversiot
- Giambattista Basilen 1600-luvun Pentamerone sisältää esimuodon, kuten kertomuksen La Gatta Cenerentola, joka on yksi varhaisimmista kirjallisista versionumeroista.
- Kiinalainen tarina Ye Xian (900-luvulta) sisältää samanlaisia motiiveja: avustavan hengellisen hahmon, kadonneen kengän ja prinssin etsinnän.
- Grimmin veljesten Aschenputtel on raskasmielisempi ja kansanomaisempi: siinä on verisiä ja karuja piirteitä, kuten sisarusten varomaton käsittely ja linnunrangaistus — Grimmit tallensivat voimakkaampia kansanperinteeseen kuuluvia yksityiskohtia.
- Satu kuuluu kansainväliseen tarinatyypitykseen ATU 510A (Aarne–Thompson–Uther), eli "Cinderella"-tyyppiin.
Eri versioiden erot
Versiot eroavat muun muassa seuraavissa kohdissa:
- Apuhahmo: Perrault'n versiossa apuna on keijukainen; joissain kansanversioissa apuna on puu, kala tai jumalolento.
- Kengän materiaali: Perrault'n lasikenkä on tunnetuin, mutta muissa versioissa se voi olla kultainen, nahkainen tai turkinen. Lasikengän syntyyn liittyy keskustelua: on arveltu, että alkuperäinen ranskalainen sana saattoi tarkoittaa turkista (vair) ja myöhemmin lukeutuminen lasiksi (verre) on johtanut nykyiseen käsitykseen.
- Palkkio ja oikeudenmukaisuus: joissain kansanversioissa hyvyys palkitaan rauhallisesti; toisissa (esim. Grimmin) kostoksi jää väkivaltaisia ja rangaistavia kohtaamisia sisaruksia kohtaan.
Teemat ja tulkinnat
Tuhkimon kertomuksessa on useita tulkinnan tasoja:
- Siirtymäriitti: köyhyydestä ja nöyryytyksestä yhteiskunnalliseen nousuun ja avioliittoon johtava muutos.
- Palkitsemisen etiikka: hyveiden (kohteliaisuus, lempeys) palkitseminen verrattuna vallan tai rikkauden turvin suoritettuun nousuun.
- Pelinäkökulmat: identiteetin paljastus (kengän kautta), sattuma ja kohtalo toimivat yhteen.
- Feministiset ja psykologiset tulkinnat käsittelevät toimijuutta, riippuvuussuhdetta ja naisen roolia yhteiskunnassa.
Sovitukset ja vaikutus populaarikulttuuriin
Tuhkimon tarina on ollut yksi eniten sovitetuista saduista. Tunnettuja sovituksia ovat muun muassa:
- Walt Disneyn animaatioelokuva Cinderella (1950), joka vahvisti Perrault'n versiosta tutun lasikenkä- ja keijukaiskuvan globaaliksi ikoniksi.
- Gioachino Rossinin ooppera La Cenerentola (1817), jossa juoni on muokattu ja jossa lasikenkä korvautuu muilla juonikeinoilla; ooppera on säveltäjän kevyt, komediallinen tulkinta kertomuksesta.
- Sergei Prokofjevin baletti Cinderella (1944–45), joka tuo tarinaan musiikillisen ja visuaalisen tulkinnan tanssin keinoin.
- Useat elokuva-, tv- ja teatteriversiot: perinteisistä lastenversioneista nykyaikaisiin ja feministisiin uudelleenkerrontaan (esim. modernit elokuvat, musikaalit ja lastennäytelmät).
Merkitys ja kestävyys
Tuhkimon teema — kärsivällisyyden ja hyveiden palkitseminen, kohtalon kohtaus sattuman kanssa sekä muodonmuutoksen ja paljastuksen hetki — on tehnyt tarinasta erityisen monikäyttöisen. Se on muokannut yhteiskunnallisia käsityksiä rakkaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja naisrooleista sekä toiminut inspiraationa lukuisiin kirjallisille, musiikillisille ja visuaalisille teoksille.
Lisäksi
Akateemisesti Tuhkimoa tutkitaan folkloristiikassa, kirjallisuushistoriassa ja kulttuurintutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sadun leviämistä eri kulttuureihin, sen variaatioiden syntyä ja tapaa, jolla eri aikakaudet ja yhteiskunnat muovaavat tarinan painotuksia.
Charles Robinsonin Tuhkimo-kuvitus, 1900. Charles Perrault'n tarinoita sisältävästä teoksesta "Tales of Passed Times".
Ranskalainen painos
Massenet'n ooppera Cendrillon
Tarina
Leskimies nai ylpeän ja ylimielisen naisen. Hänellä on jo kaksi omaa tytärtä. He halveksivat miehen tytärtä hänen ensimmäisestä avioliitostaan, mutta hän on lempeä ja kaunis, he kohtelevat häntä ilkeästi. Hänelle annetaan kaikki kotityöt ja hän nukkuu ullakolla. Hän antaa hänelle nimen Tuhkimo, koska hän istuu savupiipun nurkassa.
Prinssi järjestää tanssiaiset, joihin kutsutaan kaikki arvokkaat naiset. Tuhkimon sisarpuolet lähtevät tanssiaisiin, mutta Tuhkimo jää kotiin itkemään. Hänen kummitäti ilmestyy ja muuttaa kurpitsan kultaisiksi vaunuiksi, jotka vievät Tuhkimon tanssiaisiin. Keiju muuttaa hiiret, liskot ja rotan hevosiksi ja vaunuiksi taikasauvansa heilautuksella. Hän antaa Tuhkimolle kultaisen ja hopeisen puvun ja lasiset tossut. Hän käskee Tuhkimoa palaamaan kotiin keskiyöhön mennessä, sillä loitsu päättyy siihen aikaan. Tuhkimo menee tanssiaisiin ja häikäisee kaikki. Prinssi kiinnittää häneen erityistä huomiota. Sisarpuolet eivät tunnista häntä. Hän lähtee keskiyöllä ja palaa kotiin. Seuraavana iltana hän menee jälleen prinssijuhliin. Hän kadottaa ajan, kiirehtii pois juuri keskiyöllä, mutta kadottaa yhden lasitossuistaan. Kotona Tuhkimon puku muuttuu ryysyiksi, mutta toinen lasikenkä pysyy ennallaan.
Sisarpuolet kertovat hänelle, että prinssi on rakastunut tuntemattomaan kauniiseen naiseen. Prinssi käskee kokeilla tossua kaikkien maan naisten päällä. Hän menee naimisiin vain sen tytön kanssa, jonka jalka sopii tohveliin. Sisarpuolet kokeilevat kenkää, mutta se ei sovi. Tuhkimo kokeilee kenkää ja se sopii. Hän ottaa toisen tossun taskustaan ja pukee sen jalkaansa. Kummitäti ilmestyy ja koskettaa Tuhkimon vaatteita taikasauvallaan. Ne muuttuvat mekoksi, joka on kauniimpi kuin se, joka Tuhkimolla oli tanssiaisissa. Muutamaa päivää myöhemmin prinssi menee Tuhkimon kanssa naimisiin. Hän antaa sisarpuolilleen anteeksi heidän aiemmat ilkeyttään ja etsii heille aviomiehiä hovista.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka kirjoitti Tuhkimon tarinan?
A: Charles Perrault kirjoitti Tuhkimon tarinan.
K: Milloin se julkaistiin ensimmäisen kerran?
V: Tarina julkaistiin ensimmäisen kerran nimettömänä Pariisissa vuonna 1697 teoksessa Histoires ou contes du temps passé (suomeksi: Tarinoita tai kertomuksia menneistä ajoista).
K: Mikä on tarinan juoni?
V: Tarinan juoni kertoo huonosti kohdellusta tytöstä, joka matkustaa tanssiaisiin kurpitsavaunuilla keijukaisensa avustuksella. Hän pakenee tanssiaisista keskiyöllä ja kadottaa lasitossunsa. Tyttöön rakastunut prinssi löytää kadonneen tossun ja käyttää sitä myöhemmin tytön löytämiseksi.
Kysymys: Onko olemassa muita Tuhkimon kaltaisia eurooppalaisia satuja?
V: Kyllä, on olemassa muitakin Tuhkimon kaltaisia eurooppalaisia satuja, kuten Bonaventure des Periersin teos New Recreations and Joyous Games (1558) ja Giambattista Basilen Pentamerone (1634-6). Myös Grimmin veljekset sisällyttivät oman versionsa, "Aschenputtel", teokseen Children's and Household Tales (1812).
Kysymys: Onko muista kulttuureista peräisin samanlaisia tarinoita?
V: Kyllä, samanlaisia tarinoita on muista kulttuureista, kuten kiinalaisesta, intialaisesta, afrikkalaisesta, jaavalaisesta, australialaisesta ja japanilaisesta kirjallisuudesta ja kansanperinteestä.
K: Miten Tuhkimoa on muokattu ajan myötä?
V: Tuhkimoa on muokattu aikojen saatossa näyttämöteatteriesityksiä, elokuvia, televisio-ohjelmia ja muita medioita varten.
Etsiä