Kaupungit ovat Japanissa yksi maan paikallisista perusyksiköistä. Japanin paikallishallinto koostuu prefektuureista (läänistä) ja niiden alaisista kunnallisista yksiköistä, joihin kuuluvat kaupungit, kunnat (talot/kylät) ja muut paikalliset yksiköt.

Kunnallinen jako: shichōson (市町村)

Perinteinen ja yleisesti käytetty yhteistermi on shichōson (市町村), joka yhdistää kolme perustyyppiä:

  • 市 (shi) — kaupunki (yleensä urbaani kunta, jolla on laajempi itsehallinto)
  • 町 (chō tai machi) — kunta tai pikkukaupunki (usein kirjoitetaan joko chō tai machi)
  • 村 (mura) — kylä

Termi kuntien päätteitä yhdistelemällä muodostuu tuo yleiskäsite, joka kattaa kaupunkien, kuntien ja kylien erilaiset hallinnolliset muotoja.

Kaupungin (shi) statuksen yleiset vaatimukset

Yleensä kunta voi hakea kaupungin (市, shi) asemaa, kun sen väkiluku on vähintään 50 000 asukasta ja kun kunta täyttää muita paikallishallinnon edellytyksiä (esimerkiksi riittävä väestöntiheys ja urbanisoituneisuus). Tarkat vaatimukset ja poikkeukset voivat vaihdella ja niiden soveltamisesta päättävät viranomaiset.

Suuret kaupungit: luokat

Suuria kaupunkeja luokitellaan Japanissa useisiin eri tasoihin sen mukaan, kuinka paljon niille on siirretty prefektuurin tehtäviä ja kuinka suuri väkiluku kaupungeilla on. Yleisesti käytetyt kolme luokkaa ovat:

  • Nimetyt kaupungit (政令指定都市), yli 500 000 asukasta — nämä kaupungit (ns. designated cities) saavat laajennetun itsehallinnon ja ne on usein jaettu hallinnollisiin kaupunginosiin (区, ku).
  • Ydinkaupungit, yli 300 000 asukasta — (中核市, chūkakushi) nämä kaupungit ottavat haltuunsa useita tehtäviä, joita tavallisesti hoitaisivat prefektuurit.
  • Erityiskaupungit, yli 200 000 asukasta — (特例市, tokurei-shi) tätä luokkaa on käytetty historiallisesti, mutta luokittelun yksityiskohdat ja käytännöt ovat muuttuneet ajan myötä; osa erityiskaupungeista on sittemmin vaihtanut statusta tai siirtynyt muihin luokkiin.

Suurten kaupunkien tehtävät

Suuremmat kaupungit hoitavat usein monia tehtäviä, joita muissa maissa hoitaisi prefektuuritasoinen viranomainen. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat sosiaalipalvelut, terveydenhuollon järjestelyt, rakennusvalvonta, osa koulutuksesta ja infrastruktuuripalvelut. Käytännössä kukin suuri kaupunki saa määrääntyneen laajuuden toimivaltaa prefektuurilta, ja näin osa läänien tehtävistä siirtyy kaupungin hoidettavaksi.

Japanin kunnallisjärjestelmä on monimutkainen ja dynaaminen: kuntaliitoksia, statuksenmuutoksia ja tehtävien siirtoja tapahtuu ajoittain, joten tarkat rajat ja vaatimukset voivat muuttua lainsäädännön ja hallinnollisten päätösten myötä.