Klarinetti – mikä se on, rakenne, soitto ja yleisimmät tyypit
Klarinetti: opas soittimen rakenteeseen, soittotekniikkaan ja yleisimpiin tyyppeihin — löydä vinkit, historia ja valintaopas aloittelijasta ammattilaiseen.
Klarinetti on puupuhallinsoitin.
Rakenne ja osat
Klarinetin runko muodostuu suukappaleesta, piipusta, ylemmästä nivelestä, tyynyistä, koskettimista, rengasavaimesta, tangosta, alemmasta nivelestä ja kellosta. Suukappaleen etuosaan kiinnitetään kieli, joka on yleensä valmistettu ruokosta (ruoko), bambusta tai muovista. Kieleke pidetään paikallaan ligatuurilla (puristin), joka on tyypillisesti metallia tai nahkaa/muovia. Puhallus suukappaleen läpi saa kielekkeen värähtelemään, ja näin syntyy ääni.
Klarinetin runko on lieriömäinen putki, jossa on reiät ja mekanismi, jolla reiät peitetään tai avataan. Sormet peittävät osan rei'istä suoraan tai painavat koskettimia, joiden alla olevat tyynynaluset sulkevat tai avaavat putken aukkoja. Näin saadaan aikaan erilaisia nuotteja ja säveliä. Näiden painikkeiden käyttö ja sijoittelu vaihtelee klarinetin mallin ja sormitusjärjestelmän mukaan.
Äänen muodostus ja erityispiirteet
Klarinetin akustinen ominaisuus poikkeaa monista muista puupuhaltimista: lieriömäinen putki, jossa suukappale käytännössä toimii putken "umpinaisen" pään osana, saa instrumentin yläoletuksen kuulostamaan usein kolmannesoktaavin eli duodekson (duodekson) korkeudelta, kun soitetaan korkeammalle. Tämä tarkoittaa, että klarinetti yliäänistyy (overblows) pääasiassa kolmannella harmoniisella suhteella, mikä antaa soittimelle sen tyypillisen soinnin ja suuremman alueen rekisterihypyn.
Sormitusjärjestelmä on suunniteltu niin, että kaikki kromaattisen asteikon nuotit voidaan soittaa. Sormet ja pikkusormi painavat useimmiten näitä painikkeita; lisäksi vasemman peukalon alla on usein rekisteriavain, jolla vaihdetaan klarinetin rekisteriä (korkeampaa äänialuetta). Soittotekniikkaan kuuluvat myös oikea asento, huulimuodostus eli embouchure, hengityksen tuki ja reedin valinta.
Tyypit ja säännölliset järjestelmät
Erästä klapiklarinetin tyyppiä kutsutaan Albert-järjestelmäksi. Toisenlaista kutsutaan Boehm-järjestelmäksi. Boehm-klarinettia käytetään paljon klassisissa orkestereissa ja jazzmuusikoilla. Boehm-järjestelmä tarjoaa usein tasaisemman sormituksen ja paremman intonaation suuressa osassa sävellajeja, kun taas Albert-järjestelmä on historiallisesti yleisempi joissain kansanmusiikkiperinteissä ja klezmerissä.
Pohjois-Amerikassa ja muissa länsimaissa suosituin klarinetti on B-äänikertainen klarinetti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos klarinetinsoittaja soittaa nuotin, joka on kirjoitettu C:ksi, se kuulostaa pianolla B:ltä. B-klarinettia käytetään konsertti-, marssi- ja kouluyhtyeissä. Orkesterimuusikot soittavat myös A-klarinettia (puolisävelaskel alempana), sopranino-es-klarinettia (neljäsosa ylempänä) ja bassoklarinettia B:ssä (joka soi oktaavia alempana).
Lisäksi esiintyy esimerkiksi es-klarinetti (alto) ja piccolo-/sopranino-tyypit, basset-horn (yleensä F:ssä) ja kontrabassoklarinetteja. Joissakin historiallisissa sävellyksissä käytetään myös basset-klarinettia, jolla on pidennetty ala-asteikko.
Soitto-opetus ja aloittaminen
Aloitteleva klarinetinsoittaja pystyy yleensä soittamaan nuotin oppitunnin ensimmäisten minuuttien aikana. Äänen tuottaminen klarinetilla on helpompaa kuin monilla muilla puhallinsoittimilla, mutta kehitys soittotekniikassa vaatii harjoittelua: oikea asento, huulten ja leukojen jännitys, hengitys ja reedin valinta ovat kaikki keskeisiä asioita. Useimmat soitonopettajat pitävät sitä hyvänä soittimena nuorille soittajille heti, kun alemmat aikuishampaat ovat kasvaneet.
Sormitusjärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin huilulla ja saksofonilla, joten siirtyminen klarinetin soittamisesta johonkin näistä soittimista ei ole kovin vaikeaa sen jälkeen, kun oppilas on oppinut soittamaan klarinettia mukavasti ja saavuttanut tietyn tason. Koulutasoilla käytetään usein muovi- tai komposiittiklarinetteja, kun taas edistyneet ja ammattilaiset suosivat yleensä puusta valmistettuja, esimerkiksi grenadilla- tai jalopuuklarinetteja.
Repertuaari ja käyttö
Kuuluisa teos, jossa klarinetti on mukana, on Wolfgang Amadeus Mozartin Klarinettikonsertto, jossa klarinetti soittaa melodian muun orkesterin säestämänä. Vuonna 1791 kirjoitettua teosta pidetään usein ensimmäisenä suurena sävellyksenä soittimelle. Klarinetti on keskeinen osa klassisen orkesterin puupuhallinsektiota ja sillä on tärkeä rooli myös kamarimusiikissa, konserteissa ja soolo-ohjelmistossa. Jazzissa klarinetti oli erityisen suosittu 1900-luvun alun ja keskivaiheen orkestereissa — tunnettuja klarinettilegendoja ovat muun muassa Benny Goodman ja Artie Shaw.
Huolto ja käytännön vinkit
- Käytä swabia (kuivausliinaa) klarinetin sisäosan kuivattamiseen jokaisen soittokerran jälkeen estääksesi kosteuden aiheuttamat vauriot.
- Levitä cork grease eli korkkirasvaa piipun ja nivelten korkin päälle tarvittaessa helpottamaan kokoonpanoa ja suojaamaan korkkeja.
- Pidä varalla useita ruoko- tai muovikieliä eri vahvuuksilla; aloittelijat aloittavat yleensä pehmeämmillä (nummeroitu noin 1–2½), edistyneemmät käyttävät usein kovempia kieliä (3–4 välillä) oman soinnin ja kontrollin mukaan.
- Käytä suukappaleen suojakorkkia kuljetuksen aikana ja vältä äkillisiä lämpötilan tai kosteuden muutoksia, jotka voivat halvaannuttaa puukomponentit tai vaikuttaa reedin toimintaan.
- Huolla mekaaniset osat: pidä koskettimet puhtaina ja voitele tarvittaessa pienin määrin asianmukaista öljyä/puhdistusainetta ammattilaisen ohjeiden mukaan.
Yhteenveto
Klarinetti on monipuolinen ja ilmaisuvoimainen puupuhallinsoitin, jolla on laaja rekisteri ja rikas sointi. Se soveltuu monenlaiseen musiikkiin klassisesta ja kamarimusiikista jazziin ja kansanmusiikkiin. Hyvä alkuohjaus, oikea varustus ja säännöllinen huolto auttavat soittajaa saavuttamaan hallinnan ja nauttimaan soittamisesta pitkään.


Klarinettia soitetaan (edessä)
Merkittäviä pelaajia
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on klarinetti?
A: Klarinetti on puupuhallinsoitin, joka koostuu sylinterimäisestä putkesta, jossa on sormien peittämät reiät nuottien tekemistä varten, ja yhdestä suukappaleeseen kiinnitetystä kielestä.
K: Mitä materiaaleja kielessä käytetään?
V: Klarinetin kieli on yleensä valmistettu eri paksuisesta ruokoaineksesta, bambusta tai muovista.
K: Miten suukappaleen läpi puhaltamalla syntyy ääni?
V: Puhallus suukappaleen läpi saa kielekkeen värähtelemään, mikä synnyttää äänen.
K: Millaisia erilaisia klapiklarinetteja on olemassa?
V: Kaksi yleistä klapiklarinettityyppiä ovat Albert-järjestelmä ja Boehm-järjestelmä.
K: Minkä tyyppinen klarinetti on suosituin Pohjois-Amerikassa ja muissa länsimaissa?
V: B-klarinetti on suosituin Pohjois-Amerikassa ja muissa länsimaissa.
K: Onko muita kokoja tai äänenkorkeuksia saatavilla kuin B-molli?
V: Kyllä, saatavilla on myös A-klarinetti (puolisävelaskel alempana), sopranino-es-klarinetti (neljäsosa ylempänä) ja bassoklarinetti B:ssä (soi oktaavia alempana).
K: Onko aloittelijoiden helppo oppia soittamaan klarinettia?
V: Kyllä, aloittelijoiden on suhteellisen helppo oppia soittamaan heti, kun aikuiset hampaat ovat kasvaneet. Se on myös helpompi kuin monet muut puhallinsoittimet, koska sen sormijärjestelmä on samanlainen kuin huiluilla ja saksofoneilla.
Etsiä