Hiilipallot
Hiilipallot ovat permineralisoituneita elämänmuotoja, jotka ovat täynnä kalsiumia, magnesiumia ja toisinaan rautasulfidia. Ne ovat yleensä pyöreitä. Hiilipallot eivät ole kivihiilestä valmistettuja, vaikka niillä onkin nimi "hiilipallo".
Vuonna 1855 kaksi englantilaista tiedemiestä, Joseph Dalton Hooker ja Edward William Binney, löysivät Englannista hiilipalloja. Tämän vuoksi hiilipalloja koskevat ensimmäiset tutkimukset tehtiin Euroopassa. Hiilipallot löydettiin ja tunnistettiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1922. Sittemmin hiilipalloja on löydetty myös muista maista, ja niiden muodostumisesta on esitetty useita teorioita.
Marie Stopes ja D.M.S. Watson tutkivat myös hiilipallonäytteitä. He olivat yhtä mieltä siitä, että hiilipallot muodostuivat paikan päällä. He lisäsivät myös, että vuorovaikutus meriympäristön kanssa oli välttämätöntä hiilipallon muodostumiselle.
Hiilipalloja on hiilikerrostumissa kaikkialla Pohjois-Amerikassa ja Euraasiassa. Pohjois-Amerikassa hiilipalloja on useammassa paikassa kuin Euroopassa. Vanhimmat hiilipallot on löydetty Saksasta ja entisestä Tšekkoslovakiasta.
Vuonna 1962 Sergius Mamay ja Ellis Yochelson löysivät merkkejä merieläinten jäännöksistä Pohjois-Amerikan hiilipalloista.
Orgaanisen aineksen säilymisen laatu riippuu hautautumisprosessin nopeudesta ja siitä, kuinka paljon se on painunut ennen permineralisaatiota. Yleisesti ottaen hiilipallot, jotka ovat peräisin jäänteistä, jotka on haudattu nopeasti ja jotka ovat vain vähän hajonneet ja joihin on kohdistunut vain vähän painetta, ovat säilyvyydeltään parempia. Useimmissa hiilipalloissa olevissa kasvijäänteissä on kuitenkin erilaisia hajoamisen ja romahtamisen merkkejä.
Hiilipallo
Sir Joseph Dalton Hooker, joka yhdessä Edward William Binneyn kanssa raportoi ensimmäisenä hiilipalloista.
Analyysi
Ohutleikkaus oli varhainen menetelmä, jota käytettiin hiilipallojen sisältämän fossiilisen aineksen analysointiin. Pallo leikattiin ohuiksi osiksi timanttisahalla. Sen jälkeen se litistettiin ja kiillotettiin hioma-aineella. Sitten sitä tutkittiin mikroskoopilla. Tämän menettelyn suorittivat Hooker ja Binney. Tarvittava aika ja tuotettujen näytteiden huono laatu johtivat siihen, että päädyttiin käyttämään helpompaa menetelmää.
Uutta menetelmää, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kutsutaan "nestekuorintatekniikaksi".
Aiheeseen liittyvät sivut
- Fossiili
- Kivettynyt puu
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on hiilipallo?
A: Hiilipallo on permineralisoitunut elämänmuoto, joka sisältää kalsiumia, magnesiumia ja toisinaan rautasulfidia. Ne ovat yleensä pyöreän muotoisia eivätkä nimestään huolimatta ole hiilestä tehtyjä.
K: Kuka löysi hiilipallot?
V: Vuonna 1855 kaksi englantilaista tiedemiestä, Joseph Dalton Hooker ja Edward William Binney, löysivät hiilipallot Englannista. Myös Marie Stopes ja D.M.S. Watson tutkivat myöhemmin hiilipallonäytteitä.
K: Mistä hiilipalloja voi löytää?
V: Hiilipalloja löytyy hiilikerrostumista eri puolilla Pohjois-Amerikkaa ja Euraasiaa, Pohjois-Amerikassa enemmän kuin Euroopassa. Vanhimmat hiilipallot löytyivät Saksasta ja entisestä Tšekkoslovakiasta.
K: Miten säilymisen laatu riippuu hautaamisprosessista?
V: Orgaanisen aineksen säilymisen laatu riippuu hautautumisprosessin nopeudesta ja ennen permineralisaatiota tapahtuvan tiivistymisen asteesta. Yleisesti ottaen hiilipallot, jotka ovat peräisin jäänteistä, jotka on haudattu nopeasti ja joissa on vain vähän hajoamista ja painetta, ovat paremmin säilyneitä kuin ne, jotka on haudattu hitaammin tai joissa on enemmän hajoamista/painetta ennen permineralisaatiota.
K: Mitä teorioita on olemassa siitä, miten hiilipallot muodostuvat?
V: Niiden muodostumisesta on esitetty useita teorioita sen jälkeen, kun ne tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922; Marie Stopes ja DMS Watson olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että niiden muodostuminen edellyttää vuorovaikutusta meriympäristön kanssa ja että ne voivat muodostua myös "in situ".
K: Mitä Sergius Mamay ja Ellis Yochelson havaitsivat tutkiessaan Pohjois-Amerikan hiilipalloja?
V: Vuonna 1962 Sergius Mamay ja Ellis Yochelson löysivät tutkittaessa Pohjois-Amerikan hiilipalloja merkkejä merieläinten jäännöksistä.
