Kokkoliitit
Kokkoliitit ovat mikroskooppisia levyjä, jotka muodostavat liitua. Niitä valmistaa yksi tärkeimmistä eukaryoottien kasviplanktonista. Ne ovat yksisoluisia protisteja, joiden koko nimi on kokkoliittofoorit tai kokkoliittofoorit. Kokkoliittien pallomainen luuranko on kokkosfääri.
Suuri osa ylemmän liitukauden merikerrostumista on liitua, ja se koostuu 95-99-prosenttisesti kokkoliiteista eli kalsiumkarbonaattilevyistä (CaCO3), joita kokkoliittoforidit tuottavat.
Ensimmäisen kerran kokkoliitteja tutki Cristian Gottfried Ehrenberg (1795-1875), joka piti niitä epäorgaanisina tuotteina. Thomas Henry Huxley nimesi ne ja tunnisti ne elävien organismien tuottamiksi, ja hän ymmärsi, että ne ovat merkittävä osa kiveä, jota me kutsumme liiduksi. Westbroek kertoo, miten pieni solu tuottaa kokkosfäärinsä:
"Pieni kokkoliittia tuottava levä... on geologista dynamiittia, valtava voima, joka auttaa johtamaan valtavia kalsium- ja karbonaattivirtoja kohti merenpohjaa".
Kokkoliittofoorit ovat merkittävä osa syvänmeren sedimenttien karbonaattipitoisuutta. Koillis-Atlantilla viimeisimmän jääkausi-interglasiaalisen syklin (jääkauden) aikana kokkoliittien osuus kokonaiskarbonaatista oli 70-80 prosenttia lämpimänä aikana ja vähemmän jääkauden aikana.
Kokkoliitteja esiintyy ensimmäisen kerran triaskauden lopussa, 200 miljoonaa vuotta sitten. On mielenkiintoista, että toinenkin pikkulevien ryhmä, diatomit, ilmestyy fossiilirekisteriin lähes samaan aikaan. Kokkoliittien kaikkien aikojen huippu oli liitukauden lämpimissä sisämaa- ja mannerjalustamerissä. Niillä on edelleen valtava ekologinen ja geologinen merkitys.
Emiliana huxleyi , nykyisin merten yleisin kokkoliitti.
Emiliania huxleyi
Emiliania huxleyi (lyhyesti Ehux) on yksi planktonlevien tärkeimmistä planktonlevistä tällä hetkellä. Se on maailman valtamerten yleisin kokkoliittifoorumi. Se hallitsee Koillis-Atlantilla, Koillis-Tyynellämerellä ja itäisellä Välimerellä. Sen jättimäiset leväkukinnot näkyvät helposti satelliittikuvissa. Tämä kukkiva elämäntapa alkoi ~80 000-50 000 vuotta sitten, ja se merkitsee niin sanotun Ehux Acme -vyöhykkeen alkua fossiilirekisterissä.
Ehuxia esiintyy vain suhteellisen nuorissa sedimenteissä, ja sen on täytynyt kehittyä melko hiljattain. Ehuxin ensimmäistä esiintymistä sedimentissä käytetään biostratigrafisena merkkiaineena. Esiintyminen ajoitettiin noin 270 000 vuotta sitten. Myöhemmin Weaver ajoitti sen ~242-268 000 vuotta sitten.
Vaaleansininen/vihertävä väri johtuu Emiliania huxleyi -lajin korkeasta pitoisuudesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat kokkoliitit?
V: Kokkoliitit ovat mikroskooppisia leviä, jotka muodostavat kalkkia. Niitä muodostaa yksi tärkeimmistä eukaryoottien kasviplanktonista, ja niiden pallomainen luuranko tunnetaan nimellä kokkosfääri.
K: Kuka tutki kokkoliitteja ensimmäisenä?
V: Cristian Gottfried Ehrenberg (1795-1875) tutki ensimmäisenä kokkoliitteja.
K: Miten kokkoliittien todettiin olevan elävien organismien tuottamia?
V: Thomas Henry Huxley huomasi, että ne olivat merkittävä osa kiviainesta, jota me kutsumme liiduksi, ja tunnisti ne elävien organismien tuottamiksi.
Kysymys: Kuinka monta prosenttia liidusta koostuu kokkoliiteistä?
V: Liitu koostuu 95-99-prosenttisesti kokkoliiteistä.
K: Milloin pieni solu tuotti ensimmäisen kokkosfäärinsä?
V: Pikkuruinen solu tuotti ensimmäisen kokkosfäärinsä triaskauden lopussa, 200 miljoonaa vuotta sitten.
K: Mikä muu pikkulevien ryhmä ilmestyy fossiilirekisteriin samoihin aikoihin?
V: Samoihin aikoihin fossiilirekisteriin ilmestyy toinenkin pieni leväryhmä, jota kutsutaan diatomeiksi.
Kysymys: Kuinka paljon kokkoliitit muodostavat karbonaattia syvänmeren sedimenteissä Koillis-Atlantin jääkausien aikana?
V: Koillis-Atlantin jääkausien aikana kokkoliittofoorien osuus syvänmeren sedimenttien kokonaiskarbonaatista on alle 70-80 prosenttia.
