Torakka
Torakka on hyönteinen, joka kuuluu lajin Blattodea alalahkoon Blattaria. Lajeja on 4 000. Noin 30 lajia tunkeutuu ihmisten koteihin. Tämä on alle 1 % kaikista torakkalajeista. Neljä lajia on tuholaisia.
Blaberus giganteus
Torakka.
40-50 miljoonaa vuotta vanha torakka Baltian meripihkassa.
Evoluutiohistoria ja suhteet
Entomologit yhdistävät Mantodea-, Isoptera- ja Blattaria-suvut yleensä suuremmaksi ryhmäksi nimeltä Dictyoptera. Nykyiset todisteet viittaavat vahvasti siihen, että termiitit ovat kehittyneet suoraan todellisista torakoista, ja monet kirjoittajat pitävätkin termiittejä nykyään torakoiden heimoon kuuluvina.
Historiallisesti nimeä Blattaria on käytetty suurelta osin vaihdellen nimen Blattodea kanssa. Blattodea viittaa laajempaan ryhmään, joka sisältää torakoihin liittyviä fossiilisia ryhmiä, mutta ei varsinaisia torakoita. Nämä varhaisimmat torakan kaltaiset fossiilit ("Blattopterans" tai "roachids") ovat peräisin hiilikaudelta 354-295 miljoonan vuoden takaa. Nämä fossiilit eroavat kuitenkin nykyisistä torakoista siinä, että niillä on pitkät munasarvet, ja ne ovat sekä sirkkalintujen että nykyisten torakoiden esi-isiä. Ensimmäiset fossiilit nykyisistä torakoista, joilla on sisäiset munasarvet, esiintyvät alemmalla liitukaudella. Kaaviossa esitetään ehdotettu sukujen fylogeneesi.
|
|
Torakoita laajemmassa merkityksessä (Blattodea) on ollut olemassa hyvin pitkään. Varhaisimmat torakkafossiilit ovat 354-295 miljoonaa vuotta vanhoja. Luonnontieteiden opiskelija Cary Easterday löysi Ohiossa sijaitsevasta hiilikaivoksesta jättimäisen 300 miljoonaa vuotta vanhan fossiilisen torakan, joka oli 9 cm pitkä.
Muut
Useimmat torakat ovat kaikkiruokaisia. Ne ovat sitkeitä, ja niitä on vaikea tappaa. Torakka voi elää kaksi viikkoa ilman päätä.
Torakoista tulee aikuisia 3-4 kuukaudessa, ja ne voivat elää jopa vuoden. Saksalainen torakkaemo voi tuottaa 8 munakoteloa elinaikanaan, ja kukin munakotelo voi sisältää 30-40 munaa.
