Rososiipiäiset (Dictyoptera) – määritelmä ja luokittelu

Dictyoptera on ryhmä, joka sisältää nykyluokituksen mukaan pääsääntöisesti kaksi lähisukua: torakat ja termiitit (Blattodea) sekä mantidit (Mantodea). Termiä on käytetty eri tavoilla taksonomisissa käsittelyissä: toisissa lähestymistavoissa Dictyoptera nähdään yläluokkana (superorder), joka kattaa nämä ryhmät, kun taas toisissa lähestymistavoissa sitä on saatettu käsitellä järjestyksenä.

Ulkonäkö ja elintoiminnot

Dictyopteroiden lajeilla on useita yhteisiä piirteitä, vaikka ryhmien välillä on myös selviä eroja:

• Useimmilla on purentaan soveltuvat leukarakenteet (pureskelu-syöminen) ja pitkät tuntoaistimena toimivat antennit.
• Monilla torakoilla ja mantideilla etusiivet ovat kovenneet suojakilpeksi (tegmina), kun taas takasiivet ovat usein siipimäisempiä ja ne käytetään lentoon.
• Naaraille mainitaan usein rakenteita lisääntymiseen; vanhassa kuvauksessa sanotaan, että kaikilla nykyaikaisilla Dictyopteroilla on lyhyet munasarvet (naaraiden lisääntymiselimet), mutta vanhimmissa fossiileissa on nähty jatkamispituisempia rakentumia, jotka muistuttavat Orthoptera-ryhmän lajeilla esiintyviä rakenteita.
• Mantideilla on voimakkaasti kehittyneet sieppaavat eturaajat saalistukseen (raptorial forelegs), kun taas termiitit ovat erikoistuneet sosiaaliseen elämäntapaan ja monilla torakoilla on sopeumia hajottajina.
• Kasvu on tyypillisesti hemimetabolisesta (puuttellinen muodonmuutos): nuoret (nymfit) muistuttavat aikuisia muodoltaan, mutta kehittyvät asteittain.

Luokittelu ja sukulaisuudet

Perinteisesti Dictyoptera on jaettu kolmeen pääryhmään: Isoptera (termitiitit), Blattaria/Blattodea (torakat) ja Mantodea (mantidit). Modernit taksonomiat ovat muuttaneet tätä käytäntöä siten, että termiitit on usein sisällytetty Blattodea-järjestykseen, jolloin Blattodea käsittää sekä perinteiset torakat että termiitit. Tällöin Dictyoptera voi esiintyä yläluokkatasona, jossa ovat Blattodea ja Mantodea.

Nykyiset morfologiset, ekologiset ja molekyylitutkimukset tukevat torakoiden ja termiittien läheistä sukulaisuutta. Erityisen läheiseksi sukulaiseksi on osoittautunut torakkasuku Cryptocercus, jonka puuta hajottavasta ruokavaliosta ja suolistomikrobeista on löydetty paljon yhtäläisyyksiä termiittien kanssa. Tämä viittaa siihen, että termiitit ovat kehittyneet erikoistuneesta puuta syövästä torakkaryhmästä tai että niillä on yhteinen esi-isä tällaisine piirteineen.

Geneettisten tutkimusten perusteella Dictyopteran lähisukulaisiin sijoittuvat myös muut ortodipteroidit, ja erityisesti on todettu yhteyksiä fasmidien (keppieläinten) suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että fasmidit kuuluisivat samaan järjestykseen; ne ovat edelleen erillinen taksonominen ryhmä, mutta molekyylidata osoittaa läheisen evolutiivisen suhteen.

Ekologia ja merkitys

• Termiitit ovat monissa ekosysteemeissä tärkeitä hajottajia, jotka kierrättävät kuollutta puuainesta ja orgaanista ainesta. Ne muodostavat monimutkaisia sosiaalisia koloniaita, joissa on eri kasteja (työläiset, sotilaat, lisääntymiskykyiset).
• Torakat elävät hyvin monenlaisissa ympäristöissä; monet lajit ovat hajottajia ja hyödyllisiä ekosysteemille, mutta osa lajeista (esim. kaupunkialueiden synantropiset torakat) on ihmisten haittaeläimiä.
• Mantidit ovat pääasiassa pedofiilisiä petoja, jotka saalistavat hyönteisiä ja joskus pieniä selkärankaisia. Ne toimivat luonnollisina tuholaistorjujina puutarhoissa ja viljelyksillä.

Fossiilit ja evoluutio

Dictyopteroiden fossiilikirja on pitkä: torakkaa muistuttavia hyönteisiä tunnetaan hyvin kaukaa muinaisista aikakausista, ja mantidien varhaisimmat edustajat tunnetaan esimerkiksi mesotsooisesta rikastuneesta materiaalista. Joissakin fossiileissa esiintyy pitkää lisääntymiseen liittyvää rakennetta, joka muistuttaa Orthoptera-ryhmän käyttämää munanpistintätyyppiä, mikä antaa viitteitä tästä kehityksestä nopeasti muuttuneessa evoluutioprosessissa.

Taksonominen huomio

Taksonomisia rajanvetoja tehdään edelleen: riippuen tutkijaryhmästä ja käytetyistä tunnuspiirteistä Dictyoptera voidaan esittää eri arvoasteilla (järjestys tai superjärjestys). Tärkeintä on, että samaan evolutionaariseen ryhmään kuuluvat lajit tunnistetaan ja että termiitit ja torakat sijoittuvat läheisesti toistensa yhteyteen muodostaviksi linjoiksi.

Yhteenvetona Dictyoptera on monimuotoinen ja ekologisesti tärkeä hyönteisryhmä, jonka nykytutkimus yhdistää perinteisiä morfologisia havaintoja molekyylidataan ja ekologiaan — tuloksena on tarkentuva käsitys torakoiden, termiittien ja mantidien sukulaisuussuhteista ja niiden asemasta hyönteisten evoluutiossa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitkä kaksi hyönteisten järjestystä kuuluvat Dictyopteraan?

Kysymys: Mitä eroa on nykyisten Dictyoptera-hyönteisten ja vanhimpien Dictyoptera-fossiilien munasarjojen välillä?

K: Mitä termillä Dictyoptera yleensä tarkoitetaan?

K: Onko Dictyopteran luokittelussa eroja?

Kysymys: Ovatko Dictyopteran muodostavat ryhmät samat kaikissa luokituksissa?

K: Miten termiitit ja torakat liittyvät toisiinsa?

K: Mitkä ovat Dictyoptera-suvun lähimmät elävät sukulaiset geneettisten todisteiden perusteella?

Hae kirjaimella