Ristitulo on matemaattinen operaatio, joka voidaan tehdä kahden vektorin välillä. Ristitulon seurauksena syntyy uusi vektori, joka on kohtisuorassa molempia tekijävektoreita vastaan. Klassinen ristitulo on luonnostaan määritelty kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa (R^3), vaikka vastaavia rakenteita on mahdollista käsitellä myös muilla tavoilla korkeammissa ulottuvuuksissa.

Määritelmä ja laskeminen

Jos a = (a1, a2, a3) ja b = (b1, b2, b3) ovat vektoreita R^3:ssa, niiden ristitulo a × b lasketaan komponenttimuodossa:

a × b = (a2 b3 − a3 b2, a3 b1 − a1 b3, a1 b2 − a2 b1).

Usein ristitulo esitetään determinanttimuotoisena ilmaisuna yksikkövektoreiden i, j, k avulla:

a × b = det

ijk
a1a2a3
b1b2b3

Suunnaltaan ristitulo määrittyy oikean käden säännön mukaan: kun kolmella sormella osoitat a:n ja käännät kämmentäsi kohti b:tä, peukalo osoittaa a × b:n suuntaan.

Pituus ja geometrinen tulkinta

Ristitulon pituus on

|a × b| = |a| |b| sin θ,

missä θ on a:n ja b:n välinen kulma (0 ≤ θ ≤ π). Tämä pituus vastaa parallelogrammin pinta-alaa, jonka sivut ovat a ja b. Erityistapauksena, jos a ja b ovat samansuuntaiset (θ = 0 tai π), ristitulo on nollavektori.

Keskeiset ominaisuudet

  • Kohtisuoruus: a × b on kohtisuorassa sekä a:ta että b:tä vastaan (a · (a × b) = 0 ja b · (a × b) = 0).
  • Antikommutatiivisuus: a × b = −(b × a).
  • Distributiivisuus: a × (b + c) = a × b + a × c.
  • Skalaarikertolasku: (α a) × b = α (a × b) = a × (α b) kaikilla skalaarilla α.
  • Nollatapaus: a × a = 0 ja a × b = 0 silloin ja vain silloin, kun a ja b ovat lineaarisesti riippuvaiset (eli samansuuntaiset tai jompikumpi nollavektori).
  • Ei-assosiatiivisuus: Ristitulo ei yleensä ole assosiatiivinen: a × (b × c) ≠ (a × b) × c. Kuitenkin pätee vektoritriippelidentiteetti:

    a × (b × c) = b (a · c) − c (a · b).

  • Skalaari kolmoistulo: a · (b × c) antaa parallelepipedin orientoidun tilavuuden ja on syklisesti invariantti: a · (b × c) = b · (c × a) = c · (a × b), mutta muuttuu merkkinsä, jos vaihtaa kahden tekijän järjestystä.

Esimerkki

Olkoot a = (1, 0, 0) ja b = (0, 1, 0). Silloin

a × b = (0 − 0, 0 − 0, 1 · 1 − 0 · 0) = (0, 0, 1),

mikä vastaa yksikkövektoria z-suunnassa ja |a × b| = 1 on pinta-ala yhdelle neliön neljännekselle tässä tapauksessa.

Laajennukset ja huomiot

  • Klassinen ristitulo on erityinen R^3:n rakenne. On kuitenkin olemassa vastaavia konstruktioita muissa ulottuvuuksissa: esimerkiksi tiettyjä vastaavuuksia on R^7:ssä liittyen Cayleyn oktonioneihin. Yleisemmin ulottuvuuden riippumattoman algebrallisen yleisrakenteen tarjoaa ulkoinen tulo (wedge- eli exterior-tulo), joka tuottaa bivektoreita (ei suoraan tavallisia vektoreita).
  • Kun käytät ristitulon laskukaavoja, huomioi yksiköt ja suunta; ristitulo voi esittää myös vektorikenttien vuorovaikutusta ja on tärkeä käsite fysiikassa (esim. momentti, magneettivoimat).