Sylinteri on yksi yksinkertaisimmista kaarevista kolmiulotteisista geometrisista muodoista, jonka pinnan muodostavat pisteet, jotka ovat kiinteällä etäisyydellä tietystä viivapätkästä, jota kutsutaan sylinterin akseliksi. Muoto voidaan ajatella pyöreäksi prismaksi. Sekä pintaa että sen sisällä syntyvää kiinteää muotoa voidaan kutsua sylinteriksi. Sylinterin pinta-ala ja tilavuus on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien.
Differentiaaligeometriassa sylinteri määritellään laajemmin säännellyksi pinnaksi, jonka välissä on yhden parametrin mittainen yhdensuuntaisten viivojen perhe. Sylinteriä, jonka poikkileikkaus on ellipsi, paraabeli tai hyperbeli, kutsutaan vastaavasti elliptiseksi sylinteriksi, paraboliseksi sylinteriksi tai hyperboliseksi sylinteriksi.
Määritelmä ja peruskäsitteet
Sylinteri on kolmiulotteinen kappale, jonka muodostavat kaksi kongruenttia, toisiaan vastakkaista pohjatasoa (esim. ympyrät) ja niiden välinen sivupinta, joka koostuu pohjien reunojen yhdistämistä suoran viivan kappaleista (generaatio- tai muodostusviivoista). Tärkeimmät termit:
- Pohja — sylinterin kummankin pään taso, usein ympyrä tai muu suljettu käyrä.
- Akseli — suora, joka yhdistää pohjien keskikohdat; oikea (suora) sylinteri tarkoittaa, että akseli on kohtisuorassa pohjia vastaan, vinossa (oblique) akseli ei ole.
- Korkeus (h) — etäisyys pohjien tasojen välillä mitattuna akselin suuntaisesti (eli lyhin etäisyys pohjien välillä).
- Generaattori — sivupinnan muodostavat suorat viivat, jotka ovat yhdensuuntaisia akselin kanssa.
Oikea ympyräsylinteri — pinta-ala ja tilavuus
Useimmin käsitelty sylinteri on oikea ympyräsylinteri, jonka pohjat ovat ympyröitä säteellä r ja korkeus h. Tärkeimmät kaavat:
- Pohjan ala: Apohja = π r2
- Vastaavan ympyrän kehä (pohjan ympärysmitta): P = 2 π r
- Sivupinnan ala (vaippa): Avaippa = 2 π r h — vaippa voidaan "avata" suorakaiteeksi, jonka korkeus on h ja leveys on pohjan kehä 2πr.
- Kokonaispinta-ala: Akok = 2 π r (r + h) = 2·Apohja + Avaippa
- Tilavuus: V = π r2 h = Apohja · h
Yksinkertainen numeerinen esimerkki: jos r = 3 (yksikköä) ja h = 5 (yksikköä), niin V = π·32·5 = 45π ≈ 141,37 (yksikköä3).
Oblique (vino) sylinteri ja yleisempi päättely
Vinon sylinterin pohjat ovat samanlaiset käyrät kuin suorassa tapauksessa, mutta akseli ei ole kohtisuorassa pohjaa vastaan. Tärkeä ominaisuus: vinon sylinterin tilavuus lasketaan samalla kaavalla kuin suoralla sylinterillä — tilavuus on aina pohjan ala kertaa korkeus (pohjaan nähden mitattu normaali etäisyys): V = Apohja · h. Tämä seuraa Cavalierin periaatteesta sekä integraalilaskennasta.
Muunnokset ja erityistyypit
- Elliptinen sylinteri: pohjana ellipsi. Tilavuus V = (π a b) h, missä a ja b ovat ellipsin puolisuakset.
- Parabolinen ja hyperbolinen sylinteri: pohjakäyränä paraabeli tai hyperbeli — kyseessä on säännöllinen yhdensuuntaisten viivojen perhe, ja pinnan geometriikka eroaa ympyräsylinteristä.
- Koteloitu (putkimainen) sylinteri: sylinterirengas, jolla on ulkokehän säde R ja sisäkehän säde r. Tilavuus V = π (R2 − r2) h. Kokonaispinta-ala sisältää ulko- ja sisäpinnan sekä päätyrenkaat.
- Kupsu tai katkaistu sylinteri: esimerkiksi sylinterin leikkaus vinoon tasoon tuottaa erilaisia leikkauksia (ellipsat, paraabelat jne.).
Geometrinen ja differentiaali-geometrinen näkökulma
Kuten alkuperäisessä tekstissä mainittiin, differentiaaligeometriassa sylinteri voidaan määritellä säännölliseksi pinnaksi, jolla on yhden parametrin mittainen yhdensuuntaisten viivojen perhe. Oikean ympyräsylinterin parametriesitys tavallisesti käytetyssä koordinaatistossa on
(x, y, z) = (r cos θ, r sin θ, z), missä θ ∈ [0, 2π) ja z ∈ [0, h].
Tällainen parametriesitys on hyödyllinen pinnan pinta-alan laskuissa ja pintaintegraaleissa.
Sovelluksia ja historiallinen huomautus
Sylintereitä esiintyy laajasti luonnossa ja tekniikassa: putket, säiliöt, pyörivien kappaleiden runkot, moottorin männät ja monet muut rakenteet. Antiikin ja renessanssin matemaatikot tunsivat sylinterin pinta-alan ja tilavuuden laskut. Arkhimedes vertasi kuulaa ja sitä ympäröivää sylinteriä ja löysi kuulalle ja sitä ympäröivälle sylinterille mielenkiintoisia suhdelukuja (esimerkiksi pallon tilavuus on 2/3 sitä ympäröivän sylinterin tilavuudesta).
Yhteenveto
- Sylinterin perusominaisuudet määräytyvät pohjakäyrän ja akselin (korkeuden) mukaan.
- Oikean ympyräsylinterin tilavuus on V = π r2 h ja kokonaispinta-ala A = 2 π r (r + h).
- Vinon sylinterin tilavuus on sama kuin vastaavan suoran sylinterin — aina pohjan ala kertaa korkeus.
- Erilaiset poikkileikkaukset (ellipsi, paraabeli, hyperbeli) johtavat elliptisiin, parabolisiiin ja hyperbolisiin sylintereihin, joita tutkitaan sekä klassisessa geometriassa että differentiaaligeometriassa.


