Pisteellinen ja pisteetön I ovat kaksi eri kirjainta turkkilaisissa aakkosissa. Toisessa niistä (İ, i) on piste yläpuolella ja toisessa (I, ı) ei ole. Tämä pätee sekä kirjainten isoissa että pienissä kirjainmuodoissa (katso kuva).
Pistemättömän I:n äänne on /ɯ/, kun taas pistemäisen İ:n äänne on /i/. Molemmat ovat lyhyitä vokaaleja: /i/ on etu-, lähetysääntöinen ja huulikotilaamattomampi vokaali (kuten suomen i), kun taas /ɯ/ on taka- ja huulikotilaamaton suljettu vokaali (ei vastinetta suomen vokaalijärjestelmässä, lähellä omaa "ı"-äännettä turkissa). Tässä on kaksi esimerkkiä siitä, miten ne lausutaan:
- İstanbul /isˈtanbuɫ/ (alkaa i-äänteellä, ei ı).
- Diyarbakır /dijaɾˈbakɯɾ/ (ensimmäinen ja viimeinen vokaali kirjoitetaan ja äännetään eri tavalla).
Lisää esimerkkejä
Esimerkkejä, joissa ero näkyy ja kuuluu:
- İzmir /izmir/ (pistemäinen i alussa)
- kır /kɯɾ/ ("kuru" tai "kenttä" -merkityksissä käytetty sana, sisältää pistemättömän ı).
- sıcak /sɯdʒak/ ("kuuma") — pisteetön ı sanan alussa.
- bilgi /bilgi/ ("tieto") — molemmissa vokaaleissa pistemäinen i.
Kirjainten muuntuminen isoiksi ja pieniksi
Turkin kielen isot ja pienet kirjaimet eivät käyttäydy samalla tavalla kuin monissa muissa latinalaisissa aakkosissa. Turkissa pienestä i tulee isoksi İ (iso I, jossa on piste) ja pienestä ı (pisteetön) tulee isoksi I (iso I ilman pistettä). Toisin sanoen:
- i → İ
- ı → I
Tämä aiheuttaa usein virheitä, kun tekstiä muokataan tai aakkostetaan yleiskielisillä tai englanninkielisillä asetuksilla: englanninkielisessä muunnoksessa pieni i muutetaan isoksi I ilman pistettä, jolloin alkuperäinen turkkilainen ero katoaa.
Tietotekniset ja koodausnäkökohdat
Kun käsitellään tekstiä ohjelmallisesti, turkkilaiset tapausmuunnokset vaativat lokaalispesifin käsittelyn (esim. locale "tr" tai vastaava). Unicode:ssa näille kirjaimille on omat koodipisteensä:
- Latin capital letter I: U+0049 (tavallinen englannin iso I)
- Latin small letter i: U+0069 (tavallinen englannin pieni i)
- Latin capital letter I with dot above (İ): U+0130
- Latin small letter dotless i (ı): U+0131
Jos haluat säilyttää oikean kirjaimen muodon, varmista että ohjelmistosi käyttää turkin kielen sääntöjä iso-/pienikirjainten muunnoksessa ja tekstin lajittelussa.
Aakkosjärjestys ja muut kielet
Turkin aakkosissa pistemätön ja pistemäinen I ovat eri kirjaimia ja ne sijoittuvat aakkosissa omille paikoilleen. Turkin aakkosjärjestys eroaa myös monista muista latinalaisista järjestyksistä, ja esimerkiksi I ja İ käsitellään erillisinä merkkeinä.
Joissakin muissa latinalaiskirjoitusta käyttävissä turkkilaisissa kielissä, kuten azerbaidžanissa ja tataarissa, käytetään myös molempia I:n muotoja. Kaikissa näissä kielissä, turkki mukaan lukien, j-kirjaimella ei kuitenkaan ole pistemäistä tai pistemätöntä muotoa, vaan piste on vain pienessä kirjaimessa (J, j), aivan kuten indoeurooppalaisissa kielissä.
Käytännön vinkkejä
- Kun kirjoitat turkkia eri näppäimistöillä, käytä turkkilaista näppäinasettelua tai lisää erikoismerkkejä tukeva asetus, jotta saat İ ja ı helposti käyttöön.
- Jos viet tekstiä järjestelmästä toiseen (esim. Excel, tietokannat, web-lomakkeet), varmista että merkkikoodaus on Unicode (UTF-8) ja että ohjelma käsittelee turkin paikalliset sääntöjä.
- Jos käännät tai vertaat nimiä ja sanoja, muista että pisteellinen ja pisteetön I voivat muuttaa äännettä ja siten sanan merkitystä.
Yhteenvetona: İ ja ı eivät ole sama kirjain turkissa — ne eroavat sekä visuaalisesti että äänteellisesti, ja ne on huomioitava myös tekstinkäsittelyssä ja ohjelmoinnissa oikean tuloksen varmistamiseksi.
