Indoeurooppalaiset kielet

Tärkeimmät kieliryhmät

Nämä ovat tärkeimmät indoeurooppalaiset kieliryhmät:

• Albanian
• Anatolialainen: Luwian; Hittiläinen
• Armenian
• Baltoslaavilainen
• Baltia (latvia ja liettua)
• slaavilaiset kielet (kuten puola, venäjä ja serbia).
• kelttiläiset (kuten irlantilaiset ja walesilaiset).
• germaaniset (kuten englanti, saksa ja ruotsi).
• kreikka (ja nykykreikka)
• Indo-Iranialainen
• Indoarjalaiset kielet (indian kielet)
• Iranilainen
• latina ja romaaniset kielet (kuten ranska, italia ja romania).

Useimmissa indoeurooppalaisissa kielissä käytetään latinalaista kirjoitusasua, mutta joissakin kielissä käytetään devanagari-, kyrillisiä tai arabialaisia kirjoitusasuja.

Indoeurooppalainen kieliperhe. Klikkaa nähdäksesi yksityiskohdat.

Yhteenveto

Puhujien määrä on saatu tilastoista tai arvioista (2019), ja ne on pyöristetty:

Numero	Haara	Kielet	Äidinkieliset puhujat	Tärkeimmät kirjoitusjärjestelmät	Viite
1	Albanian kieli	4	7,500,000	Latinankielinen
2	Armenian kieli	2	7,000,000	Armenian
3	baltoslaavilaiset kielet	25	270,000,000	kyrillinen, latina
4	Kelttiläiset kielet	6	1,000,000	Latinankielinen
5	germaaniset kielet	47	550,000,000	Latinankielinen
6	Helleenien kielet	6	15,000,000	Kreikkalainen
7	indoiranilaiset kielet	314	1,650,000,000	Devanagari, Perso-Arabic
8	Italialaiset kielet	44	800,000,000	Latinankielinen
Yhteensä	Indoeurooppalaiset kielet	448	3,300,000,000	- –

Indoeurooppalaisen kielitieteen historia

Eurooppalaiset Intian-vierailijat alkoivat esittää ehdotuksia Intian ja Euroopan kielten yhtäläisyyksistä 1500-luvulla. Vuonna 1583 Thomas Stephens S.J., englantilainen jesuiittalähetyssaarnaaja Goassa, Intiassa, huomasi intialaisten kielten yhtäläisyyksiä kreikan ja latinan kanssa ja sisällytti ne kirjeeseen veljelleen, mutta se julkaistiin vasta 1900-luvulla.

Ensimmäinen sanskritin kieli mainitaan Filippo Sassettin kirjoituksessa. Hän syntyi Firenzessä, Italiassa, vuonna 1540, ja hän oli kauppias, joka oli ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka opiskelivat sanskritia. Kirjoittaessaan vuonna 1585 hän huomasi joitakin sanskritin ja italian sanojen yhtäläisyyksiä, kuten devaḥ/dio "Jumala", sarpaḥ/serpe "käärme", sapta/sette "seitsemän", aṣṭa/otto "kahdeksan", nava/nove "yhdeksän"). Kumpikaan havainto ei kuitenkaan johtanut tieteelliseen jatkotutkimukseen.

Vuonna 1647 hollantilainen kielitieteilijä ja tutkija Marcus Zuerius van Boxhorn havaitsi indoeurooppalaisten kielten samankaltaisuuden ja oletti, että ne ovat peräisin yhteisestä alkukielestä. Hän sisällytti hypoteesiinsa hollannin, kreikan, latinan, persian ja saksan kielet, ja myöhemmin hän lisäsi niihin slaavilaiset, kelttiläiset ja balttilaiset kielet. Hänen ehdotuksensa eivät kuitenkaan tulleet laajalti tunnetuiksi eivätkä ne kannustaneet lisätutkimuksiin.

Gaston Coeurdoux ja muut olivat tehneet samankaltaisia havaintoja. Coeurdoux teki 1760-luvun lopulla perusteellisen vertailun sanskritin, latinan ja kreikan konjugaatioista ja esitti näin kielten välisen yhteyden. Vastaavasti Mihail Lomonosov vertaili maailman eri kieliryhmiä, kuten slaavilaisia, balttilaisia, iranilaisia, suomalaisia, kiinalaisia, hottentottilaisia ja muita.

Hypoteesi nousi uudelleen esiin vuonna 1786, 20 vuotta Coeurdoux'n jälkeen, kun Sir William Jones luennoi ensimmäisen kerran kolmen vanhimman tunnetun kielen hämmästyttävistä yhtäläisyyksistä: latinan, kreikan ja sanskritin välillä. Myöhemmin hän lisäsi alustavasti goottilaisen, kelttiläisen ja vanhan persian kielen, mutta teki luokittelussaan joitakin virheitä ja puutteita.

Vuonna 1813 Thomas Young käytti ensimmäisenä termiä indoeurooppalainen. Siitä tuli tieteellinen vakiotermi paitsi Saksassa Franz Boppin Comparative Grammar -teoksen kautta. Vuosina 1833-1852 ilmestynyt teos oli indoeurooppalaisen tutkimuksen lähtökohta akateemisena tieteenalana.

Joidenkin 1900-luvun tutkijoiden mielestä indoeurooppalaiset kielet alkoivat Armeniasta tai Intiasta, mutta useimmat ovat sitä mieltä, että ne alkoivat Itä-Euroopasta tai Anatoliasta. Viimeaikaiset uudemmat tutkimukset tukevat alkuperää Pohjois-Iranissa ja Armeniassa.