Dreyfusin tapaus
Dreyfusin tapaus oli yksi Ranskan historian suurimmista skandaaleista. Se tapahtui 1800-luvun lopulla. Se koski Alfred Dreyfusia, Ranskan armeijan juutalaista upseeria.
Vuonna 1894 Dreyfusia syytettiin vakoilusta ja rikoksista Ranskaa vastaan. Hänen uskottiin kirjoittaneen kirjeitä saksalaisille, joissa hän kertoi heille Ranskan armeijan salaisuuksista.
Rangaistuksena hän joutui loppuelämäkseen vankilasaarelle Etelä-Amerikkaan.
Kun hän oli vankilassa, ihmiset (lähinnä hänen veljensä Mathieu ja korkea-arvoinen upseeri Picquart) pitivät häntä syyttömänä. He todistivat, että toinen sotilas, majuri Esterhazy, oli syyllinen. Mutta armeija ei halunnut myöntää, että se oli ollut väärässä. He kieltäytyivät vapauttamasta häntä. Lopulta todisteet Dreyfusin syyttömyydestä olivat niin vahvat, että hallituksen oli vaadittava uutta oikeudenkäyntiä. Uudessa oikeudenkäynnissä armeija totesi hänet jälleen syylliseksi. Ranskan presidentti, joka ei halunnut syyttömän miehen enää kärsivän, armahti Dreyfusin vuonna 1899.
Dreyfus vapautettiin. Seitsemän vuotta myöhemmin hänet julistettiin virallisesti syyttömäksi, ja hänet päästettiin takaisin armeijaan.
Tapaus jakoi Ranskan niihin, jotka pitivät Dreyfusia todella vakoojana, ja niihin, jotka pitivät häntä syyttömänä. Monet niistä, jotka uskoivat Dreyfusin olleen vakooja, vihasivat juutalaisia ja uskoivat, että Dreyfus oli rikollinen, koska hän oli juutalainen, ja että juutalainen ei voinut olla hyvä ranskalainen; tätä uskomusta kutsutaan antisemitismiksi. Toiset taas ajattelivat, että armeijaa ei voitu kyseenalaistaa. Toinen puoli uskoi, että viatonta miestä ei saisi vangita, ja pelkäsi, että Dreyfusin viholliset olivat myös Ranskan vihollisia.
Emile Zola julkaisi kuuluisan kirjeen J'Accuse valittaakseen, että Ranskan hallitus oli ollut hyvin epäoikeudenmukainen Alfred Dreyfusia kohtaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Dreyfusin tapaus?
A: Dreyfus-affaire oli yksi Ranskan historian suurimmista skandaaleista. Se tapahtui 1800-luvun lopulla, ja siihen liittyi Alfred Dreyfus, Ranskan armeijan juutalainen upseeri, jota syytettiin vakoilusta ja rikoksista Ranskaa vastaan.
Kysymys: Kuka uskoi, että Dreyfus oli syytön?
V: Ihmiset, kuten hänen veljensä Mathieu ja korkea-arvoinen upseeri nimeltä Picquart, pitivät häntä syyttömänä. He todistivat, että toinen sotilas, majuri Esterhazy, oli sen sijaan syyllinen.
K: Miten he todistivat hänen syyttömyytensä?
V: He esittivät todisteita, jotka olivat niin vahvoja, että hallitus joutui vaatimaan hänelle uutta oikeudenkäyntiä. Tässä uudessa oikeudenkäynnissä armeija totesi hänet heidän ponnisteluistaan huolimatta jälleen syylliseksi.
K: Mitä tapahtui sen jälkeen, kun hänet todettiin syylliseksi?
V: Ranskan presidentti armahti hänet vuonna 1899 ja vapautti hänet vankilasta, koska hän ei halunnut syyttömän miehen enää kärsivän. Seitsemän vuotta myöhemmin hänet julistettiin virallisesti syyttömäksi ja hän pääsi takaisin armeijaan.
K: Miten ihmiset suhtautuivat tähän tapaukseen?
V: Tämä tapaus jakoi Ranskan kahtia - niihin, jotka pitivät Dreyfusta todella vakoojana, ja niihin, jotka pitivät häntä syyttömänä. Monet toisella puolella vihasivat juutalaisia ja uskoivat, että koska Dreyfus oli juutalainen, hän ei voinut olla hyvä ranskalainen; tätä uskomusta kutsutaan antisemitismiksi, kun taas toiset toisella puolella uskoivat, että viatonta miestä ei saisi vangita, koska he pelkäsivät Ranskan vihollisten olevan kaiken takana.
Kysymys: Mille saarelle Dreyfus lähetettiin, kun hänet todettiin syylliseksi?
V: Kun hänet alun perin todettiin syylliseksi, hänet lähetettiin elinkautiseen vankilasaarelle Etelä-Amerikkaan, jossa hän oli, kunnes Ranskan presidentti armahti hänet vuonna 1899.
