Durand-linja on historiallinen rajaviiva, joka määriteltiin sopimuksella Brittiläisen Intian edustajan Mortimer Durandin ja Afganistanin amirin Abdur Rahman Khanin välillä. Alkuperäinen Durand-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1893 ja linja nimettiin Mortimer Durandin mukaan; Durand toimi silloin siirtomaa-alueen hallinnon ulkoasioista vastaavassa asemassa Brittiläisessä Intiassa. Sopimus rajasi Britannian hallitseman Intian ja Afganistanin eteläisen ennalta määritellyn rajavyöhykkeen, ja se sitoi osapuolia siirtomaavallan aikakaudella.
Historia
Sopimusta 1893 seurasi käytännön rajavalvonta ja rajan merkitseminen kentällä. Myöhemmät Afganistanin hallitsijat eivät aina ole samaan tapaan painottaneet sopimuksen tulkintaa, ja 1900-luvun alun sekä erityisesti vuosien 1919 (Anglo-Afghan-sopimus) tapahtumat muokkasivat alueen poliittista maisemaa. Vuoden 1919 sopimus palautti Afganistanille laajemman itsenäisyyden brittivallan jälkeen, mutta Durand-linjan aseman tulkinta on historiassa ollut kiistanalainen: jotkut katsovat aikaisempien rajajärjestelyjen jääneen voimaan, toiset korostavat neuvottelujen ja tulkintojen merkitystä itsenäisyyden jälkeen.
Maantiede ja väestö
Durand-linja kulkee monenlaisessa maastossa: vuoristoissa, solissa ja aroilla, ja sen pituudeksi mainitaan yleensä noin 2 640 kilometriä. Linja jakaa useita heimoalueita ja leimaa alueen etnistä karttaa. Rajan molemmin puolin asuu suuria määriä etnisiä ryhmiä, erityisesti pashtunit ja balokit, minkä vuoksi rajan vetäminen 1800-luvun lopulla on aiheuttanut pitkäaikaisia sosiaalisia ja poliittisia seurauksia.
Oikeudellinen asema ja nykytilanne
Kun Britannia päätti hallintonsa Intiassa ja Pakistan syntyi itsenäisenä valtiona vuonna 1947, Pakistan katsoi perineensä Durand-linjan osana siirtomaahallinnon rajoja. Monet valtiot ja kansainväliset toimijat suhtautuvat käytännössä linjaan Pakistanin ja Afganistanin välisenä rajana. Afganistanin eri hallitukset itsenäisyyden jälkeen ovat kuitenkin suhtautuneet rajalinjaan eri tavoin; useat hallinnot eivät virallisesti ole hyväksyneet Durand-linjan pysyväksi kansainväliseksi rajaksi ja osa afganistanilaisista poliittisista toimijoista on nostanut esiin Pashtunistan-asiakirjoja ja rajan kyseenalaistamisen.
Rajan kiistanalaisuus on johtanut toistuviin jännitteisiin: se on ollut keskeinen tekijä Afganistanin ja Pakistanin suhteissa, ja alueella on esiintynyt myös turvallisuusongelmia, väestönsiirtymiä ja rajavalvonnan tiukentamista. Pakistan on esimerkiksi aloittanut rajaan liittyviä aitojen ja esteiden rakentamistoimia 2010- ja 2017-luvuilla parantaakseen rajavalvontaa, mistä Afganistan on ajoittain protestoinut.
Keniallisesti rajan asema on monitasoinen: hallinnollisesti Pakistan harjoittaa valtaa länsipuolella, ja Afganistanin alueen asukkaiden arkipäivään liittyvät raja-alueen perinteet ja heimorajat vaikuttavat edelleen. Ratkaisua rajan lopulliseen asemaan haetaan pääasiassa diplomaattisin keinoin, ja se edellyttää sekä alueen väestön että kummankin valtion poliittisten toimijoiden hyväksyntää. Durand-linja säilyy siten sekä historiallisesti merkittävänä että nykypolitiikassa kiistanalaisena rajalinjana.
