Itä-Kiinan meri on Kiinan itäpuolella sijaitseva rajameri. Se on osa Tyyntä valtamerta, ja sen pinta-ala on 1 249 000 km². Kiinassa merta kutsutaan Itämereksi. Koreassa merta kutsutaan toisinaan "Etelämereksi", mutta tätä käytetään useammin puhuttaessa vain Etelä-Korean etelärannikon läheisyydessä sijaitsevasta alueesta.
Sijainti ja rajat
Itä-Kiinan meri sijaitsee Kiinan itärannikolla ja on osa Tyynen valtameren pohjoisosaa. Sen rajat voidaan yleisesti kuvata seuraavasti:
- lännessä: Kiinan rannikko, mukaan lukien Shanghain ja Fukienin edustat;
- pohjoisessa: Korean niemimaa ja Etelä-Korean eteläiset rannat;
- etelässä: Taiwan ja Taiwaninsalmi, joka yhdistää sen Etelä-Kiinanmereen;
- idässä: Ryūkyū-saaristo (Japani) ja avomeri, josta se yhdistyy laajempaan Tyynen valtameren altaaseen.
Topografia ja hydrologia
Itä-Kiinan meri on pääosin matala mannerjalusta-alue, mutta itäosassa sijaitsee syvä allas, Okinawan syvänne (Okinawa Trough), jossa syvimmät kohdat ulottuvat yli 2 700 metrin syvyyksiin. Merialueelle on tyypillistä:
- matalat rannikkoalueet ja laajat meriheinikko- ja riuttavyöhykkeet tietyin paikoin;
- lämpimät merivirrat, erityisesti Kuroshio-virran jatke, joka kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen ja vaikuttaa alueen ilmastoon ja lajistoon;
- vaihteleva suolapitoisuus ja vuodenaikaiset vaihtelut sateiden ja makean veden tuonnin vuoksi, etenkin Yangtze-joen suualueella.
Maanosa- ja valtiokenttä: naapurivaltiot ja saaret
Alueen rannikot kuuluvat usealle valtiolle: Kiina, Japani (mukaan lukien Okinawa ja Ryūkyū), Etelä-Korea ja Taiwan. Merellä on myös useita merkittäviä saaria ja saariketjuja, jotka ovat sekä strategisesti että taloudellisesti tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Senkaku-saariryhmä (jap. Senkaku, kiin. Diaoyu) — kiistanalainen alue, jota väittävät Kiina, Taiwan ja Japani;
- Ryūkyū- ja Okinawan saaret, jotka muodostavat idän rajan merelle;
- useat pienemmät saaret ja karit, jotka vaikuttavat merialueiden talousvyöhykkeiden (EEZ) rajauksiin.
Taloudellinen merkitys
Itä-Kiinan meri on tärkeä sekä kaupan että luonnonvarojen suhteen:
- merireitit: alueen satamat, kuten Shanghai, Ningbo, Xiamen ja muut Kiinan rannikolla, ovat kansainvälisen merenkulun vilkkaita solmukohtia;
- kalastus: rannikkoalueet tukevat runsaasti paikallista kalastusta ja ovat perinteisesti olleet kalastuselinkeinon tärkeimpiä alueita;
- öljy- ja kaasuesiintymät: merellä kartoitettuja hiilivetyvaroja hyödynnetään, mikä on aiheuttanut myös kiistoja osapuolten välillä;
- merellinen infrastruktuuri ja satamat tukevat kansainvälistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä alueen valtioiden välillä.
Ympäristöhaasteet
Alueella on useita ympäristöongelmia, jotka vaikuttavat meriekosysteemeihin ja ihmisten elinkeinoihin:
- ylikalastus ja lajikato vähentävät kalakantoja;
- ravinnekuormituksen seurauksena esiintyy rehevöitymistä ja leväkukintoja (mm. niin kutsutut "red tides");
- meriliikenteen ja teollisuuden päästöt, mukaan lukien öljyvuodot ja haitta-aineet, kuormittavat rannikkoalueita;
- ilmastonmuutos ja meren lämpeneminen muokkaavat lajirunsautta ja virtarakenteita.
Nimet ja kiistat
Meren nimi vaihtelee alueittain: Kiinassa käytetään usein muotoa Itämeri (donghai), Japanissa ja kansainvälisesti yleisesti käytetään termiä Itä-Kiinan meri (East China Sea) ja Koreassa osa alueesta joskus mainitaan Etelämerenä (esimerkiksi Etelä-Korean eteläiset vesistöt). Merellä on myös useita poliittisia kiistoja, jotka liittyvät meri- ja talousvyöhykkeiden rajaukseen, saari- ja öljyvarauskiistoihin sekä kalastusrajoihin. Näitä kiistoja pyritään ratkaisemaan sekä bilateraalisin neuvotteluin että kansainvälisin oikeudellisin mekanismein, mutta jännitteitä esiintyy ajoittain.
Yhteenveto
Itä-Kiinan meri on strategisesti ja taloudellisesti merkittävä merialue, jonka laaja matalikko, vilkas merenkulku ja runsaat luonnonvarat tekevät siitä tärkeän alueen Itä-Aasian maille. Samalla alue kohtaa merkittäviä ympäristö- ja hallinnollisia haasteita, jotka vaativat yhteistyötä naapurivaltioiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä.
