Varhaismoderni Eurooppa: renessanssi, uskonpuhdistus ja siirtomaat (1400–1750)

Varhaismoderni Eurooppa 1400–1750 — renessanssi, uskonpuhdistus ja siirtomaat; talouden, vallan ja konfliktien murros, joka muovasi modernin maailman.

Tekijä: Leandro Alegsa

Varhaismoderni on historioitsijoiden käyttämä termi, jolla tarkoitetaan Länsi-Euroopan ja sen ensimmäisten siirtomaiden ajanjaksoa noin keskiajan ja teollisen vallankumouksen väliltä, tyypillisesti 1400–1750-luvuilla. Käsitteen piiriin kuuluvat poliittiset, taloudelliset, uskonnolliset ja kulttuuriset muutokset, jotka muovasivat modernia Eurooppaa ja loivat pohjan globaaleille verkostoille.

Keskeiset piirteet

Varhaismodernille ajalle ovat tyypillisiä kaupungistuminen, kasvava kauppa, siirtomaiden valloitus, sekä keskiajan feodaalisten rakenteiden asteittainen mureneminen ja korvautuminen vahvempien kuninkaallisten byrokratian ja verotusjärjestelmien muodostumalla. Tieteen ja teknisen kehityksen merkitys kasvoi: havainnot, kokeellisuus ja luonnonfilosofian nousu muuttivat ajattelutapaa. Samanaikaisesti uskonnollinen muutos — erityisesti protestanttinen uskonpuhdistus — hajotti keskiajalle ominaisen uskonnollisen yhtenäisyyden ja synnytti kirkollisia, poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä.

Taloudet, kauppa ja siirtomaat

Varhaismodernilla kaudella kapitalismin ja markkinatalouden siemenet vahvistuivat. Kapitalismin kehittymistä edisti erityisesti Pohjois-Italian kaupunkitasavaltojen pankki- ja kauppatoiminnan innovaatio, kuten Genova (Pohjois-Italian tasavalloissa, esimerkiksi Genovassa). Samalla syntyi merkantilismin talousteoria, joka korosti valtiollista talousohjausta, kaupan ylivoimaisuutta ja kullan sekä kauppataseen kartuttamista.

Euroopan siirtomaavallat perustivat merireitteihin liittyvän kauppajärjestelmän, joka yhdisti Euroopan, Afrikan ja Amerikan talouksia. Tämä toi uusia tuotteita Eurooppaan (peruna, maissi, tupakka) ja johti myös orjakaupan ja siirtomaahallinnon kasvavaan merkitykseen sekä alkuperäiskansojen tuhoon ja väestöllisiin muutoksiin (Columbian vaihto).

Tiede, taide ja kulttuuri

Renessanssi ja humanismin nousu palasivat antiikin vaikutteisiin ja korostivat yksilön, taiteen ja tekstin merkitystä. Kirjapainotaidon leviäminen nopeutti tiedon levitystä, edisti koulutusta ja tieteellistä keskustelua. Varhaismodernin ajanjakson suuria nimiä luonnontieteissä olivat esimerkiksi Kopernikus, Galileo ja myöhemmin Newton, joiden tutkimukset muuttivat maailmankuvaa ja luonnon selittämisen tapoja.

Uskonto ja politiikka

Uskonpuhdistus (aloitettu vuonna 1517 Martin Lutherin toimesta) hajotti katolisen kirkon valta-aseman Länsi-Euroopassa ja synnytti useita protestanttisia liikkeitä. Kirkollinen hajaannus muutti uskonnon lisäksi valtioiden sisäistä valtasuhdetta: monet hallitsijat käyttivät uskonnollisia reformeja vahvistaakseen keskushallintoa ja itsenäisyyttä paavista. Vastareaktiona katolinen kirkko käynnisti oman uudistuksensa, josta keskeinen vaihe oli Trenton konsiili (1545–1563) — konsiili vahvisti kirkon oppia ja järjestelmiä vastauksena protestantismiin, ja se muodosti katolisuuden vastareaktion eli niin kutsutun kontrareformaation.

Tärkeät tapahtumat ja kronologia (valikoitu)

  • 1447

Johannes Gutenberg kehitti Euroopassa liikkuvan kirjasimen ja kirjapainokoneen 1440-luvulla, mikä mullisti tiedon levittämisen. Vaikka kiinalainen painotekniikka ja liikkuva kirjasin olivat olleet olemassa aiemmin, Gutenbergin tekniikka levisi laajalle Euroopassa ja mahdollisti kirjojen ja käsikirjoitusten nopean ja suhteellisen edullisen monistamisen.

  • 1453

Konstantinopolin valloitus osmanien toimesta merkitsi Bysantin valtakunnan päättymistä. Samoihin aikoihin manner-Euroopassa päättyivät myös pitkät keskiaikaiset konfliktit, kuten sadan vuoden sodan lopetus (Castillonin taistelu), mikä muutti dynastisia ja sotilaallisia voimasuhteita.

  • 1485

Viimeinen Plantagenet-kuningas, Rikhard III, kukistui Bosworthissa, minkä jälkeen Tudor-kausi alkoi ja Englannissa vakautettiin monarkian asemaa Henrik VII:n johdolla.

  • 1492

Italialainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus teki ensimmäisen dokumentoidun eurooppalaisen matkansa Amerikkaan, mikä käynnisti laajat siirtomaahankkeet ja kolonisaation. Samana vuonna Iberylla päättyi Reconquista ja uskonnolliset vähemmistöt, kuten juutalaiset ja muslimit, joutuivat karkotusten tai käännytysten kohteeksi.

  • 1494

Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n hyökkäys Italiaan käynnisti useita sotia Italian niemimaalla, jotka toivat renessanssin kulttuuriperinnön kosketuksiin Pohjois-Euroopan kanssa ja lisäsivät alueellista kilpailua.

  • 1513

Poliittisen ajattelun moderni kehitys näkyy esimerkiksi Machiavellin teoksessa Ruhtinas, jossa analysoidaan valtionhoitoa, vallan säilyttämistä ja valtapolitiikkaa ilman teologisia oletuksia.

  • 1517

Uskonpuhdistus alkoi, kun Martin Luther julkaisi teesinsä Wittenbergissä. Uskonpuhdistus johti kirkkojen jakautumiseen, uusiin kirkkorakenteisiin ja pitkiin uskonnollis-poliittisiin konflikteihin.

  • 1545

Trenton konsiili (1545–1563) oli osa katolisen kirkon vastareaktiota protestantismille. Konsiili uudisti kirkon oppia, järjestäytymistä ja kirkollista kuria, mutta ei merkinnyt kirkon "loppua", vaan pikemminkin sen sopeutumista ja uudistumista uudessa uskonnollisessa maisemassa.

Lisäksi 1600-luvun puolivälin Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648) repi Keski-Euroopan, ja siihen päättynyt Westfalenin rauha loi kansainvälisen järjestelmän periaatteita, kuten valtioiden suvereniteetin käsitteen, joka vaikutti pitkään Euroopan valtiorakenteisiin.

Sosiaalinen muutos ja oikeudelliset uudistukset

Varhaismoderniin aikaan liittyi asteittainen maaorjuuden lakkauttaminen monissa Euroopan osissa ja muuttuva suhde talonpoikiin ja aatelistoon. Uudet verojärjestelmät, keskitetyt hallinnot ja ammatillisen byrokratian synty vahvistivat keskushallintoa ja loivat edellytyksiä alueiden yhdentymiselle kansallisvaltioiksi. Poliittiset mallit vaihtelivat: absolutismia esiintyi monissa maissa, kun taas esimerkiksi Englannissa parlamentin rooli kasvoi asteittain (mukaan lukien vallankumoukselliset tapahtumat 1600-luvulla).

Noitajahdit ja yhteiskunnalliset pelot

Varhaismoderni aika tunnetaan myös noitajahdeista, jolloin satojatuhansia ihmisiä syytettiin noituudesta, kidutettiin ja usein teloitettiin. Noitavainot olivat seurausta sosiaalisista jännitteistä, uskonnollisesta fanatismista, taloudellisista kriiseistä ja lainsäädännöllisistä sekä kulttuurisista valtarakenteista.

Siirtomaiden vaikutukset ja perintö

Euroopan siirtomaavallat synnyttivät uudenlaisen globaaliin työnjaon ja kauppaverkoston, joka toi rikkautta siirtomaiden emämaille mutta myös verottamista, orjuutta ja alkuperäiskansojen tuhoa. Taloudelliset muutokset, teknologinen kehitys ja muuttuvat hallintomallit loivat perusrakenteet modernille maailmantaloudelle.

Päättyminen ja jälkivaikutukset

Varhaismodernin aikakauden lopetusajasta ei ole yksimielisyyttä. Yleisesti siihen viitataan joko teollisen vallankumouksen alkuun (~1750 Britanniassa) tai Ranskan vallankumoukseen (1789), joka muutti Euroopan poliittista ja yhteiskunnallista maisemaa radikaalisti. Varhaismoderni kausi jätti pysyvän perinnön: modernin yhteiskunnan instituutiot, valtiolliset rajat, uskonnolliset jakolinjat, tieteelliset menetelmät ja globaali talousjärjestelmä juontavat läheisesti juurensa tälle ajanjaksolle.

Ajanjakson merkitys näkyy yhä tutkimuksessa ja keskustelussa: se on siirtymäkausi, jossa keskiaikaiset rakenteet muuttuvat, uudet voimasuhteet syntyvät ja Eurooppalainen vaikutus levisi maailmanlaajuisesti — sekä rakentavina että tuhoisina seurauksina.

Ajanjakson keskeiset teokset ja ajattelijat vaikuttivat pitkäkestoisesti: poliittisen ja yhteiskunnallisen filosofian teokset kuten Machiavellin Ruhtinas (1513) ja Thomas Moren Utopia (1515) heijastavat ajan eri tulkintoja vallasta, yhteiskunnasta ja hyvän hallinnon mahdollisuuksista.

Varhaismodernin ja renessanssin välinen ero

Ilmaisua "varhaismoderni" käytetään toisinaan ja virheellisesti renessanssin korvaajana. Renessanssia" käytetään kuitenkin oikealla tavalla moninaisesta kulttuurikehityksestä, joka tapahtui useiden satojen vuosien aikana monissa eri puolilla Eurooppaa, erityisesti Keski- ja Pohjois-Italiassa, ja joka kattaa siirtymän myöhäiskeskiaikaisesta sivilisaatiosta varhaismodernin ajan alkuun.

Termiä varhaismoderni käytetään useimmiten Euroopassa ja sen merentakaisessa imperiumissa. Japanissa Edo-kautta, joka kesti vuodesta 1590 vuoteen 1868, kutsutaan kuitenkin joskus myös varhaismoderniksi kaudeksi.

Poliittiset voimat

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on varhaismoderni aika?


V: Varhaismoderni aika on termi, jota historioitsijat käyttävät kuvaamaan keskiajan ja teollisen vallankumouksen välisiä kolmea vuosisataa Länsi-Euroopassa ja sen ensimmäisissä siirtomaissa. Sille on ominaista tieteen, teknisen kehityksen, kansalaispolitiikan, kansallisvaltioiden, kapitalismin ja merkantilismin nousu.

Kysymys: Mitkä merkittävät päivämäärät leimaavat tätä ajanjaksoa?


A: Merkittäviä päivämääriä tässä vaiheessa keskiajan Euroopasta varhaismoderniin ovat muun muassa seuraavat: Johannes Gutenberg keksi vuonna 1447 liikkuvan kirjapainokoneen, ottomaanit valloittivat Konstantinopolin vuonna 1453 ja Englannin viimeinen Plantagenet-kuningas tapettiin Bosworthissa vuonna 1485; Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus teki matkan Amerikkaan, vuonna 1494 Ranska hyökkäsi Italiaan, vuonna 1513 julkaistiin Machiavellin Ruhtinas, vuonna 1517 Martin Luther naulasi 95 teesiä kirkon oveen Wittenbergissä Saksassa ja vuonna 1545 Trenton konsiili teki lopun keskiaikaisesta roomalaiskatolisesta kirkosta.

Kysymys: Miten kuninkaat ja hallitsijat käyttivät tätä ymmärtämyksen muutosta hyväkseen?


V: Monet kuninkaat ja hallitsijat käyttivät tätä radikaalia muutosta maailman ymmärtämisessä lujittaakseen entisestään suvereeniuttaan alueillaan. Esimerkiksi monet germaaniset valtiot (samoin kuin Englannin uskonpuhdistus) kääntyivät protestantismiin yrittäessään livahtaa pois paavin vallan alta.

Kysymys: Mitä älyllisiä kehityskulkuja tapahtui tänä aikana?


V: Tämän ajan älylliseen kehitykseen kuuluivat merkantilismin talousteorian luominen sekä sellaisten teosten julkaiseminen kuin Machiavellin Ruhtinas (1513) ja Thomas Moren Utopia (1515).

K: Milloin kapitalismi alkoi nousta?


V: Kapitalismi alkoi nousta Pohjois-Italian tasavalloista, kuten Genovasta, varhaismodernina aikana.

K: Mikä merkitsi varhaismodernin ajanjakson päättymispäivää?


V: Varhaismodernin kauden päättymispäivä liittyy teolliseen vallankumoukseen, joka alkoi noin vuonna 1750, tai Ranskan vallankumoukseen, joka alkoi noin vuonna 1789 ja joka muutti voimakkaasti Euroopan politiikkaa, kuten maaorjuuden lakkauttaminen ja muutos kuningaskunnista kansallisvaltioiksi.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3